Tietoa mainostajalle ›

Blog

Terästettynä, kiitos – klubileipä chipotlemajoneesilla

Klassikko saa mukavan takapotkun, kun sitä terästää hiukan chilillä. Maailmassa ei liene kovin montaa ketjuhotellia, jonka listalla ei olisi tätä yli vuosisadan sinnitellyttä klubitalojen ikiklassikkoa. Mitäköhän Wallis Simpson olisi tykännyt lempileipänsä saamasta chipotle- ja korianteriterästyksestä?

klubileipä-chipotlella

Klubileipään löytyvät ainekset varmaan jokaisesta lähikaupasta. Kanaa, pekonia, salaattia ja tomaattia. Paljon muuta ei tarvita. Tutun kombon lisäksi siivutin leivän väliin myös avokadoa. Todellinen juju on kuitenkin Liemessä-blogin Jenni Häyrisen Katukeittiö – parempaa roskaruokaa -kirjasta poimimani chipotlemajoneesi. Se antaa juuri sopivan takapotkun helposti hiukan pliisuksi jäävälle perinteiselle klubileivälle.

Majoneesi on aina herran haltuun, mutta ohjeessa voi oikaista myös käyttämällä valmismajoneesia pohjana ja sekoittamalla siihen chipotlea ja valkosipulia.

Jos päätät lähteä liikkeelle alusta, Jennin mukaan sauvasekoittimella tuopissa on aika varma metodi. Tositaiturit tietenkin tekevät majoneesinsa haarukalla. En ole yksi heistä. Totuuden nimissä meillä käytetään useimmiten majoneesina ihan surutta hyvää valmistavaraa.

Sauvasekoitin ja tuoppi kuvaa minusta hyvin Jennin uutta kirjaa. Siinä ei turhaan fiinistellä ja hifistellä, vaan kokataan mutkatonta ja maistuvaa ruokaa kunnon raaka-aineista. Oikaistaan silloin, kun se ei vaikuta makuun. Kirjan reseptit – joita on synti nimittää roskaruoaksi – klaaraa, vaikka ei olisi superharrastaja. Kirja löytää varmasti paikkansa tuhtia ruokaa arvostavissa kotikeittiöissä.

Jos olet viitseliäällä tuulella paahda valkosipulit kokonaisena uunissa. Se antaa pehmeämmän maun. Jennin resepti on nopeampi, mutta pannulla paistaminen tekee öljystä hiukan tunkkaisen makuista. Sen takia oheisessa reseptissä valkosipuli käy pannun kautta, mutta öljyn jätin toisella kokeilukerralla pannulle. Älä anna valkosipulin ruskistua, ettei siitä tule kitkerää. Majoneesissa on ihan tiukka potku, mutta leivän muut ainekset tasapainottavat kyllä tulisuutta.

Chipotle on varmasti monille uusi tuttavuus. Vasta viime aikoina olen bongannut tämän tulisen tuttavuuden itsekin kaupan hyllyltä. Se on savustettu ja kuivattu jalapenochili, jota myydään kuivattuna tai makean mausteisessa adobokastikkeessa. Itse olen onnistunut löytämään vain kastikkeessa myytävää tölkkitavaraa. Ehkä tarjonta on laajentumassa. Huomasin nimittäin, että suuri suomalaisetkin maustehyllyt vallannut valmistaja oli tuonut Ruotsissa valikoimiin mm. kuivatut chipotle moritat, anchot ja guajillot. Saman firman Suomen sivuilta en niitä vielä löytänyt.

Chipotle myydään harmittavan suuressa tölkissä, jossa loput ei kovin kauaa avaamisen jälkeen säily. Nannalta oppineena laitoin loput pienissä erissä pakkaseen. Vielä, kun muistaisi kaivaa nyssykät sieltä esille. Arkinen siskonmakkarasoppa sai ihan uuden potkun, kun silppusin kattilaan yhden chipotlen.

Klubileivät chipotlemajoneesilla

kahdelle

4 isoa siivua hyvää leipää
1 avokado
2 kypsää tomaattia
2 siivua pekonia
1 broilerin rintafilee
jääsalaattia tai muuta salaattia
tuoretta korianteria

Chipotlemajoneesi

1 keltuainen
2 chipotlechiliä
3-5 valkosipulin kynttä
1/2 dl rypsiöljyä
1 rkl limen mehua
suolaa
ripaus valkopippuria

1. Valmista ensin majoneesi. Kuori valkosipulin kynnet ja kuullota niitä öljyssä, kunnes ne ovat pehmenneet, kymmenisen minuuttia. Laita korkeaan kulhoon kuullotetut valkosipulin kynnet, chipotlechilit ja kananmunan keltuainen. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää öljy ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla, pippurilla ja limen mehulla.

2. Laita pekonit kylmälle pannulle, laita levy päälle ja paahda pekonit rapeaksi. Nosta ne talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois.

3. Paista kana kypsäksi paistinpannulla tai grillaa se.

4. Paahda leivät leivänpaahtimessa tai voilla sipaistuna pannulla. Levitä leiville chipotlemajoneesia, asettele muutama salaatinlehti toiselle leivälle, muussaa avokado toiselle leivälle. Nostele sisään vielä pekonit ja siivutettu kana, ripottele tuoretta korianteria ja kokoa leivät. Kiinnitä cocktailtikuilla ja leikkaa kahteen osaan.

********

I am just wondering if Wallis Simpson would mind that I gave a little kick to her specialty. Chipotle mayonnaise and coriander are my secret ingredients in the revised version of the clubhouse classic. Sorry Wallis, I know you have been praised for your club sandwich, but mine is a tough competition. 

facebookissa-lätkä

Katukeittiö – parempaa roskaruokaa -kirja on saatu näytekappaleena.

22 kommenttia “Terästettynä, kiitos – klubileipä chipotlemajoneesilla

  1. Campasimpukka on 30.03.2014 at 11:20 sanoi:

    Tämä chipotle minulla on vielä kokeilematta, mutta ohjelmassa on heti, kun saan purnukan hankittua.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.03.2014 at 13:11 sanoi:

      Luulen, että sen levinneisyys kasvaa päivä päivältä. En tiedä, tulkitsenko ilmassa olevia enteitä väärin, mutta sitä tuntuu tulevan nyt joka puolella vastaan.

  2. Mä lähtisin kerrosleivän kun kerrosleivän tekoon chipotlet (tai muut tuliset chilit) mukana. Pieni terästys leivissä tekee tosiaan hyvää!

    Sauvasekotin majoneesin valmistuksessa on ollut meilläkin käytössä jo vuosia. Viime jouluna tosin huomasimme, että se tosiaan vaatii juuri korkean ja kapean tuopin, sillä jos astia on liian leveä majoneesi ei sakeudu vaikka kuinka sauvaa huristelisi.

    Näistä sun kuvista iski vakavasti otettava kanan himo, vaikka en ole kanaa/broikkua syönyt vuosiin. Kääk! 😀

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.03.2014 at 13:14 sanoi:

      Tämä on onneksi oikein maukas kasvisversionakin ;-). Cheddaria, papuja?

      Minulla on harvoin ollut kovinkaan paljon ongelmia rakenteen kanssa, mutta mausta olen saanut useammankin kerran jotenkin tunkkaisen. Öljyllä on tietenkin paljon vaikutusta asiaan, mutta silti ei voi olla niin hankalaa, kuin välillä tuntuu olevan.

  3. Nam:-) chipotle on tosi ihana maun antaja moneen.Kiva kuulla.että.erilaiseja.chilejä nyt löytyySuomestakin.mikä firma.niitä tuo.Suomeen? Olen hulluna chileihin enkä koskaan unohda sitä.vau-hetkeä kun Los.Angelesin laitamilla,missä suuri.osa väestöä.oli chicanoja,menin supermarkettiinja näin.kokonaisen seinämän täynnä.erilaisia kuivattuja chilejä

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.03.2014 at 21:07 sanoi:

      Santa Marialla oli niitä myynnissä Ruotsissa, mutta Suomen sivuilta en siis löytänyt. Toivottavasti on vain ajan kysymys, että rantautuvat tänne. Seinämään jäänee ikuisesti matkaa 😉

  4. Wallis eat your heart out, tää kuulostaa paljon paremmalta! Kana on niin mietoa, että pieni potku on paikallaan.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.03.2014 at 21:06 sanoi:

      Kiitos Riitta, opin juuri uuden sanonnan. Minustakin tämä on parempaa, vaikka Wallis oli lukemani mukaan kovin tarkka leivästään.

  5. Ja niin parasta, että vanuttiin heti samaan majoon kiinni Jennin kirjasta. Eikä todellakaan turhaan!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.03.2014 at 23:00 sanoi:

      Aikamoinen sattuma – siinä kirjassa on kuitenkin kohtuullisesti kokattavaa!

  6. Mistä löysit chipotlea? Meidän kuivattujen chipotlejen varasto on päässyt hupenemaan… viimeksi hoidin trokarin kautta Vihannespörssistä, mutta olisi hienoa jos tarjonta olisi jo laajempaa!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.03.2014 at 23:00 sanoi:

      Oman purkkini sain Jenniltä kirjan mukana. Stockmann ja iso K-kauppa ovat ainakin ottaneet pikaotoksen perusteella hyllyynsä. En tosin nähnyt kuivattuja versioita, mutta en penkonut mitenkään erityisesti asiaa. Otos ei myöskään ole laaja. Toivottavasti tarjonta paranee pian. Sen verran nosteessa on meksikolainen ruoka, että ihmettelisin, jos niin ei kävisi.

      Huomasin, että tekstistä oli unohtunut olennainen sana Ruotsissa. Anteeksi. Santa Maria mainosti kuivattuja chilejä ruotsalaisessa ruokalehdessä. Toivottavasti pian täälläkin.

  7. Meksikonhan on ennustettu olevan lähivuosien uusi hitti ruokarintamalla, kyllä se alkaa nyt jo näkyä etenkin isompien kauppojen chilivalikoimissa. Mitä majoon tulee, niin käsikäyttöisesti vispilällä valmistuu hyvin pienellä vaivalla.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 31.03.2014 at 8:17 sanoi:

      Ja voiko enää edes puhua uudesta hitistä, ainakin ruokalehtien perusteella on aika lailla päällä jo nyt. Eli vaikea nähdä, etteikö valikoima parantuisi. Sen huomaa jo siinä, että esim. kuivattuja chilihiutaleita sai muutama vuosi sitten metsästää. Tosin pari viikkoa sitten hyvästä vakiokaupastani ei saanut jauhetta lukuunottamatta minkäänlaisia kuivattuja chilejä. Eli matkaa on.

      Käsipelillä tehdyn majoneesi suurin ero on kai paremmassa rakenteessa. Pitää testata. Meillä menee sitä niin vähän, että sen takia se pari lusikallista satunnaisesti tulee turhan helposti kaivettua purkista.

  8. Tattis ideasta! Meillä jäi viikonlopulta yli nyhtöpossua ja juuri mietin, mihin sen hyödyntäisin. Taidankin tehdä klubileipiä. Ja chipotlemajoa, jooooo!

  9. Annaleena on 01.04.2014 at 15:49 sanoi:

    Nam! Aurinko ja klubileipä, mä niiiin tykkään!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 01.04.2014 at 20:05 sanoi:

      No niin minäkin. Molemmat kelpaa! Tulisi jo kunnolla kevät, niin pääsisi istutushommiin.

  10. Santa Marian anchoja löytyy muutes Stockalta. Mun mehikolaisvaihtariperheen mama teki tosi hyvää kanakastiketta, johon tuli la costeñan chipotleja, kerran kokeilin tehdä sitä muistin varassa, mutta siitä tuli aika kauheeta – pitäisi ehkä pyytää resepti näin vuosien jälkeen, kun chipotletkin ovat löytäneet tiensä kauppojen hyllyille. Kuten aiemmin Nannan blogissa mainostin, on mielestäni kuivatuista chipotleista tehty majo ehkä vielä asteen parempaa, jotenkin en ihan kauheasti lämpene adobo-soosille.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.04.2014 at 20:58 sanoi:

      Stockalle on mentävä, toivottavasti myös muut ottaisivat valikoimiinsa pian. Kuivatusta chilistä maku on varmasti puhtaampi, mutta en pistä soosiaakaan pahitteeksi. Maman resepti jakoon, kiitos, kun olet sen saanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation