Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Ruoka

Ihmisen parasta aikaa – Vihreä tilli-fetasalaatti

Kun maistaa sesongin ensimmäisen makeista makeimman herneen tai pehmeänmakuisen kesäsipulin, muistaa taas, miksi kesä on ihmisen parasta aikaa. Olenko joskus väittänyt, että pakasteherneet olisivat lähelläkään kesäherneitä? Miten väärässä olinkaan.

Tilli-fetasalaatti

Kaupassa huomasin, että ruotsalaiset kesäkasvikset ovat vaihtuneet kotimaisiin. Keskelle vihannesosastoa oli ladattu lavoittain tuoretta uutta satoa. Kesällä raaka-aineet ovat sellaisenaan niin hyviä, etteivät ne paljon käsittelyä tai mausteita kaipaa. Juuri nyt ruoanlaitossa pääsee helpolla. Kauden parhaat kasvikset salaatiksi, kala grilliin reiluksi kymmeneksi minuutiksi.

Rakensin fetasalaatin tillin ympärille, sitä alkaa puskea kasvimaalta jo täyttä päätä. Salaattiin päätyi kaikkea, joka sopii tillin kanssa. Uskokaa pois, makea herne rakastaa tilliä, samoin tuhti feta ja kurkku nyt on klassinen seuralainen klassikkoyrtille – yhdelle niistä ainoista, jota Suomessa on syöty jo vuosikymmeniä tuoreena.

Inspiraation sain Truly Kiran Kiran instakuvassa näkyneestä feta-kurkku-tillisalaatista. Reseptiä pukkaa hänen seuraavaan kirjaansa, jota odotan jo kovasti. Kiran salaatti täydensi lammasmunakasta, minä tein runsaan salaatin ja mies grillasi rinnalle meidän tämän kesän klassikomme, kokonaisen siian.

Juhannukseksi hankimme halsterin ja sittemmin kokonaisia kaloja on pistetty tulille urakalla. Se on nimittäin todella helppoa, mausteeksi lähinnä suolaa, pari viiltoa kylkeen, sisälle sitruunaa ja mahdollisesti yrttejä. Grilli kuumaksi ja kalan koosta riippuen 5-10 minuuttia puoleltaan. Onnistuu arki-iltanakin.

grillattu siika

Tilli-fetasalaatti tillivinaigretella

kahdelle
sekoitus erilaisia salaatteja
1/2 kurkku
200 g herneitä palkoineen
3 kevätsipulia (tai 1-2 kesäsipulia)
noin 100 g vahvaa fetajuustoa

Tillivinaigrette

3 rkl oliiviöljyä
1 rkl samppanjaviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)
1 pieni valkosipulin kynsi
suolaa
mustapippuria
2-3 oksaa tilliä

1. Siivuta kevätsipuli, silvo herneet ja halkaise kurkku, poista siitä siemenkota suurpiirteisesti ja pilko se. Nosta pieneen kulhoon salaatin ainekset fetaa ja salaattia lukuunottamatta.

2. Hienonna valkosipuli mahdollisimman hienoksi. Sekoita haarukalla lasissa kaikki salaattikastikkeen ainekset tilliä lukuunottamatta. Vatkaa hetki.

3. Sekoita vinaigrette salaatin joukkoon ja silppua mukaan myös tilli.

4. Nostele salaattivadille salaatinlehdet, nostele päälle sipuli-herne-kurkkuseos ja murustele feta. Koristele tillillä.

 

These lucky days. An early summer crop has landed to grocery stores, as a promise of a bounty still to come. Local products bursting with flavour do not need dolling up.  Fresh and sweet peas, gentle summer onions, cucumber and feta cheese, which all pair up well with dill, make a beautiful summer salad with nothing more than a dash of dill vinaigrette. 

Tynnyrissä kasvaneet – raparperivispipuuro

Kauniin vaaleanpunainen raparperivispipuuro syntyy punaisimmista raparperin varsista. Niistä nuorista ja ohuista, jotka eivät vaadi kuorimista. Kuohkea ja maukas ei katso kuitenkaan väriä, vihreätkin kannattaa vatkata puuroon.

Raparperivispipuuro_-2

Raparpereja on monenlaisia, en ollut sitä vain koskaan oikein tajunnut. Ne eroavat esimerkiksi lehtiruodin punaisuuden ja oksalaattipitoisuuden suhteen. On sellaisia maatiaislajikkeita kuin meillä takapihalla. Erinomaisen maukas, mutta ei mikään kaunokainen. Se puskee tulemaan paksua vihertävää vartta. Ihmettelin puheita siitä, ettei raparperia tarvitse kuoria. Meidän korstot kannattaa kuoria heti alkukesästä alkaen.

Kun sain ensimmäisen sadonjako-osuuden Kaupunkilaisten omalta pellolta, tajusin lajikkeiden erot. Niputtain pikkusormen paksuisia, kauniin vaaleanpunaisia varsia, joiden kuorissa ei ole tietoakaan säikeisyydestä. Valitettavasti lajike ei ole selvillä, koska se on vanhaa kantaa peltoa hallinnoivan Ruokaosuuskunnan virkistyspuutarhasta. Kaikista pinkeimpiä ovat esimerkiksi Englannissa kasvihuoneissa kasvatettavat aikaisen sadon rapaperit, jotka kerätään jo tammikuussa.

Lajikkeen lisäksi ero voi olla kasvatusmenetelmässä. Sata vuotta sitten joku unohti vahingossa Chelsean puutarhassa ämpärin raparperipuskan päälle ja valonpuutteesta johtuvassa ahdingossa kasvi kasvatti paljon ohuita pitkiä lehtiruoteja paksujen sijaan. Sattumasta kasvoi menetelmä, jota käytetään yhä raparperien kasvatuksessa. Aikainen sato kerätään äärimmillään kynttilänvalossa, jotta vältetään kokonaan altistus valolle ja raparperi säilyttää kauniin sävynsä.

Ensi kesänä aion testata, muuttuuko maatiaiseni ensi vuonna ohutvartiseksi kaunokaiseksi ämpärimenetelmällä. Sillä tekniikalla anoppi saa aina ainakin ensimmäisen sadon todella aikaisessa vaiheessa kevättä.

Oman pihan raparpereista keittämäni vispipuuro jää aina enemmänkin vihertäväksi kuin punertavaksi, mutta makuun väri ei vaikuta. Herkullista ja ihanasti hapanta. Sokeria on ohjeessa aika maltillisesti, vähemmän happaman ystävien kannattaa sitä vähän lisätä keittovaiheessa tai ripotella suoraan puuron päälle.

Raparperivispipuuro

noin 3 dl pilkottua raparperia
5 dl vettä
3/4 dl sokeria
1 dl mannaryynejä

1. Laita kattilaan raparperit, sokeri ja pari desiä vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä viitisen minuuttia, että raparperi pehmenee.

2. Lisää loput vedestä, kuumenna kiehuvaksi ja vatkaa sekaan mannaryynit. Keitä noin 10 minuuttia miedolla lämmöllä tai kunnes puuro on kypsää ja raparperi pehmennyt huomaamattomaksi puuron joukkoon

3. Laske tiskialtaaseen kylmää vettä ja nosta kattila veteen. Anna jäähtyä ihan kylmäksi.

4. Vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella.

*****

Pretty in pink. The pinkest of rhubarbs are early crop varieties cultivated under a bucket, suffering from a lack of light and thus growing fast in their search for the sun. Those blushing and thin beauty queens are harvested in a candlelight to shield them against even a smallest ray of light. Their outdoorsy cousins grow greener and thicker stalks, maybe not as elegant but luckily as delicious. 

A traditional Finnish breakfast, dessert or snack, a fluffy whipped berry porridge, is made with semolina wheat and berries, vigorously whipped into a light mousse after it has cooled down. Almost any kind of berries will do but I prefer the sourness of lingonberries, red and black currants.

An early summer take calls for rhubarb that gives the whipped porridge a lovely distinctive tartness. The outdoorsy maincrop cousins tend to make a greenish porridge but picking the young, red stalks and leaving them unpeeled colour it pale pink. 

Gotlannista on moneksi

800 kilometriä rantaviivaa hiekkarannoista jylhiin kallioihin, lähiruokaa, luontoa lehtometsistä kalkkikivimuodostelmiin, lampaita, politiikkaa, historiaa, putiikkeja, baareja, pyöräreittejä. Yhdestä saaresta on moneksi.

gotlanti 1

Gotlanti on jäänyt vähän etäiseksi minulle. Pari luettua dekkaria, siihen tietoni Gotlannista rajoittuivat. Monena kesänä olemme harkinneet sitä kesäkohteena, mutta aina se on hävinnyt valintaprosessissa joko helpommille kotimaankohteille tai kaupunkilomille. Pääsin saarelle toukokuussa ensimmäistä kertaa Visit Swedenin järjestämällä matkalla. Kerta ei jääne viimeiseksi. Seuraavalla kerralla hyppäämme miehen kanssa toivottavasti pyörien selkään.

Visbytä sanotaan ruusujen ja raunioiden kaupungiksi. Kaupungin kuvatuin kuja Fiskargränd lunastaa varmasti tämän lupauksen kukkiessaan kaikissa ruusunpunaisen sävyissä pitkälle syksyyn. Sodilta säästynyt kaupunki huokuu historiaa, sen mittakaava on jopa ihmistä pienempi, kun nupukivillä päällystettyjä katuja on aikojen kuluessa korotettu niin, että ulkopuolelta talot ovat tavallista matalampia, osin katutason alapuolella. Mittakaava tuntuu lähes nukkekotimaiselta ja talot kuin pieniltä piparkakkutaloilta, joiden pihassa kukkivat hedelmäpuut.

visbyn katot

Kadunkulmissa voi vielä nähdä kivisiä kuutioita, joiden tehtävänä on ollut suojata taloja hevoskärryjen osumilta. Historia on muutenkin läsnä kaikkialla. Puutaloja on tuhoutunut tulipaloissa, mutta sodaton historia on ollut saarelle armelias. Kaupunki on suunniteltu strategisesti tekemään sen valloittaminen vaikeaksi. Sitä ympäröi 3,6 kilometriä pitkä, hyvin säilynyt kaupunginmuuri ja vanha kaupunki on kuin labyrintti. Jokainen katu päättyy T-risteykseen, mikä tekee pakenemisen haastavaksi, jos kaupunkia ei tunne kuin omia taskujaan.

visby muuri

Monen vallan alla ollut vanha hansakaupunki on avannut ovensa vieraille vaikutteille, siellä on aina myös asunut paljon ulkomaalaisia. Niinpä se on ollut monissa asioissa kehityksen kärjessä ja saarella on myös jo varhaisessa vaiheessa ollut pääomia ja vauratta, mikä on edistänyt kehitystä. UNESCO:n maailmanperintökohteeksi jo 1990-luvulla valittu Visby oli yksi Itämeren alueen keskeisiä kauppakaupunkeja.

tulppaanit

Ruusujen ja raunioiden sijaan 90 kilometriä mantereelta itään sijaitseva Gotlanti tarkoittaa minulle kuitenkin jatkossa parsaa, valkoisena kukkivaa karhunlaukkaa, tryffeliä, lampaita ja kalaa. Ruokamatkailuun panostavalla saarella on siihen oivalliset luonnonvarat, sen kalkkinen ja hiekkainen maaperä ja manner-Ruotsia lämpimämpi ja aurinkoisempi merellinen ilmasto suosii monia lajeja. Visbyn kasvitieteellisessä puutarhassa kaupungin muurin suojassa kasvaa jopa useita välimerellisiä ja eteläamerikkalaisia lajikkeita. Ilmanala ja maaperä ovat otollisia myös esimerkiksi parsan ja tryffelin kasvatusta. Saaren luonnossa kasvaa lähes neljäkymmentä orkidealajiketta, valkosipulille sukua olevaa karhunlaukkaa ja karhunvatukan sukulaiskasvia sinivatukkaa (salmbär) sekä rosmariinia, timjamia ja oreganoa villinä. Gotlannille ominaisen karhunlaukan arvellaan olevan viikinkien tuomisia, sitä kasvaa saarella runsaasti. Luonnossa laiduntavien lampaiden maku ei yrteillä ylevöitetystä ruokavaliosta ainakaan huonone.

Gotlannissa elää oma lammasrotu, jonka talja on pehmeä ja kiharainen. Yksi sellainen matkasi matkalaukussani kotiin ja lämmittää nyt jalkojani. Lampaantalja oli jokseenkin viimeinen hankinta, jonka kuvittelin tekeväni. Gotlantilaiset taljat ovat kuitenkin jotain aivan erityistä, mielettömän kauniita kaikissa harmaan sävyissään, pehmeitä ja keveitä ja niitä käytetään saarella raikkaasti moderneissakin sisustuksissa. Paikallisten mukaan ruokavalio ei vaikuta pelkästään lihan makuun, vaan sillä on merkitystä myös lampaantaljan laatuun ja ominaisuuksiin. Jos olet ostamassa taljaa, ensimmäinen laaduntae on Skinnriket-leima. Muutoin kannattaa arvioida mm. karvan kiiltoa ja kiharaisuutta.

60 000 vakituisen asukkaan ja yhtä monen lampaan saari houkuttaa kesäisin noin miljoona turistia. Maanviljelyksen ohella turismi on saaren pääasiallinen elinkeino, mikä näkyy myös laajana palvelutarjontana. Pikkukaupungiksi Visbyssä ja saarella ylipäänsä on paljon hotelleja, ravintoloita ja pieni putiikkeja – ja kirjallisia murhia. Turistien tuoma tulovirta  ruokkii paikallisia muotoilijoitaja yrittäjiä – ja paikallinen luonto dekkarikirjailijoiden mielikuvitusta. Uinuva, aurinkoinen pikkukaupunki on ihmeellisen otollinen rikoskirjojen tapahtumapaikaksi.

Gotlannissa on tietoisesti panostettu ruokamatkailuun. Monipuolinen raaka-ainetarjonta on hyvä pohja ja saarella, joka pisimmillään on noin 180 kilometriä pitkä, lähituotanto tarkoittaa todella lähellä tuotettua. Jo noin kymmenen minuutin matkan päässä kaupungista alkaa olla maatiloja. Esimerkiksi luomuun keskittynyt, mm. parsastaan ja joulukuusistaan tunnettu Lilla Bjers sijaitsee vain seitsemän kilometrin päässä Visbystä. Saarella kaikki on lähellä. Myös meri, mikä tarkoittaa tuoretta kalaa ja äyriäisiä.

Jos kysyt paikallisilta neuvoa, he todennäköisesti kehottavat suuntaamaan johonkin niistä ravintoloista, joita pyörittävät saarella ympäri vuoden asuvat ravintoloitsijat. Visit Sweden oli valinnut meille hienon kattauksen paikallisia ravintoloita, paikallisten pitämiä. Valitsin niistä muutaman suosikkini tähän.

Smakrike Krog & LogiClaudelins väg 1  Ljugarn

Viikonlopun ylivoimaisesti paras ateria. Tämä ei tarkoita sitä, että muut olisivat olleet huonoja, Smakriken taiten valmistettu primöörimenu oli vain niin taivaallinen, että saaren itärannikolle ajaminen oli pieni uhraus sen eteen. Samettista parsakeittoa ja mehevää maissikanaa kauden primöörien kera. Päälle vielä kahvit ja jälkiruoka aurinkoisessa puutarhassa. Tämän lähemmäs ruokataivasta ei pääse. Ruokalistaa ei löydy ravintolan verkkosivuilta, sillä se rakentuu aina sesongin parhaiden raaka-aineiden varaan.

parsakeitto smakrike

Lilla BjersVästerhejde, Lilla Bjers 410, Visby

Onneksi välillä ei koskaan ei päde. Lilla Bjersiä pyörittävien Göranin ja Margaretan ei koskaan pitänyt alkaa maanviljelijäksi eikä jatkaa Göranin sukutilaa Lilla Bjersiä. Margaretan aiempi ammatti kalligrafina näkyy enää tilan kylteissä. Göranin isän sairastuminen ALS:iin kuitenkin muutti tilanteen ja sairaus myös sai aikaan sysäyksen luopua myrkyistä. Margareta totesi, että kansainväliset tutkimukset, joiden mukaan ALS on erityisen yleinen maanviljelijöillä ja jalkapalloilijalla, ovat vahvistaneet omaa uskoa luonnonmukaisen kasvatuksen merkitykseen hyvinvoinnille.

Lilla Bjersissä kasvattaa monipuolisesti kaikkea, ensimmäiset parsat nostetaan huhtikuussa ja kausi jatkuu joulukuusiin saakka. Tilalla on tilakauppa, josta poimin mukaan muutaman siemenperunan Annabelleä. Muutama vuosi sitten tilanpitäjät avasivat lahjakkaan Luqaz Ottossonin johdolla ravintolan pieneen kasvihuoneeseen tilalla. Ravintola on ehditty palkita jo pariin otteeseen White Guidessa parhaana ekologisena ravintolana.

Ruokalista rakentuu pääosin sen varaan, mitä tilalla kasvaa, kaikki vihannekset kasvatetaan itse. Kasvun kohinan voi siis lähes kuulla korvissa ruokaillessaan, tämän lähempää ei lähituotantoa saa. Saimme omin silmin nähdä, kun omistajien tytär kävi poimimassa pellolta parsaa juuri ennen päivällistä. Sekä tila että sen ravintola ovat luomusertifioituja (KRAV) eli kaikki raaka-aineet lautasella ovat luomua.

Ravintola on auki lähinnä sesonkiaikaan ja kannattaa tehdä pöytävaraus. Noin seitsemän kilometrin päässä Visbystä sijaitsevaan ravintolaan polkaisee vaikka pyörällä. Kun seuraavan kerran menen Gotlantiin, tämä on ehdottomasti listalla, nyt pääsimme vain parsapellolle ja tilakauppaan.

Kolmen ruokalajin päivällinen 565 kruunua, tarjolla lisäksi lounas ja päiväkaffet.

Bakfickan, Stora Torget 1, Visby
Jokseenkin kaupungin keskeisimmällä paikalla, torin laidalla sijaitseva Bakfickan aloitti alunperin osana kalakauppaa ja ruokalista oli lyhyt ja ytimekäs: Paistettuja silakoita ja perunamuussia. Sittemmin listalle lisättiin kalasoppa. Lista on laajentunut nyttemmin ylipäänsä kalaan ja äyriäisiin ja kalakaupasta kodikkaasti kukallisilla pöytäliinoilla ja merellisellä rekvisiitalla somistetussa ravintolassa muistuttaa lasivitriini. Edelleen kalaa ja äyriäisiä voi ostaa myös mukaan. Mereneläviä rakastavalle. Maukkaita savustettuja katkarapuja ja valtavia paistettuja silakoita.

silakkapihvit bakfickan 2-2

silakkapihvit bakfickan

Alkuruoat 80-175 kruunua, pääruoat 145-225 kruunua. Varaa pöytä, ravintola on suosittu.

Leva KungsladorToftavägen 20, Visby

Juuri niin mysig kuin vain ruotsalaiset osaavat. Hiukan Visbyn keskustan ulkopuolella sijaitseva kahvila ja ravintola, joka on tunnettu mm. hapanleivästään. Iso puutarha, jossa kelpaa kahvitella aurinkoisina päivinä. Enemmän kuin ruoasta viehätyin tunnelmasta ja miljööstä. Ravintola, leipomo, tilakauppa, sisustustuotteita ja puutarha, jossa kasvatetaan kasvulaatikoissa vihanneksia omaan ravintolaan. Kesällä testaisin ehdottomasti paikan grillibuffeeta: Elävää musiikkia, grillin tuoksu ja puutarha illalla, kuulostaa täydelliseltä kombolta. Pyörämatkan päässä keskustasta, tarkista aukioloajat. Auki parhaiten päivisin. Sesongin aikaan osan viikosta myös iltaisin.

leva

MITÄ TEHDÄ?

Syö hyvin ja nauti luonnosta. Vuokraa auto tai pyörä ja kierrä saarta. Gotlannin luonto ja maisemat ovat niin uskomattomia, että olisi sääli jäädä vain Visbyhyn. Vaella Visbyn kaduilla haistelemassa tunnelmia, kierrä paikallisia pieniä putiikkeja, niiden valikoimat on poimittu ruotsalaisten varmalla maulla. Pyörähdä torilla ja tutustu kasvitieteelliseen puutarhaan. Myös golfaajille löytyy useita kenttiä. Saarella voi viettää myös vähemmän keski-ikäisiä lomia vaikkapa surffata ja juhlia.

Suosittelen myös harkitsemaan ohjattuja kaupunkikierroksia. Ainakin oma oppaamme oli niin vilpittömän innostunut kotikaupungistaan, että into tarttui ja saimme valtavan määrän tietoa. Myös yhdestä selvittämättömästä murhasta, joka oli tapahtunut hotellissamme. Tarina ei onnistunut viemään yöunia.

MILLOIN?

Jos et ole intohimoinen politiikkafani, vältä Almedalen-viikkoa kesä-heinäkuun taitteessa. Olof Palmen aloittama kesätapahtuma kerää saarelle kaikki yhteiskunnalliset vaikuttajat – ja heihin vaikuttamaan pyrkivät. Ravintolat ja hotellit pursuavat yli äyräidensä. Bilettäjille oivallista aikaa on vuosittainen Stockholmsvecka (tavallisesti viikko 29), kun rikkaat ja kauniit rantautuvat juhlimaan saarelle. Vähemmän juhlanhimoisten kannattanee varata matkansa muille viikoille.

Oivallinen aika suunnata saarelle oli toukokuu, primöörisesonki oli parhaimmillaan ja ilmasto on sen verran leudompi, että saimme nauttia jo aurinkoisista ja lämpimistä päivistä ja puutarhakahveista samaan aikaan, kun Suomessa pidettiin sadetta ja kylmää. Myös monet primöörit poimitaan ensimmäisinä juuri Gotlannissa, esimerkiksi kauden ensimmäiset kotimaiset parsat saadaan Ruotsissa saarelta. Primöörien tulemista (Primörpremiär) juhlistetaan toukokuun loppupuolella (tänä vuonna 22-24. toukokuuta). Turistisesonki ei ollut toukokuussa vielä kunnolla käynnistynyt, laitakaupungilla pystyi vaeltamaan lähes ylhäisessä yksinäisyydessä.

Ruokamatkaaja arvostaisi varmasti myös syksymmällä koittavaa tryffelisesonkia, leuto meri-ilmasto takaa sen, että syksy jatkuu Gotlannissa manner-Ruotsia ja Suomea pidempään leutona. Myös esimerkiksi ruusut kukkivat pitkälle syksyyn, parhaimmillaan marraskuulle, kasvitieteellisessä puutarhassa joulukuulle saakka. Tryffelifestivaalia saarella vietetään marraskuussa.

MITEN?

Visbyhyn pääsee kesäsesongin aikaan suoralla lennolla, muulloin lentäminen edellyttää vaihtoa Tukholmassa. Kaupunkiin kulkee myös lautta mantereelta, jos haluat mennä omalla autolla.

MISSÄ YÖTÄ?

Turistien määrän ansiosta Visbyssä ja Gotlannissa ylipäänsä riittää kaikenlaisia vaihtoehtoja hotelleista, B&B-majoituksista ja mökeistä leirintäalueeseen. Pääsin kokeilemaan Vanhassa kaupungissa sijaitsevan Clarionin, joka on taattua Clarion-laatua. Tyylikkäät ja viihtyisät huoneet, erinomainen sijainti, hyvä aamiainen ja oiva ravintola. Yöpyisin siellä mieluusti uudestaan, mutta saarella riittää paljon hyviä vaihtoehtoja.

*****

Gotlannin matkan järjesti VisitSweden.

Lue myös kanssamatkustajien postaukset:

Gotland Food Tour osa 1 (Truly Kira)
Gotlanti (Kaikki äitini reseptit)
Gotlanti – täydellinen kesälomakohde (Kokit ja potit)
Gotlantiin on helppo hullaantua (Siskot kokkaa)