Sahramipullat
Ruotsalaisen kollegani mukaan hänen joulunodotuksensa käynnistyy virallisesti ensimmäisen adventin tienoilla nautitusta sahramipullasta tai lussekattista, kuten hän sitä kutsuu.
Itse en pysty nimeämään yksittäistä asiaa, josta oma joulun odotukseni alkaisi. Ensimmäinen glögi kenties tai se hetki, kun kaivan vuosia mukana kulkeneen paperitähden ikkunaan tuomaan valoa. Entäs te, mikä on ensimmäinen asia tai maku, josta tulee tunne, että pian on joulu?
Vaikka ruotsinopettajamme jossain vaiheessa yritti juurruttaa Lucian päivää myös sydän-Savoon, oli yritys tuomittu epäonnistumaan. Päivän merkitys jäi meille savolaislapsille jokseenkin vieraaksi. Aikuisenakaan en sitä ole erityisemmin viettänyt, mutta kaikki valontuojat ovat tähän vuodenaikaan enemmän kuin tervetulleita. Olihan päivä nyt sitten hyvä syy kokeilla ensimmäistä kertaa kollegani ylistämiä sahramipullia, jotka kuuluvat kiinteästi ainakin ruotsalaisten Lucian päivään. Kollegani on siis ottanut selkeästi varaslähdön ensimmäisen adventin tienoilla. Tämän vuoden Lucia on muuten varsinainen konkari, kokemusta valontuomisesta löytyy päiväkodista lähtien.
Resepti on peräisin Kotivinkin Jouluherkut -lehdestä. Vähensin tähän versioon sahramin määrää, koska minusta se löi läpi hiukan liiankin kanssa. Vaikka minulla on selkeä kanta rusinoihin: Glögiin ehdottomasti, samoin maksalaatikkoon, mutta pullaan ei missään tapauksessa, tein nyt poikkeuksen, kun ne tuntuivat kuuluvan niin kiinteästi sahramipulliin.
Sahramipullat
1 pellillinen
100 g voita
2 1/2 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
1 kananmuna
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
0,75 g sahramia
1/2 rkl kardemummaa
6 dl vehnäjauhoja
kananmuna voiteluun ja rusinoita koristeluun
1. Sulata voi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää voin joukkoon. Lisää hiiva.
2. Lisää seokseen kananmuna, sokeri, suola, kardemumma ja sahrami.
3. Alusta joukkoon vehnäjauho hyvin vaivaten. Taikina on löysähköä, mutta irtoaa kyllä hyvin, kun jaksat alustaa sitkeästi.
4. Kohota kaksinkertaisesti.
5. Leivo s-kirjaimen muotoisia pullia ja anna niiden kohota leivinpaperin päällä pellillä.
6. Voitele pullat, koristele ne rusinoilla halutessasi (kannattaa liottaa rusinat vedessä, niin ne eivät pala) ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia keskitasolla.
En tykkää yleensä pullasta,mutta Lussepullat ovat hyviä!
Hämmentävää, ilmeisesti siis se on sahrami ja topakka määrä voita. Minä olen itse kyllä ihan pullahiiri.
Hmm, kyllä se joulu taitaa vahvimmin tulla mieleen ekasta satsista vihreitä kuulia, tai sitten hyasinttien tuoksusta. Mä olen altistunut liikaakin Lucia-juhliin viettääkseni sitä enää, mutta kieltämättä mikä tahi kuka tahansa, joka voisi tätä ankeutta valaista, on tervetullut!
PS: Nauroin makeasti pienille savolaislapsille yrittämässä ymmärtää ruotsalaista sielunmaisemaa… 😀
Vihreät kuulat kuuluvat kyllä minunkin jouluuni, mutta vasta aattona.
PS Kyllä se sielunmaisema on tuottanut paljon ihmetystä myös välillä työelämässä, vaikka naapurimme lutusia ovatkin
Olin pari vuotta sitten ihan jolun alla Skanssenilla, hirviässä lumipyryssä, mutta niin ihanissa jouluntunnelmissa, Ostettiin silloin jostain kopista näitä pullia (Urho7v. pullanrakastaja halusi)ja ne jäi syömättä…oli jotenkin kuivia ja kitkeriä, ei Suomipullan veroista. Sattuko meille sitten vanhat (jo Lucianpäiväksi tehdyt ;D ) nisut, mutta ei jääny kyllä minkäänlaista himoa näihin. Sun uunituoreet olivat varmasti parempia.
Saitte varmaan vaan vanhaa nisua 😉 Rehellisyyden nimissä suomi-pulla, kunnon korvapuusti (vaikka ruotsalaiset väittääkin sitäkin omakseen) voittaa tämän maaottelun minunkin mielestäni.
Oikein sydäntä lämmittää, kun on rusinat just oikeissa paikoissa:) Komppaan täysillä. Ja hyvän näköistä pullaa. Lisäksi vielä menossa mukana vihreitä kuulia ja maksalaatikkoa. Kaikki mun suosikit!
Se on tarkkaa hommaa tuo rusinahomma 😉 Ja täytyy todeta, että teillä on hyvä maku hyvä herra.