Piparkakut
Nyt ollaan jo riittävän lähellä joulua, että voi alkaa julkaista ensimmäisiä reseptejä ilman, että saa syytöksiä joulustressin lietsomisesta. Tein ensimmäistä kertaa elämässäni piparkakkutaikinan ihan itse. Äitini reseptillä tietenkin. Parempaa tapaa saada jouluntuoksua kotiin ei olekaan.
Äidilläni on tapana tehdä piparkakkutaikinaa saavillinen. Osa siitä päätyi heti parempiin suihin, sillä siskoni suurinta herkkua oli piparitaikina. Yhä edelleen äitini pakastaa palasen taikinaa sisarelleni, koska harvemmin olemme enää paikalla talkoissa.
Siitä saavillisesta taikinaa on riittänyt piparkakkuja meillekin, siksi minulla ei ole koskaan ollut tarvetta leipoa niitä itse. Ne pienet erät, jotka olen glögin kaveriksi paistanut, olen tehnyt valmistaikinasta. Siinä on helposti saanut myös sopivan annoksen joulumausteiden tuoksua kotiin.
Tänä vuonna päätin kuitenkin kokeilla ensimmäistä kertaa taikinan tekemistä alusta saakka. Tietenkin äitini reseptillä. Sillä samalla niitä on paistettu niin kauan kuin muistan ja silloinhan siitä tulee juuri se ainoa oikea piparkakkuohje meidän perheessä. Äitini lienee löytänyt reseptin jostain lehdestä kauan sitten ja googlamisen perusteella se on varsin yleinen resepti edelleen. Siitä paistuu mukavan pehmeät ja mausteiset piparit.
Jatkossa teen taikinan kyllä itse, vaiva on pieni ja lopputulos on paljon parempi. Ja kyllä siskoseni, jääkaapissa on pala taikina sinulle tallessa eli kannattaa tulla kylään lähipäivinä.
Paraisten piparit
kolme pellillistä piparkakkuja
1 munanvalkuainen
1 rkl sitruunamehua
Meillä tehtiin vuosia piparit anopin äidin ohjeella, siihen liittyi tietty keltapilkkuinen kuppi mittana ja muutenkin siinä oli sopivaa ajan patinaa. Sittemmin olemme ostaneet valmista taikinaa, paistamisestakin tulee hyvä tuoksu kotiin, muttei kyllä niin hyvä kuin taikinan mausteiden keittelystä:) Piparit ja joulu, lyömätön yhdistelmä!
Valmistaikinalla meilläkin on menty viime vuodet, mutta mausteiden keittelyssä on kyllä ihan oma tunnelmansa ja tuoksunsa. Tämä oli vähän kuin joulukauden avaus minulle, kun sain piparit paistettua eli todellakin lyömätön yhdistelmä!
Ihanan nätit piparikuvat! Täällä ei valmista piparitaikinaa ole,joten teen itse.Ei ole myöskään samanlaista siirappia kuin Suomessa,joten sen korvaa täällä taatelisiirappi,joka toimii ihan hyvin niissä,Tein muutama viikko sitten yli 200 piparia yhden iltapäiväkerhon lapsille,jossa toimin vapaaehtoisena,ja niistä tykättiin tosi paljon:) Ohjeena käytin tätä:
http://www.dansukker.fi/fi/Reseptej%C3%A4/Joululeivonnaiset/Kuningatar_Astridin_piparkakut.aspx
Kiitos Yaelian! Mahtava urakka, jos olet yli 200 leiponut, mutta toisaalta piparkakkujen leipominen on aika rentouttavaa. Hyvännäköinen resepti sinullakin, pääpiirteissään samanoloinen kuin minunkin käyttämäni.
Jaahans, taas on ollut Huoleton Hulda asialla, kun tuollaiset muotopuolet piparit olet leipassut… 😀 Todella kauniit, ja ihanat kuvat taas kerran. Mä tein viime vuonna oman taikinan, ja kyllä se tuoksu vaan oli voittamaton. Nyt tehtiin Jr:n kanssa valmistaikinasta, yhteinen tekeminen oli nyt pääasia.
Huoleton Huldapa hyvinkin 😉 Tuliaisista sukulaislapsi ihmetteli, kuka nämä oikein on koristellut, kun strösseliä on ihan joka paikassa 😉
Ihanan tunnelmalliset kuvat!
Ja kyllähän nyt on ihan korkea aika alkaa jo tuputtamaan joulua blogissa. 🙂 Meikä on joulutellut jo varmaan lokakuusta lähtien. Mutta enpä jaksa kyllä mitään stressiä ottaa vaan mieluummin kaiken ilon irti herkuista, joita ei vaan jaksa yhden tai edes kolmen päivän aikana vetäistä.
Piparitaikinaa en ole tänä vuonna jaksanut ainakaan toistaiseksi tehdä. Mutta onhan se itse tehty kuitenkin eri kuin kaupan. Ja se tuoksu…. 🙂
Kiitos. Minäkään en jaksa joulusta stressailla, minusta siihen valmistautuminen on mitä rentouttavinta ja lahjojen ostaminen iso osa joulun ilosta.
Olin itse asiassa hämmentynyt, miten pienellä vaivalla taikina syntyy, jotenkin olin omassa päässäni saanut tästä aikaan jotenkin suuremman operaation
Nuo on ehkäpä näteimmät piparkakut ikinä! Ja ihan sama ohje kuin meidän äidillä, ja ihan sama juttu, en ole koskaan ennen tehnyt itse piparitaikinaa kun niitä tuppaa tulemaan kotoa riittävästi jakoon asti. Mutta ensi jouluna ryhdistäydyn. On se maku aivan eri verrattuna kaupan taikinaan.
Voi kiitos. Äidin piparitehdas on siis näemmä tuottelias teilläkin. Maku on todellakin jotain aivan muuta kuin valmistaikinassa. Meillä ei yleensä niitä kaupan taikinasta tehtyjä pipareita kovin montaa mene, muutama glögin kaverina, mutta näiden menekki on ihan jotain muuta.
Kiitos Jonna! Piparitaikina valmistui juuri ja odottaa huomista jääkaapussa. 🙂
Teillä on siis luvassa mahtavaa piparin tuoksua vähintään kahdeksi päiväksi. Leipomisiloa!
Me olemme pirpanoiden kanssa leiponeet jo useat valmistaikinat pipareiksi (ekat jo lokakuun puolella..). Meilläkin tehdään (=mies tekee) perinteisesti vielä ennen joulua kulhollinen taikinaa, jota nautiskellaan runsaasti leipomisen ja paistamisen yhteydessä.
Taikinan syöminen on ehdottomasti olennainen osa piparinleipomista. Vein pipareita myös tuliaisiksi Tuiskutielle, ja sieltä toivottiin ensi vuonna myös erä taikinaa pussiin mukaan 😉
Tosi kauniita sun piparit, miten mä oon menny ohi tästä koko postauksesta?
Kiitos! Elle Mat & Vin toimi innoittajana.
Ruispipareiden jälkeen päätin tehdä näitä “perinteisiäkin” pipareita. Tällä kertaa vaan jauhoja oli liikaa, sillä minulle ei oltu jaettu tietoa, että jauhoja pitää olla ohjetta vähemmän. No, maku oli hyvä, mutta leipominen ei ollut “rentouttavaa jouluun valmistautumista joulumusiikkia kuunnellen”. Onneksi taikina oli kuitenkin hyvänmakuista. 😉
Tai ehkä et kuunnellut huolella äitiäsi siskoseni ;-). Toivottavasti lopputulos palkitsi muutoinkin kuin taikinan muodossa