Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Ruoka

Läpinäkyvästi kaupallinen – lukijakysely ja arvonta

Tämä blogi on läpinäkyvästi kaupallinen. Kaikki yhteistyöt on merkitty selkeästi ja samoin mainitsen aina, jos olen saanut tuotteen, joka tekstissä mainitaan. Mielipiteeni eivät kuitenkaan ole ostettavissa ilmaisilla lounailla. Postauksessa myös lukijatutkimus, johon vastanneiden kesken arvon kirjapalkinnon.

Sisältöyhteistöiden ja bannerimainonnan myynnistä blogissani vastaa Suomen Blogimedia, joka koostuu muutamasta kymmenestä ammattimaisesta bloggaajasta. Ammattimaisuus tarkoittaa ennenkaikkea ammattimaista toimintatapaa mm. yhteistöiden suhteen – läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja rehellisiä mielipiteitä. Ei siis sitä, että esimerkiksi eläisin blogillani.

Minusta olisi kiinnostavaa tietää, millaiset asiat teitä kiinnostavat ja mistä pidätte tai ette pidä blogissani – älkää huoliko, jatkossakin kirjoitan lähinnä siitä, mikä minua kiinnostaa. Silti haluaisin tietää, olemmeko samoilla linjoilla, joten vastaathan oheiseen lyhyeen lukijatutkimukseen. Suomen Blogimedia saa tutkimuksesta tietoa, millaiset kampanjat tai mainostajat voisivat sopia blogiin. Tutkimukseen vastataan nimettömänä, eikä tutkimuksessa kerätä henkilötietoja.

Jos haluat osallistua arvontaan, huikkaa vaikka hep kommenttilaatikossa viimeistään 5.7.2015, kun olet vastannut kyselyyn. Kaikkien huikanneiden kesken arvon Poppamies Markon ja Chef Santerin hienon kesäkirjan Kesämiesten kesäruokaa, joka on täynnä herkullisia grillireseptejä. Läpinäkyvyyden nimissä olen saanut kirjan ilmaiseksi, mutta en luovu siitä siksi, että se olisi huono, vaan koska minulla on samaa kirjaa kaksi kappaletta ja yhdelläkin pärjää.

Blogi on ennenkaikkea minun oma kanavani tehdä niitä asioita, joista nautin. Kirjoittaa, kuvata ja kokata. Sellaisena se on minulle rakas. Käytännössä se tarkoittaa sitä, etten tee yhteistyötä yritysten kanssa, joiden tuotteita on muuten käyttäisi tai jos tuotteet eivät ole minusta kiinnostavia. Palstatila on myytävissä, mutta mielipiteet eivät ja noudatan journalistisia periaatteita blogin sisällön suhteen. Olemalla rehellinen itselleni ja omille mielipiteilleni, olen sitä myös teille, lukijoille.

Tuotteita näkyy blogissa kolmella tavalla. Välillä löydän helmiä, jotka haluan nostaa esille. Kirjoitan hyvistä tuotteista yksinkertaisesti siitä syystä, että ne ovat hyviä. Nostan tapahtumia ja ravintoloita, jotka ansaitsevat tulla löydetyksi. Tuen mielelläni pieniä kotimaisia yrityksiä, joilla usein on aivan liian pienet markkinointibudjetit ja rajalliset mahdollisuudet saavuttaa asiakkaita.

turun-torilla1

Sellaisia kuin vaikkapa ystäväni Annan Hella & Herkku, jossa jokainen tuote on valittu huolella ja josta olen löytänyt mm. parhaat pizzajauhot. Toivon, että tekin löydätte. Siksi näitä tuotteita näkyy myös blogissa. Tai Kaupunkilaisten oma pelto, joka on mahtava hanke tuottaa puhdasta ja maistuvaa ruokaa ja jota testaan blogissa kesän ajan porkkanapalkalla (mukaan osuuskuntaan muuten mahtuu vielä jokunen tällekin kesälle, suosittelen). Samasta syystä blogissa on vuosi toisensa jälkeen ollut myös Taste of Helsinki. Jos joku on niin hullu ja rohkea, että ottaa tuollaisen riskin suomalaisen ruokakulttuurin ja kiinnostavan kaupunkielämän eteen, hän ansaitsee kaiken tuen. Ja minä olen tukenut tapahtumaa vuosien varrella sadoilla euroilla omasta pussistani – ilolla.

herbs

Joskus tykästyn tuotteisiin, jotka olen saanut tuotenäytteenä tai arvostelukappaleena. Nostan niitä myös blogissa, erityisesti kirjafriikin luuppiin pääsevät keittokirjat. Silloinkin kirjoitan hyvistä tuotteista siksi, että ne ovat hyviä. En siksi, että olen saanut tuotteen ilmaiseksi. En ota koskaan vastaan tuotteita, joita vastaan halutaan automaattisesti näkyvyyttä. Sen sijaan otan ihan mielellään vastaan esimerkiksi uutuustuotteita testiin tai saan niistä tietoa. Moni hyväkin juttu jäisi muuten huomiotta.

Teen myös kaupallisia sisältöyhteistöitä. Nautin reseptien kehittämisestä, kuvaamisesta ja kirjoittamisesta. Yhteistyöpostauksissa saan korvauksen tehdystä työstä: Kehittelen ja testaan reseptiä usein moneen kertaan, hankin kaikki tarvikkeet, kokkaan, kuvaan ja kirjoitan. Kun kyseessä on jollekin mainostajalle tehty tilaustyö, se on työ, josta maksetaan palkkio. Rahana, ei voipaketteina. Yhteistyöpostaukset on merkitty aina selkeästi Yhteistyössä-tunnuksella ja yhteistyötaho käy ilmi postauksesta.

Kaupallisuus blogeissa on puhuttanut sen lisääntyessä. Minulla ei ole mitään kaupallisuutta vastaan. Olisi tekopyhää väittää muuta, myös päivätyöni on kaupallista ja taustani on markkinoinnissa, myynnissä ja viestinnässä. Olennaista on, että kaikki blogissa on läpinäkyvää, avointa ja rehellistä. Teen kaikki valinnat ensisijaisesti sen perusteella, mikä sopii blogiini ja mikä innostaa minua. Myös kaupalliset postaukset. Mielipide ei ole myynnissä eikä blogi ole perinteinen markkinoinnin kanava, jossa yritys määrittää viestin. Se käy ilmi myös jokaisesta yhteistyöstä tekemässäni sopimuksessa.

Yhteistöistä ja kaupallisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että tämä on ennenkaikkea rakkaista rakkain harrastus – aikaavievä sellainen – ei mainosalusta. Minulla on ihana päivätyö, joka varmistaa taloudellisen riippumattomuuden. Yhteistöiden osuus kaikista postauksista on pieni. Viime vuoden yli sadasta postauksesta niitä oli kaikkiaan alle kymmenen. Sillä ei tehdä omaisuuksia, ei edes kateta blogista aiheutuneita kustannuksia. Rahan sijaan teenkin tätä rakkaudesta lajiin, kuten tekevät kaikki tuntemani bloggaajat. Minä rakastan ruokaa, kirjoittamista ja kuvaamista. Uskon, että se näkyy myös teille.

Kiitos, jos käytätte aikaa lukijatutkimukseen vastaamiseen ja muistakaa huutakaa hep alla, jos kirja kiinnostaa. Grillata voi säässä kuin säässä.

Juhannus kaupungissa – raparperi-vadelmagalette

Takana laiska kaupunkijuhannus. Hyvää seuraa, hyvää ruokaa ja paljon aikaa sohvannurkassa. Ei tämä ollutkaan hullumpi vaihtoehto. Keittiössäkin tuli vietettyä aikaa enemmän kuin koko kiireisen kevään aikana. Pitkästä aikaa ehdin jopa leipoa, jumalaista raparperi-vadelmagalettea.

raparperi-vadelmagalette

Viimeksi vietin juhannuksen Helsingissä yli kymmenen vuotta sitten, edellisestä Suomessa vietetystä juhannuksestakin on seitsemän vuotta. Tulimme kuitenkin Kreikasta juhannusviikon tiistaina, eikä nokan suuntaaminen kohti ruuhkaisia teitä ja mökkiä houkuttanut. Sade-ennuste lupaili taivaalta pieniä miehiä, näin mielessäni itseni istumassa läpimärkänä avoveneessä matkalla mökille. Päätimme jäädä kaupunkiin.

Viime vuodet olemme viettäneet juhannuksen pidennetyllä kaupunkilomaviikonlopulla jossain Euroopan kolkassa, jossa ei tunneta keskikesän juhlaa. Yhtä vuotta lukuunottamatta sää on aina ollut parempi kuin Suomessa. Viime vuonna Suomessa satoi lunta, Lontoossa lämpö helli.

Koko opiskeluajan vietin juhannukset kaupungissa. Olin työpaikassa, jossa piti valita yksi juhlaviikonloppu, jonka teki töitä. Juhannus oli minulle merkityksettömin. Helsingissä oli juhannuksena maagista taikaa, pyöräilin sen hiljaisia katuja kotiin ja tuntui kuin olisi ollut autiokaupungissa. Kaikki oli kiinni, kaduilla ei näkynyt juuri ketään, tuntui kuin kaupunki olisi ollut vain minua varten.

Ihan samaan autioituneeseen tunnelmaan ei enää pääse, moni muukin vaikutti valinneen kaupunkijuhannuksen. Oma taikansa oli kuitenkin pelata aurinkoisena sunnuntaiaamuna hiljaisessa Kaisaniemen puistossa tennistä. Juuri sen verran poistuin nukkumalähiöstämme.

Onneksi saimme viikonlopun mittaan useampiakin juhannusvieraita ja sain syyn leipoa ihanaa raparperi-vadelmagalettea Kira Åkerström-Kekkosen reseptillä. En edes aloita piirakan kehumista, koska ylisanoille ei ehkä tulisi loppua. Vadelman ja raparperin yhdistelmä on täydellinen tällaiselle happamien makujen ystävälle. Kuin huomaamatta huitaisimme galeten neljästään jälkiruoaksi aika tuhdin aterian jälkeen.

Muokkasin reseptiä hiukan. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään kaksia erilaisia spelttijauhoja. Minulla ei kovin usein ole minkäänlaisia spelttijauhoja, ne ovat aika kalliita ja käytän niitä harvakseltaan. Nyt sattui onnekkaasti olemaan puolikarkeita spelttijauhoja kaapissa. Käytin puolet niitä ja loput vehnäjauhoja. Pohja sai speltistä hyvän syvän maun, paljon paremman kuin pelkästä vehnäjauhosta leivottaessa. Vaihdoin myös makusiirapin rosmariinilla ja sitruunalla maustettuun versioon ja laitoin raparperia hiukan enemmän, koska vadelma jyrää sen helposti.

Raparperi-vadelmagalette

Pohja

100 g puolikarkeita spelttijauhoja
100 g vehnäjauhoja
2 rkl ruokosokeria
ripaus suolaa
2 keltuaista
100 g voita
1 rkl kylmää vettä

Täyte

300-350 g raparperia
200 g vadelmia
3 rkl ruokosokeria
1 rkl maissitärkkelystä

Makusiirappi

1 dl vettä
1 dl ruokosokeria
1 iso oksa rosmariinia
1 sitruunan kuori
lusikankärjellinen vaniljajauhetta tai 1/2 vaniljatanko

voiteluun kananmuna, pinnalle ripaus ruokosokeria

1. Tee taikina hyvissä ajoin, sen pitää vetäytyä vähintään puoli tuntia jääkaapissa. Voit hyvin tehdä sen myös vaikkapa edellisenä päivänä.

2. Sekoita keskenään jauhot, sokeri ja suola. Lisää keltuaiset ja sekoita tasaiseksi.

3. Nypi joukkoon kylmä kuutioitu voi mahdollisimman nopeasti, jotta taikinaan ei muodostu sitko. Lisää tarvittaessa ruokalusikallinen kylmää vettä, jos taikina on liian kuivaa. Taputtele taikina kiekoksi, kääräise se tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin vetäytymään vähintään puoleksi tunniksi.

4. Valmista taikinan vetäytyessä siirappi. Mittaa kattilaan vesi, sokeri ja vaniljajauhe. Laita rosmariinin oksa ja leikkaa vaikka kuorimaveitsellä sitruunankuoresta suikaleita. Kiehauta neste ja nosta pois liedeltä maustumaan vähintään puoleksi tunniksi.

5. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

6. Valmista täyte juuri ennen kuin alat kaulita taikinaa. Sekoita kaikki ainekset sekaisin varovasti, jotta vadelmat eivät hajoa.

7. Kauli taikinasta jauhotetulla pöydällä pyöreä vajaan puolensentin paksuinen ympyränmuotoinen levy.

8. Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle, jätä reunoille tilaa jokunen sentti, jotta saat käännettyä reunat täytteen päälle.

9. Käännä reunat täytteen päälle. Piirakan ei tarvitse olla kovin sliipattu, galette voi hyvin olla vähän rustiikkisen näköinen.

10. Voitele reunat kananmunalla ja ripottele niiden päälle vähän ruokosokeria.

11. Paista kypsäksi (noin 50 minuuttia), valele täytettä paistamisen aikana muutamaan otteeseen makusiirapilla.

12. Tarjoa sellaisenaan tai vaikkapa vaniljajäätelön kanssa.

*****

As always all my fellow Helsinkians had headed to welcome the white, day-light filled nights and celebrate summer solstice at summer cottages. Not a single soul in Kaisaniemi park when we played tennis on a sunny midsummer Sunday. A magical feeling, like having the whole city just for yourself.

Rhubarb raspberry galette was the sweetest ending to a relaxed midsummer feast in a deserted city. A lemon rosemary syrup could not be simpler to make but it adds that little extra something when used as a finishing touch.

Puolialastomana – raparperikakku

Tästä kakkutrendistä pidän erityisesti: Nakukakut, naked cakes saavat pinnalleen vain huolettoman koristelun. Ei nyhräämistä, ei sokerimassaa. Kesän ensimmäisestä raparperikakusta tuli vähän kuin puolialaston, ei ihan nakukakku, mutta samassa hengessä.

raparperikakku suolaajahunajaa

Minun makuuni kakku saa näyttää vähän rustiikilta, en juurikaan välitä viimeiseen yksityiskohtaan hiotuista sokerimassaunelmista. Sellaiset kotoisen näköiset useimmiten myös maustuvat paremmilta. Hillon sijaan käytän mieluummin tuoreita marjoja, sokeria käytän säästellen. Ennemminkin raikasta kuin makeaa.

Kotoisannäköinen on myös kesän ensimmäinen raparperikakku. Väliin uunissa paahdettua raparperia ja vaahto tuorejuustosta, jogurtista ja kermasta, lopuksi pinnalle ronskiksi keoksi punaviinissä ja appelsiinimehussa paahdettua raparperia. Kakkupohja on todella kostea ranskankerman ja maidon ansiosta – ja siksi myös vähän haastava paistettava. Se kypsyy todella kauan, mutta vastapainoksi siitä ei saa kuivaa millään keinolla.

Halutessasi voit paahtaa myös väliin menevät raparperit punaviinissä ja appelsiinimehussa. Lopuksi kannattaa keittää liemestä siirappi ja valuttaa sitä kakun päälle juuri ennen tarjoilua. Sitä ei näy kuvassa, koska kakku matkasi vielä kuvauksen jälkeen juhliin. Siirappi kannattaa laittaa juuri ennen tarjoilua.

Kakku on tuhti ja iso, sen ohjeen voi huoletta puolettaa pienemmälle seurueelle.

Raparperikakku

noin 15 hengelle

Pohja

250 g pehmeää voita
300 g sokeria (3 dl)
1 sitruunan raastettu kuori
5 kananmunaa
150 g ranskankermaa
2 dl maitoa
1/2 dl sitruunamehua
400 g vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta

vuokaan nokare voita ja korppujauhoja

1. Kuutioi voi ja nosta se hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Voitele ja korppujauhota vuoka. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

2. Lisää voin sekaan sokeri ja raasta sitruunankuori. Vatkaa kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.

3. Lisää kananmunat yksi kerrallaan koko ajan vatkaten.

4. Sekoita toisessa astiassa vehnäjauhojen sekaan leivinjauhe.

5. Vatkaa kolmasosa jauhoseoksesta voi-sokeri-kananmunavaahdon joukkoon.

6. Vatkaa sekaan ranskankerma.

7. Lisää taas kolmasosa jauhoista.

8. Lisää maitoja sitruunamehu. Vatkaa tasaiseksi.

9. Lisää loput jauhot, vatkaa tasaiseksi ja kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista kypsäksi, kakku vaati kypsyäkseen reilun tunnin.

Paahdetut raparperit

yhteensä noin kilo raparperinvarsia
1/2 dl punaviiniä
1/2 d appelsiinista puristettua appelsiinimehua
2 dl sokeria
nokare voita

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Kuori raparperin paksut varret, ohuet nuoret varret voit jättää kuorimatta.

3. Jaa raparperit kahteen osaan, toiseen vajaa 400 g, toiseen reilu 600 g. Valitse pienempään vuokaan ohuita, punavartisia raparpereja ja pilko ne noin kymmenensenttisiksi. Lado ohueksi kerrokseksi vuoan pohjalle, älä laita päällekkäin.

4. Voitele isompi vuoka voilla ja pilko isompi erä raparperia noin puolensentin viipaleiksi. Pyöritä joukkoon noin 1 dl sokeria.

4. Sekoita punaviini, appelsiinimehu ja 1 dl sokeri ja kaada se pienempään vuokaan.

5. Peitä vuoat tiiviisti foliolla ja laita uuniin.

7. Paahda pieniä paloja noin 20 minuuttia ja kakun päälle tulevia tankoja noin 20-30 minuuttia. Kokeile haarukalla ensimmäisen kerran noin 10 minuutin kohdalla. Palojen on tarkoitus olla kypsiä, mutta napakoita, kakun väliin tulevat pienemmät palat voit paahtaa ihan pehmeiksi.

Jogurtti-juustovaahto

4 dl vispikermaa
3 dl turkkilaista jogurttia
200 g maustamatonta tuorejuustoa
sokeria
vaniljasokeria

1. Vatkaa kaikki ainekset napakaksi mutta pehmeäksi vaahdoksi.

Kakun kokoaminen

1. Jaa kakku kolmeen osaan, kostuta kevyesti vedellä jatketulla ja sokerilla maustetulla appelsiinimehulla. Pohja on todella kostea, se ei kaipaa paljon kosteutusta.

2. Levitä puolet kakun väliin tarkoitetuista raparperin paloista ensimmäisen kakkupohjan päälle. Vältä nostamasta nestettä kakun raparperin mukana. Levitä päälle noin kolmasosa vaahdosta. Nosta seuraava levy vaahdon päälle ja täytä samoin kuin ensimmäinen.

3. Levitä loput vaahdosta kakun päälle ja nostele punaviini-appelsiiniliemessä kypsennetyt raparperit kakun päälle.

4. Keitä vuokaan jääneestä punaviini-appelsiiniliemestä siirappi: Kiehuta lientä kovalla lämmöllä noin kymmenisen minuuttia niin, että se kiehuu kasaan. Anna jäähtyä. Valuta kakun päälle juuri ennen tarjoilua.