Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Leivonta

Makumuistoja mummolasta

20.12.2011 17:54 \ 12 kommenttia \

Maustekakku
Nyt tuntuu olevan vallalla kollektiivinen kaipuu lapsuuden makuihin. Paluu mummolaan on kuulema yksi trendeistä vuodelle 2012. Sen seurauksena myös kuivakakut ovat kokeneet uuden kulta-ajan. Minäkin aloin kaiholla muistella mummon maustekakkua.

Muistan mummolasta mausteisen ja tumman kuivakakun, jota tarjottiin usein kahvipöydässä. Mummoon voi luottaa, tutut maut pysyivät pöydässä vuosikymmenestä toiseen. Valitettavasti mummoni on jo kuollut, enkä hänen eläessään ollut vielä niin kiinnostunut leipomisesta, että olisin tullut kysyneeksi reseptiä. Vaikka kokkasinkin, maustekakku ei kuulunut omaan valikoimaani. Kunnianosoituksena rakkaalle ja taitavalle mummolleni aloin hakea mummon maustekakun makua omaan kakkuuni.

Lähtökohdat tuotekehittelylle eivät olleet kaikkein otollisimmat. Ensinnäkään en ole ikinä leiponut piimäkakkua, kuivakakuistakin kokemukset ovat ohuet ja rajoittuvat lapsuudessa leivoittuihin tiikerikakkuihin. Toisekseen mummon maustekakun maistamisesta on varmaan vähintään vuosikymmen aikaa. Kolmanneksi kakku oli menossa tarjoiluksi anopin glögijuhliin. Välttämättä juuri siinä tilanteessa ei kannata alkaa kehittää omaa reseptiä, kun niitä on internet pullollaan.  Onneksi anoppi on ymmärtäväinen ja varsin kokeileva kokki itsekin. Lisäksi matkalla olisi ollut hyvä kauppa, jos olisi käynyt ihan huonosti.

Ihan syteen ei kuitenkaan mennyt. Rakenne ja maku olivat kohdillaan, aika lähellä sitä, millainen mielikuva minulla kakusta olikin: Pehmeä, mehevä ja ihanan mausteinen. Sen lisäksi, että korppujauhot tekivät ruman pinnan, kakussa oli ainoastaan yksi mutta: Pohjasta tuli hämmentävän kova, vaikka muu kakku oli juuri oikeanlainen. Osaatteko te paremmat jauhopeukalot kertoa, miksi niin kävi?

Mummolan maustekakku

7 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl hienoa ruokosokeria
1 1/2 dl fariinisokeria
3 tl ruokasoodaa
1 tl neilikkaa
3 tl inkivääriä
3 tl kanelia
75 g voita
1 dl tummaa siirappia
4 dl piimää

voita ja korppujauhoja vuoan voiteluun ja jauhottamiseen

1. Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan n. xx-senttinen kakkuvuoka.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään.

3. Sulata voi, sekoita suolatettuun voihin siirappi ja lisää lopuksi voi-siirappiseokseen piimä.

4. Lisää voi-siirappi-piimäseos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Taikina on huomattavasti tavallista kakkutaikinaa paksumpi (tiedoksi muille ensikertalaisille).

5. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 50 minuuttia tai kunnes on kypsä. Vanha kunnon tikkutemppu toimii tässäkin eli kokeile kypsyyttä tuli- tai cocktailtikulla, jos tikku jää kosteaksi, jatka paistamista.

6. Annan kakun jäähtyä, ennenkuin otat sen pois vuoasta.

Kategoriat: joulu, kakut, leivonta \ Tagit: , , , \ 12 kommenttia

Joululeivonnan mestaruussarja

18.12.2011 13:29 \ 14 kommenttia \

Joulutortut ja luumuhillo
Pyrin joululeivonnan mestaruusluokkaan tekemällä tortut alusta loppuun itse. Eilen keiteltiin hillo ja tänään kaaviloitiin voitaikinaa. Tavoitteena oli tietenkin lehtevät, kauniit tortut. Ja kuinkas meidän kävikään?

Kohtasin itsekin tämän joulun joululeivonnan suurimman haasteen eli voipulan. Löysin tarvitsemani voin vasta kolmannesta kaupasta. Jyrki Sukula suhteutti minusta erinomaisesti viimeaikaisen vouhkaamisen oikeanlaisesta ruokavaliosta lukemassani haastattelussa. Hänen mukaansa ravintolakeittiössä kuluu nykyään samanverran voita viikossa kuin 80-luvulla päivässä. Ennen kastike annosteltiin kauhalla, nykyään lusikalla. Suomalaisten ruokavalio lienee kuitenkin kokonaisuutena terveellisempi ja vähärasvaisempi kuin se oli pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Tämä toimikoon pohjustuksena joulun epäterveellisiin herkkuihin kuten voitaikinasta valmistettuihin joulutorttuihin. 

Miten sitten kävi itse torttujen? Eilinen alkoi todella lupaavasti. Keittelin illalla hillot Soppakellarin ohjeella. Meillä oli torjuttu vilustumista niin ahkerasti, että konjakki oli tömpsytelty loppuun, mutta ruokafriikkiystäväni Masutoaitemu keksi ehdottaa tilalle portviiniä. Konjakkiversioon en voi tietenkään verrata ilman empiiristä kokemusta, mutta portviini ainakin toimi oikein hyvin. Laitoin sitä miedomman makuisena ruokalusikallisen enemmän kuin Soppakellarin Tusla oli ohjeistanut konjakin osalta.

Tänään pääsin taikinan kimppuun. Kaaviloin ja kaaviloin ja mitä kaikesta vaivasta syntyi. Korkeintaan piirimestaruustason tortut, joiden lehtevyydessä on kovasti toivomisen varaa, kuten kuvasta näkyy. Joka kuuseen kurkottaa ja niin edespäin.

Sen vuoksi julkaisen tässä yhteydessä ainoastaan mainion luumuhillon ohjeen. Sitä tulee ohjeella niin reilu satsi, että hillon määrä ei tuntunut juurikaan vähentyneen tänään leipomistani 20 tortusta. Ensi vuonna ehkä saan aikaan myös kunnon taikinan, palataan sitten siihen aiheeseen. Joulu tulee onneksi joka vuosi.

Luumuhillo joulutorttuihin
reilu annos, ainakin 40 torttuun

400 g kuivattuja, kivettömiä luumuja
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 dl vettä
2 kanelitankoa
1 vaniljatanko
3 rkl portviiniä

1. Keittele miedolla lämmöllä sokerivedessä luumuja ja mausteita, kunnes luumut alkavat kunnolla pehmentyä. Lisää portviini ja keittele kunnes ovat pehmeitä ja vähän hajonneita.

Kategoriat: hillot, joulu, leivonta \ Tagit: , , , , \ 14 kommenttia

Hyvää Lucian päivää!

13.12.2011 16:06 \ 8 kommenttia \

Sahramipullat
Ruotsalaisen kollegani mukaan hänen joulunodotuksensa käynnistyy virallisesti ensimmäisen adventin tienoilla nautitusta sahramipullasta tai lussekattista, kuten hän sitä kutsuu.

Itse en pysty nimeämään yksittäistä asiaa, josta oma joulun odotukseni alkaisi. Ensimmäinen glögi kenties tai se hetki, kun kaivan vuosia mukana kulkeneen paperitähden ikkunaan tuomaan valoa. Entäs te, mikä on ensimmäinen asia tai maku, josta tulee tunne, että pian on joulu?

Vaikka ruotsinopettajamme jossain vaiheessa yritti juurruttaa Lucian päivää myös sydän-Savoon, oli yritys tuomittu epäonnistumaan. Päivän merkitys jäi meille savolaislapsille jokseenkin vieraaksi. Aikuisenakaan en sitä ole erityisemmin viettänyt, mutta kaikki valontuojat ovat tähän vuodenaikaan enemmän kuin tervetulleita. Olihan päivä nyt sitten hyvä syy kokeilla ensimmäistä kertaa kollegani ylistämiä sahramipullia, jotka kuuluvat kiinteästi ainakin ruotsalaisten Lucian päivään. Kollegani on siis ottanut selkeästi varaslähdön ensimmäisen adventin tienoilla. Tämän vuoden Lucia on muuten varsinainen konkari, kokemusta valontuomisesta löytyy päiväkodista lähtien.

Resepti on peräisin Kotivinkin Jouluherkut -lehdestä. Vähensin tähän versioon sahramin määrää, koska minusta se löi läpi hiukan liiankin kanssa. Vaikka minulla on selkeä kanta rusinoihin: Glögiin ehdottomasti, samoin maksalaatikkoon, mutta pullaan ei missään tapauksessa, tein nyt poikkeuksen, kun ne tuntuivat kuuluvan niin kiinteästi sahramipulliin.

Sahramipullat
1 pellillinen

100 g voita
2 1/2 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
1 kananmuna
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
0,75 g sahramia
1/2 rkl kardemummaa
6 dl vehnäjauhoja
kananmuna voiteluun ja rusinoita koristeluun

1. Sulata voi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää voin joukkoon. Lisää hiiva.

2. Lisää seokseen kananmuna, sokeri, suola, kardemumma ja sahrami.

3. Alusta joukkoon vehnäjauho hyvin vaivaten. Taikina on löysähköä, mutta irtoaa kyllä hyvin, kun jaksat alustaa sitkeästi.

4. Kohota kaksinkertaisesti.

5. Leivo s-kirjaimen muotoisia pullia ja anna niiden kohota leivinpaperin päällä pellillä.

6. Voitele pullat, koristele ne rusinoilla halutessasi (kannattaa liottaa rusinat vedessä, niin ne eivät pala) ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia keskitasolla.

Kategoriat: joulu, leivonta \ Tagit: , , , \ 8 kommenttia