Toukokuun lopussa Suvannontielle avautui kaunis ja valoisa kahvila Suvanto. Se on kuin pieni keidas hektisen Mäkelänkadun vieressä. Ajatus viinibaarista on valitettavasti toistaiseksi jäänyt byrokratian rattaisiin.
Vuoden verran ruokatoimittaja Marita Suontausta ja valokuvaaja Ulla-Maija Hänninen puskivat läpi suunnitelmaansa kahvilasta ja viinibaarista Vallilaan. Remontissa oli matkalla monta mutkaa, lopputulemana onneksi ovet ovat auki ja sisustusarkkitehti Johanna Ikävalkon suunnittelema kahvila on ajanhengen mukaisesti sopivasti kulunut. Kadehdin hiukan vanhasta työväentalosta löydettyjä numeroita tuoleja, ihailen kaunista hunajakennolaatoista rakennettua lattiaa ja viini- ja olutlaseihin laitettuja tuoreita kukkia.
Sopivasti ydinkeskustan ulkopuolella, puu-Vallilan kyljessä sijaitseva kahvila Suvanto sai huomiota mediassa alkoholilupien takia. Viinibaarisuunnitelma viivästyi suomalaisen byrokratian takia: Saadakseen viiniluvat on ensin tarjoiltava pari vuotta olutta. Käytännössä vuorossa on oltava koko ajan jonkun, joka on tarjoillut työkseen. Se on kova vaatimus uudelle yrittäjälle. Toistaiseksi Suvannossa tarjoillaan vain pienten tuottajien oluita, mutta edelleen tavoitteena on viinibaari. Kun vilkaisee Vallilan keskiolutkuppiloiden värittämille kulmille, Suvannon viiniluvat olisivat tuskin suurin ongelmien aiheuttaja. Joskus on kovin vaikeaa ymmärtää suomalaisen byrokratian kukkasia.
Suvannossa saa todella hyvää puuroa. Puuro (3 euroa) keitetään luomuhiutaleista ja sen rinnalla tarjolla on mm. kahvilan omaa omenahilloa. Pidän Suvannosta juuri puuron takia. Se riittää sellaisenaan kevyeksi aamupalaksi. Arkiaamuisin tukevamman aamiaisen saa 8 eurolla ja viikonloppuisin katetaan runsas aamiaispöytä (12,50 euroa).
Tarjolla myös sopivan tavallista ruisleipää ilman suurempia hienouksia. Niiden ansiosta mies, joka vastustaa kahviloita, joissa saa vain “jotain kuivia kurpitsasämpylöitä, joissa ei ole edes voita”, suostuu seurakseni aamupuurolle. Kriittinen seuralainen kehui myös mehukkaan porkkanakakun, jonka välissä oli appelsiinimarmeladia.
Kahvila Suvanto, Suvannontie 18, avoinna ti-su.
Harvemmin Puu-Vallillassa pyörin, mutta seuraavan kerran, kun satun holleille piipahdan Suvannossa. On pitänyt jo siitä asti, kun luin tuon jutun Hesarin NYT:istä… Puuro ei oo mun juttu, mutta porkkanakakku, ruisleipä ja pientuottajien oluet kiinnostaa.
Ja se on kaikenkaikkiaan sympaattinen paikka. Meillekään ei vakituisten reittien varrella, mutta onneksi ei ihan ylivoimainen piipahdus.
Menin tuosta ohi vaikka kuinka monta kertaa nyt kesällä(bussilla) ja oli tarkoitus mennä tuonne,mutta sitten sain vikalla viikolla jalkaani rasitusvamman liiasta kävelystä,eikä siitä tullutkaan mitään.No ensi kerralla sitten!
Ensi kerralla sitten. Minä aion houkutella miehen säännöllisesti sinne aamupuurolle.
Mua harmittaa ihan kamalasti ettei Suvanto saanut olla myös viinibaari. Sellaisia ei liikaa ole tässä lähistöllä, oikeastaa yksi ainut. Ihana paikka kyllä 🙂
Tuntuu aika käsittämättömältä. Mutta ehkä tilanne vielä muuttuu. Toivottavasti pian!