Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Blog

Yhden naisen lounas – parsamunakas

Parsa-parmesanmunakas
Sesonkiruokaa pitää syödä niin paljon, että sitä alkaa tehdä seuraavan kerran mieli vasta vuoden päästä.

parsamunakas

Olen saavuttanut tavoitteeni pienen perheemme toisen osapuolen  osalta. Hän on alkanut vienosti toivoa ruoaksi muuta kuin parsaa. Hänen onnekseen menen kohta sekaisin uusista perunoista. Sitä ennen oli tuhottava vihanneslaatikon viimeiset varret. Kiintiöni ei ole ihan vielä täynnä. Varsinkaan kun olen nähnyt parissakin kaupassa täydellisen ohuita ja vihreitä kotimaisia parsoja. Ainakin se nippu vajaan viiden euron luksusta taitaa vielä päätyä ostoskoriin.

Ehkä minulla on ollut vain huono parsaonni. En ole onnistunut löytämään vielä yhtään nippua hyviä ohuita ja ohutkuorisia parsoja. Monessa nipussa puumainen osuus on yltänyt jo aika suureen osaan parsasta, eikä yhtään nipuista olisi tullut mieleenkään syödä kuorimatta. Juuri siksi taidan maksaa edes kerran tuplahinnan hyvästä napakasta ja tuoreesta parsasta. Tuontiparsasta sellaisia harvoin löytää. Parsa ei pidä matkustamisesta, vaan päätyy parhaimmillaan suoraan pellolta pöytään. Kotimaisen parsan kausi alkaa keskieurooppalaista lajikumppania myöhemmin, mutta toisaalta myös kestää ainakin juhannukseen saakka. Vielä ehtii siis hakea sen yhden nipun ja testata, onko se hintansa väärti.

Kun kokkaa kahdelle, parsanipusta jää usein muutama varsi pyörimään. Parsa ei tunnetusti ole kasvi, joka paranee säilytyksestä, eikä muutamasta parsanvarresta kovin ihmeitä synny. Munakkaaseen ne riittävät kuitenkin oikein hyvin.

Parmesanilla ja ruohosipulilla maustettu parsamunakas on kevään mittaan ollut vakiokamaa etäpäivieni yhden naisen lounaana. Se syntyy nopeasti ja vakiovarastostamme löytyy siihen oikeastaan parsaa lukuunottamatta aina ainekset. Yrttejä vaihtelen sen mukaan, mitä pöydän kulmalla kulloinkin on viikonlopun jäljiltä tarjolla.

Parsa-parmesanmunakas

yhdelle aivotyön nälkiinnyttämälle

3 munaa
3-5 vartta parsaa
3/4 dl parmesania
reilu loraus kermaa (tai maitoa)
muutama rkl silputtuja tuoreita yrttejä (esim. ruohosipulia, kirveliä, lehtipersiljaa, basilikaa)
suolaa
nokare voita

1. Kuumenna uuni 225 asteeseen.

2. Kuori parsat (jos haluat), taita niistä puumainen osa pois ja höyrytä tai keitä ne kypsiksi.

3. Laita kulhoon munat ja kerma, mausta suolalla. Riko rakenne kevyesti haarukalla. Raasta parmesan.

4. Kuumenna pannu kuumaksi, sulata nokare pannulla ja kaada muna-kermaseos pannuun. Pyörittele puuhaarukalla, lisää pääosa parmesanraasteesta noin puolen minuutin kohdalla. Pyöräytä se munamassan joukkoon. Nostele päälle parsat, ripottele päälle vähän parmesania ja nosta hetkeksi uuniin. Ota pois, kun pinta on lähes hyytynyt ja juusto hiukan sulanut. Siihen ei mene montaa minuuttia. Ideaalitapauksessa homma on selvä noin minuutissa.

*****

Before the asparagus season ends, I need to make sure I have had enough of it. So much that I have appetite for it first again when the new season starts next year. For a family of two a whole bunch is often a bit too much, asparagus omelette is a next day’s quick lunch from the remains.

Hitaasti hyvä tulee – BBQ ribsit

BBQ ribsit
Hitaassa hauduttamisessa on hyvien ribsien salaisuus. Lihan kuuluu putoilla luiden päältä, kun vähän näyttää haarukkaa rimpsuluun suuntaan.

bbq-ribsit

Stockan myyjä oli sitä mieltä härän ribseistä tulee parhaat pikaisesti: Sisälämpötila 52 astetta kolme-neljä minuuttia puoleltaan. Epäilen, että kaverilla meni ruhonosat sekaisin.  Oikeasti parhaat ribsit vaativat suurinpiirtein puolen päivän muhittelun, olipa kyseessä härkä tai possu. Ensin hyvän rubin kanssa uuniin tuntikausiksi ja sitten grillissä vielä puolen tunnin loppusilaus bbq-kastikkeen kanssa. Keittäminen ajaa toki saman asian kuin uunikin.

Tällä hetkellä pihamme huutaa nimeäni. Haluan kaivaa kasvimaan ja kukkapenkit. Näiden ribsien resepti on kuin tehty puutarhasta intoutuneelle: Se mahdollistaa aika rauhallisen kolmen tunnin kyykkimisen pihalla, samalla kun ribsit muhivat uunissa. Siihen kolmeen tuntiin tarvitsee sisällyttää vain soosin keitto. Muuten mikään ei häiritse pihatöitä. Pienet näkyvät jutut, kuten vaikkapa kesäkukkien istuttaminen terassille ovat saaneet minut nousemaan jo puoliksi ylös ja uskomaan, että kyllä tästä pihasta vielä hyvä tulee. Hitaasti – mutta tulee kuitenkin.

BBQ-ribsien rub on yhdistelmä makeutta ja mausteisuutta.  Ainesosaluettelo voisi olla loputtoman pitkä, mutta olen pitäytynyt perusasioiden äärellä. Savupaprikasta paahteisuutta, chilistä lämpöä ja pieni koukku korianterin siemenistä. Muscovadosokeri muistuttaa fariinisokeria eli jos sinulla ei muscovadoa, fariinisokeri ajaa saman asian. Koska minulla ei ollut valkosipulijauhetta, käytin Maldonilta näytteenä saamaani valkosipulilla ja rosmariinilla maustettua suolaa. Mausteseoksia käytän aika harvoin, koska haluan itse säädellä suhteet, mutta Maldonin maustetut suolat löysin näytteiden myötä ja Santa Marian myllyt ovat meillä jatkuvassa käytössä.

Kastike lähti liikkeelle kauppaan unohtuneesta worchesterkastikkeesta. Halusin tehdä tomaattisen, perinteisen BBQ-kastikkeen näin kesän alkuun. Alunperin suunniteltu ohje olisi edellyttänyt worchesterkastiketta. Avasin kaapin. Katsoin, mitä on tarjolla ja lähdin liikkeelle inkiväärioluesta, kuivatuista chipotle-chileistä ja Hellasta & Herkusta ostetusta Stokesin Bloody Mary -ketsupista. Kuivattuja chilejä saa ainakin isoimmista kaupoista.

Mitä kauemmin jaksat hauduttaa kastiketta, sitä enemmän tomaattisuus häviää, kun sokeri ja mausteet alkavat tehdä tekojaan. Periaatteessa puolisen tuntia riittää, mutta itse annoin kastikkeen hautua melkein pari tuntia ja se parani koko ajan matkan varrella. Sokeria on sen verran reippaasti, että sen laadulla on väliä. Käytin tummaa muscovadosokeria, joka maultaan ja koostumukseltaan on fariinisokerin kaltaista. Kastikkeen lopun voi pakastaa. Yhdestä satsista riittää ainakin pariin erään.

Epäileväinen laitakokki kävi prosessin aikana moittimassa kastikkeen tomaattisuutta, mutta veti sanansa takaisin ensimmäisellä puraisulla. Loistosoosi, josta loput meni pakastimeen. Tätä kuulema tarjotaan, kun meille tulee seuraavan kerran vieraita.

bbq-kastike

Teimme ribsit sekä possusta että naudasta. Possusta tuli täydellistä settiä, joka tipahti luusta ajatuksen voimalla. Nauta vaatii vielä treeniä. Se tarvitsee todella pitkän kypsennysajan. Palataan siihen kesän mittaan.

BBQ-ribsit

noin 1 1/2 kg possun ribsejä
suolaa

Rub-mausteseos

2 rkl ruokosokeria tai muscovadosokeria
1 rkl savupaprikajauhetta
1 rkl chilihiutaleita
1 rkl korianterin siemeniä (murskaa morttelissa)
1 rkl rouhittua mustapippuria
1 rkl tuoretta tai kuivattua timjamia
1 rkl Maldon valkosipulilla ja rosmariinilla maustettua suolaa (tai suolaa ja valkosipulijauhetta)

Chipotle & inkivääriolut BBQ-kastike

1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
öljyä
1/2 kuivattu chipotlechili
1/2 dl punaviinietikkaa
1/2 prk tomaattimurskaa
1/2 dl Stokesin Bloody Mary -ketsuppia (tai jotain muuta ketsuppia)
1 1/2 dl inkivääriolutta
2 tl savupaprikaa
1 tl sinappijauhetta
1 dl muscovado-, fariini- tai ruokosokeria
savusuolaa (tai tavallista suolaa)

1. Hiero possun pintaan suolaa ja anna maustua ainakin sen aikaa, kun teet rubin. Sekoita kaikki rubin ainekset ja hiero se joka puolelle lihan pintaan.

2. Anna maustua kylmässä vähintään tunti.

3. Kuumenna uuni 120 asteeseen ja nosta lihat uunipannulla uuniin. Muhittele uunissa noin 3 tuntia.

4. Keitä sillä aikaa BBQ-kastike. Pilko sipuli, valkosipuli ja kuivattu chipotle.

5. Kuumenna tilkka öljyä kattilassa. Kuullota sipuleita reilu viisi minuuttia. Lisää joukkoon valkosipuli ja chipotle. Kuullota hetki.

6. Lisää ensin etikka ja keitä hetki. Lisää sen jälkeen kaikki mut ainekset suolaa lukuunottamatta. Keitä hetki ja aja tasaiseksi sauvasekoittimella.

7. Hauduta kastiketta vähintään puoli tuntia, mutta mieluusti jopa pari tuntia. Kastike makeutuu ja etikkaisuus kiehuu pois, mitä kauemmin haudutat. Lisää tarvittaessa nestettä, jos kastikkeesta tulee liian paksua. Lisää loppuvaiheessa suola ja maista mausteet. Lisää tarvittaessa.

8. Nosta possut uunista ja sivele niille BBQ-kastiketta. Grillaa maltillisella lämmöllä vielä parikymmentä minuuttia. Sivele aika ajoin lisää kastiketta lihan pintaan. Varo, ettei sokeri pala pintaan. Vaihtoehtoisesti voit laittaa kastikkeen vasta ihan loppuvaiheessa.

Poutaa, kiitos – Taste of Helsinki 2014

Ensi vuodeksi tilaan poutaa, aurinkoa ja piknikvilttejä. Mutta jos tilaus ei toteudu menen silti. Taste of Helsinki ei pettänyt tänäkään vuonna.

Ensimmäisenä vuosina hellittiin helteellä, viime vuonna meidän kattauksessamme tuuli ja satoi. Paljon. Mutta silti päällimmäisenä muistona on suolakaramellikakku ja muut huikeat herkut. Eilen ei tuullut ja sadekin oli kuurottaista. Ehkä tätä voi pitää kehityksenä, mutta voisiko luontoäiti helliä loppuviikonlopun js ensi kesänä auringolla tätä kesän parasta ulkotapahtumaa. Se olisi vähintäänkin kohtuullista.

Lyhyestä virsikaunis. Tässä illan suosikit – niistä jotka jaksoin maistaa. Monta lupaavankuuloista annosta ei mahtunut vatsaani.

Suosikkiravintolani tänä vuonna Juuri. Sen listalta löytyi illan kaunein annos (prässättyä graaviahventa), illan yllättäjä (punajuurimakaronilaatikko) ja illan paras “risotto” (vihreä kevätspeltti).

taste of helsinki 2014 ravintola juuri

Illan mieleenpainuvin annos. Se jota muistellaan vielä ensi vuonna, kuten suolakaramellikakkua tänä vuonna. Askin suolaheinää ja valkosuklaata.

ask-suolaheinää-ja-valkosuklaata

Illan idea kotiin. Jatkossa meillä käytetään koristeluun ruohosipulin kukkia. Yksittäin nypittyinä herkänkauniita ja hyvänmakuisia. Ruohosipulisia.

Vielä monta kattausta jäljellä. Jos on kosteaa, kumisaappaat jalkaan ja Kansalaistorille. Katoksia on kyllä riittämiin pitämään kaikki kuivina. Lähetän silti toiveen yläkertaan, loppuviikonloppu poutaa ja ensi vuonna pelkkää auringonpaistetta.