Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Ihan Klassikkokamaa

Ihan pilkulleen – pasta carbonara

20.11.2015 18:58 \ 8 kommenttia \

Pasta carbonara, miilunpolttajan pasta. Klassikko, sellaisena kuin se meillä aina syödään. Kun mies kokkaa, ei improvisoida.
spaghetti carbonaraMiehet eivät osaa näyttelijä Elina Knihtilän mukaan improvisoida keittiössä. Hän perustaa johtopäätöksen omaan mieheensä. Ehkä kahdesta ei ole vielä teoriaksi, mutta sama pätee meillä: Kun mies kokkaa, mennään pilkulleen ohjeen mukaan. Niinpä meillä syödään miehen bravuuri pasta carbonara aina samanlaisena.

Keittokirjamme sivu (kiitos Sikke Sumari), jossa on spaghetti carbonaran ohje, on täynnä rasvatahroja. Roiskeiden perusteella sitä on kokattu usein. Sen meillä tekeekin useimmiten mies. Minä laitan veden kiehumaan ja keitän pastan. Juon ehkä lasillisen viiniä siinä sivussa.

Jokainen carbonarasta kirjoittava väittää lähes poikkeuksetta oman versionsa olevan se ainoa oikea: Näin kaikki sen Italiassakin kokkaavat. Todellisuudessa ei ole yhtä oikeaa tapaa valmistaa carbonaraa, vaikka puristit muuta väittävät. Jopa Italiassa joukkoon saatetaan lorauttaa vähän kermaa. Osa käyttää keltuaisia, osa koko munan. Usein keltuainen nostetaan annoksen päälle ja sekoitetaan pastan joukkoon vasta lautasella. Hyvä pancetta ei ole pahitteeksi, mutta pekonikin käy. Makunsa kullakin.

Miehen versiossa pastan joukkoon sekoitetaan koko muna, öljy saa hiukan makua valkosipulista ja joukkoon raastetaan reippaasti parmesania ja pecorinoa. Tällä simppeleistä simppeleimmällä versiolla osallistun bloggaajien marraskuun ruokahaasteeseen, jossa aiheena on pasta. Toivottavasti muutkin ehtivät mukaan, pastanrakastaja halajaa uusia suosikkeja.

MUOKATTU: Innostuin hinkkaamaan täydellistä versiota carbonarasta. Meidän carbonaramme on sittemmin saanut hiukan uuden muodon. Tsekkaa resepti täydelliseen carbonaraan.

Pasta carbonara

kahdelle

200 g spaghettia tai muuta pastaa

1 valkosipulin kynsi
reilu loraus oliiviöljyä
60-80 g pancettaa tai pekonia
1 kananmuna
yhteensä noin 60 g parmesania ja pecorinoa (tai pelkästään parmesania)
(suolaa)
mustapippuria myllystä

1. Laita pastavesi kiehumaan, kun vesi kiehuu lisää kattilaan reilusti suolaa ja pasta. Keitä pasta kypsäksi.

2. Valmista veden kiehumisen ja pastan kypsymisen aikana kastike: Poista valkosipulin kynnestä kuori, pilko pancetta tai pekoni pieniksi kuutioiksi ja raasta juusto. Sekoita juusto ja kananmuna tasaiseksi tahnaksi.

3. Kaada pannulle reilu loraus öljyä ja lisää valkosipulin kynsi. Kuumenna maltillisella lämmöllä ja anna paistua hetki (älä päästä ruskistumaan), jotta öljyä saa makua. Poista valkosipulin kynsi.

4. Lisää pannulle pekoni ja paista rapeaksi.

5. Ota noin desi pastan keitinvettä sivuun, kaada pastasta vesi pois ja lisää pasta pannulle. Lisää kananmuna-juustoseos, rouhi päälle reilusti mustapippuria (ja hiukan suolaa. Huomioi, että varsinkin pecorino on todella suolaista). Lisää joukkoon tarvittaessa pastan keitinvettä ja sekoita kaikki tasaiseksi.

6. Nosta lautasille, raasta päälle juustoa ja rouhi kevyesti mustapippuria.

Kategoriat: helpot ja nopeat, ihan klassikkokamaa, italialainen, kananmuna, pastat, ruoka \ Tagit: , , \ 8 kommenttia

Täydellisen pannukakun anatomia – pannukakku

24.10.2015 8:29 \ 14 kommenttia \

Paras pannukakku on kuohkeaa, ilmavaa ja pehmeää. Äidiltä opittu maun salaisuus on ruskistettu voi.
pannukakku

Äiti tekee kiistatta maailman parasta pannukakkua. Sellaista, joka kohoaa täyteen isompia ja pienempiä vuoria ja kukkuloita uunissa ja tulee sieltä ulos kuohkeana ja pehmeänä. Se syntyy tietenkin sormituntumalla, tarkkoja mittoja on ollut turha kinuta. Niitä ei ole olemassa. Mutta vieressä seuraamalla olen kehittänyt omaa näppituntumaani ja muuntanut sen reseptiksi.

Ruskistettu voi on ollut viime vuosien blogihitti varsinkin kansainvälisissä blogeissa. Eikä syyttä, siinä on mahtava pähkinäinen maku. Äiti on selvästi ollut kymmeniä vuosia aikaansa edellä.  Emme toki osanneet kutsua uunissa pannukakun sekaan ruskistettavaa voita ruskitetuksi voiksi, mutta juuri se on äidin pannukakun salaisuus. Se voitelee pellin ja ylimääräinen sekoitetaan taikinaan antamaan makua.

Täydellisen pannukakun anatomia on yksinkertainen:

  • Ohut taikina. Ohut taikina jaksaa kohota kuohkeaksi ja ilmavaksi. Pannukakku alkaa kohoilla aika pian uuniin laittamisen jälkeen. Kummut pitää puhkoa veitsellä paistamisen aikana, etteivät ne pala ja pannukakku paistuu tasaisesti. Useimmissa ohjeissa on liikaa jauhoja. Silloin pannukakusta tulee paksu, tiivis  ja littana.
  • Maltillisesti taikinaa pellille. Alla oleva mitoitus on juuri sopiva 60 senttiä leveään uuniin. Pienempään uuniin tai uunipannulle taikinan määrää kannattaa vähentää. Ohut pannukakku pysyy ilmavana ja mehevänä.
  • Jauhojen turvottaminen. Taikinan pitää seisoa vähintään puolisen tuntia ennen uuniin laittamista.
  • Kuuma uuni, 240 astetta on aika optimaalinen. Pannukakun pitää ruskistua, mutta myös ehtiä kypsyä.
  • Ruskistettu voi antaa pannukakkuun makua. Samalla uunipelti tulee rasvattua huolellisesti ja myös reunat pääsevät nousemaan kuohkeiksi, kun taikina ei jää kiinni peltiin.

Pannukakku

(60-senttiä leveän uunin uunipeltiin)

9 dl maitoa
3 kananmunaa
ripaus suolaa
1 rkl sokeria
noin 4 1/2 dl vehnäjauhoja

reilusti voita
pinnalle sokeria

1. Vatkaa kananmunia kevyesti kuohkeaksi. Lisää sokeri, suola ja maito.

2. Lisää vehnäjauhot. Taikinan kuuluu olla ohutta, jotta se jaksaa nousta uunissa kuohkeaksi.

3. Anna taikinan turvota puolesta tunnista tuntiin.

4. Kuumenna uuni 240 asteeseen.

5. Kuutioi korkeareunaiselle uunipellille reilusti voita. Laita uuniin. Anna voin ruskistua, mutta pidä huolta, ettei se pala. Voin ruskistumista kannattaa seurata uunin luukusta, jotta se ei pääse palamaan. Oikea hetki ottaa pelti ulos on silloin, kun voin sihinä on pääosin lakannut.

6. Pyörittele peltiä sen verran, että voi leviää tasaisesti kaikkialle (myös reunoille) ja valuta sen jälkeen ylimääräinen voi taikinan sekaan ja vatkaa nopeasti tasaiseksi.

7. Kaada taikina pellille, nosta uuniin. Kun taikina alkaa kohoilla kukkuloiksi, pistele niihin veitsellä ilmareikiä, jotta ne laskeutuvat.

8. Paista puolisen tuntia uunin keskitasolla, kunnes pannukakku on paistunut kauniin ruskeaksi.

9. Ripottele päälle sokeria, kun pannukakku on vielä lämmintä.

Kategoriat: brunssi, hävikistä herkuksi, helpot ja nopeat, ihan klassikkokamaa, jälkiruoat, kananmuna, ruoka \ Tagit: , , , , , \ 14 kommenttia

Neljä vuotta, neljä kynttilää – mustikkapannukakut ja vaahterasiirappivoi

08.10.2015 17:54 \ 44 kommenttia \

Havahduin puolivahingossa – blogin neljäs(kin) vuosipäivä meni ohi hiukan varkain. Ensimmäistä muistin vielä juhlistaa. Seuraavat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Neljä vuotta on kuitenkin niin pitkä aika, että se ansainnee muutaman sanasen. 

mustikkapannukakut 14Päähänpisto. Sitä blogin aloittaminen neljä vuotta sitten oli. Niin nopeasti päätetty, että nimen kehittelykin jäi vähän puolitiehen. Oma suosikkini oli varattu, päälle jäi varasuunnitelman varasuunnitelma. En osannut kuvitellakaan, mitä kaikkea se päähänpisto tuo mukanaan ja millaisen palan se imaisee ajastani. Hienoja ihmisiä, hauskoja kokemuksia. Valtavasti varmuutta kameran kanssa, monta ilon hetkeä kirjoittamisen ääressä. Tuntikaupalla aikaa koneen ääressä viikosta toiseen.

Neljän vuoden kuluessa blogi on laajentunut mm. Facebookiin ja Instagramiin. Facebookissa nostan kiinnostavia artikkeleita, ruoka-alan uutisia. Paljon sellaista, joka ei blogiin asti päädy. Insta on taas enemmän tapa tallentaa tuokiokuvia. Ei todellakaan loppuun asti käsiteltyjä ja aseteltuja ruokakuvia vaan pääosin nopeasti puhelimella räpsäistyjä hetkiä. Vannoutunut emojien karttaja on joutunut taipumaan naamoihin. Pinterest taas on tapa kerätä verkosta kaikkea kiinnostavaa. En tule ehtimään kokkaamaan puoliakaan kaikesta loppuelämäni aikana, mutta sieltä löytyy apu, kun mietin, mitä tänään syötäisiin.

Neljä vuotta olen tikannut kuin kello. Keskimäärin kaksi postausta jokaikinen viikko. Kunnes elokuun lopussa tuli täydellinen stoppi. Yksityiselämässä on ollut menossa tavallistakin enemmän, onneksi pääosin kaikkea hyvää. Kuukauteen en tarttunut kertaakaan kameraan, enkä kirjoittanut oikeastaan ollenkaan. Enpä paljon kokannutkaan. Inspiraatio oli hukassa, vaikka valo ja raaka-aineet olivat parhaimmillaan. Mietin kovasti, vieläkö löytyy se palo jatkaa blogia. Oikeastaan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen sellainen ajatus edes hiipi mieleen.

Tauko teki hyvää. Lokakuun alussa olin kuvauskurssilla työväenopistolla. Tuli kuvattua ilman kiirettä. Ilman ajatusta, että yksikään niistä kuvista päätyy yhtään minnekään ja muistin taas, miten kauniilta maailma näyttää kameran linssin läpi. Seuraavana päivänä rakentelin kuvauspaikkaa jo aamutuimaan. Paistoin pannukakut. Kuvasin tämän sarjan ja nautin. Ja siitähän bloggaamisessa on kysymys. Tekemisen ilosta. Kun viimeinen ruutu oli kuvattu sormeni syyhysivät koneen ääreen käsittelemään kuvia.

Sitä ennen oli tosin syötävä mahtavat pannukakut. Parhaat ikinä. Aamiaisihmiselle asiaan kuuluvasti merkkipäivää juhlistettiin tietenkin pannukakuilla. Munakokkeliin ei olisi saanut aseteltua kynttilöitä. Kakku kuin kakku. Puhalsin kynttilät sammuksiin, mutta nämä juhlat eivät ole ohi vielä. Kuukauden hengähdystauko sai hengen taas kulkemaan.

mustikkapannukakut 1

mustikkapannukakut 2

mustikkapannukakut 3

mustikkapannukakut 12mustikkapannukakut 15mustikkapannukakut 13

Kuohkeiden pannukakkujen salaisuus on valkuaisvaahto, joka lisätään taikinan joukkoon juuri ennen paistamista. Mutta reseptin varsinainen koukku on karamellinen vaahterasiirappivoi – helppo valmistaa, mutta jumalattoman koukuttava. Se on niin makeaa, että pannukakut kannattaa muuten makeuttaa vain maltillisesti. Mustikoita ei sekoiteta taikinaan, vaan ne ripotellaan pannukakkujen pinnalle paistamisen aikana, jotta ne eivät värjää koko taikinaa.

Ohje on muokattu Clinton St. Baking Companyn ohjeesta, josta oman versionsa on muokannut myös Top with Cinnamon. Oma ohjeeni on yhdistelmä niistä ja muokkautunut matkan varrella. New York Times väittää alkuperäisten olevan kaupungin parhaita.

Amerikkalaiset mustikkapannukakut, mustikkakompotti ja vaahterasiirappivoi

noin kahdeksan pannukakkua

2 kananmunaa
2 1/2 dl piimää
50 g voita sulatettuna
lusikankärjellinen 100 % vaniljajauhetta
2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 tasattu tl leivinjauhetta
1 tasattu tl ruokasoodaa
1-2 rkl sokeria
noin 150 g (pakaste)mustikoita

voita paistamiseen

mustikkakompotti

150 g (pakaste)mustikoita
2 rkl sokeria
ripaus vaniljaa
jos mustikoissa ei ole nestettä, lisää muutama ruokalusikallinen vettä

Vaahterasiirappivoi

50 g voita
1/2 dl vaahterasiirappia
ripaus hyvää merisuolaa (hiutaleita esim. Maldon)

  1. Sulata mustikat kahdessa astiassa, jos ne ovat jäässä. Valuta pannukakkuihin menevistä mustikoista ylimääräinen liemi pois, mutta jätä se kompotin mustikoihin.
  2. Sulata voi ja anna sen jäähtyä.
  3. Erottele keltuaiset ja valkuaiset kahteen kulhoon. Nosta valkuaiset sivuun odottamaan.
  4. Sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe ja ruokasooda.
  5. Vatkaa keltuaisten joukkoon piimä, sulatettu voi ja kaikki kuivat aineet. Sekoita suhteellisen tasaiseksi taikinaksi ja nosta sivuun odottamaan.
  6. Vatkaa valkuaiset jämäkäksi vaahdoksi ja sekoita vaahto kahdessa otteessa kevyesti nostellen taikinan joukkoon juuri ennen kuin aloitat paistaa taikinaa.
  7. Kuumenna paistinpannu ja sulata pannulla nokare voita. Nosta pari lusikallista taikinaa pannulle pannukakuksi ja ripottele päälle reilu teelusikallinen mustikoita. Tee pannulle niin monta pannukakkua kuin siihen väljästi sopii. Paista pannukakkujen paistopinta kauniin ruskeaksi ja käännä ne sen jälkeen. Paista koko ajan melko alhaisella lämmöllä, jotta pannukakut ehtivät kypsyä myös sisältä.
  8. Pannukakkujen paistuessa valmista mustikkakompotti: Mittaa taikinaan sokeri ja mustikat, kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä sen verran, että mustikoiden rakenne menee hiukan rikki. Nosta sivuun odottamaan.
  9. Kun olet paistanut kaikki pannukakut, kaada pannukakkujen paistamiseen käyttämällesi lämpimälle pannulle vaahterasiirappi ja kuutioi voi. Keittele vatkaten sen aikaa, että voi sulaa vaahterasiirapin joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Lipaus ripaus merisuolahiutaleita.
  10. Tarjoa pannukakkuja mustikkakompotin ja vaahterasiirappivoin kanssa.
Kategoriat: aamiainen, brunssi, hävikistä herkuksi, helpot ja nopeat, ihan klassikkokamaa, jälkiruoat, kananmuna, marjat, ruoka \ Tagit: , , \ 44 kommenttia