Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Yleinen

Pellolta pöytään – Kaupunkilaisten oma pelto

Huolimatta siitä, että olen viime viikot kyykkinyt, kaivanut ja raivannut, jotta saisin omaan pihaan pienen viljelyksen aikaiseksi, olen jättänyt osan sadontuotannostani ammattilaisten käsiin. Osa kasviksistani tulee suoraan pellolta pöytään, nimittäin kaupunkilaisten omalta pellolta vain muutaman kymmenen kilometrin päässä kotoa. 

ruohosipuli

Kaupunkilaisten omaa peltoa pyörittävä Herttoniemen ruokaosuuskunta etsii uusia jäseniä. Viiden vuoden ajan toimineessa ruokaosuuskunnassa on taas vapaita paikkoja. Ruokaosuuskunnan taustalla on halu tuottaa puhdasta ja tuoretta ruokaa, jonka alkuperän tietää. Ruokaosuuskunnalla on oma pelto Vantaan Korsossa, jonka hoidosta vastaavat ammattilaiset.

Pellon sato jaetaan tasan kaikkien sato-osuuden ostaneiden jäsenten kesken. Vuosittainen satomaksu on tänä vuonna 450 euroa. Edellisten vuosien perusteella ruoka tulee suurinpiirtein samanhintaiseksi tai hiukan halvemmaksi kuin kaupasta ostettuna, mutta vielä hintaa olennaisempaa osuuskunnan perustajille ja jäsenille on puhtaan ja laadukkaan ruoan tuottaminen lähellä. Siksi peltoa viljellään biodynaamisesti.

Pääsen kesän ajaksi testaamaan osuuskunnan jäsenyyttä. Olen selannut jo pari iltaa tämän vuoden kasviluetteloa. Juhannuksesta aina marraskuulle on heinäkuun kolmen viikon taukoa lukuunottamatta luvassa kassillinen tuoretta satoa. Noutopisteitä on pellon lisäksi neljä. Viikon kasvisannoksen voi noutaa Teurastamolta, Cafe Regatasta, Herttoniemen kirjastosta tai Lasipalatsista. Tulossa vaikuttaisi olevan mm. makeita porkkanoita, mangoldia, mustajuurta, härkäpapua, kurpitsaa, fenkolia, erilaisia kaaleja, papuja ja yrttejä

porkkanat

Toivon totisesti, että luontoäiti on tänä vuonna suosiollinen, pellon kasvivalikoimaa en koskaan saisi mahdutettua viljelylaatikkoihini ja nyt se tuodaan minulle tuoreena pöytään kerran viikossa. Ehkä ammattilainen saa onnistumaan jopa maissin, joka parvekkeellamme kasvoi villiksi viidakoksi tuottamatta minkäänlaista satoa. Ammattimainen viljely on tähän saakka jokaisena toimintavuonna taannut hyvän sadon pelloilta. Sama viljelijä on vastuussa niistä jo kolmatta vuotta ja kaikkiaan tämä kesä on osuuskunnalle jo viides viljelykausi.

Jokainen osuuskunnan jäsen pääsee myös osallistumaan toimintaan, koska osa toiminnasta pyörii vapaaehtoisvoimin. Jokainen voi valita omien kiinnostustensa pohjalta, miten vuosittaisen talkootyön (10 tuntia) tekee. Ajatuksena on tutustuttaa kaupunkilaiset viljelyyn, tukea yhteisöllisyyttä ja saada homma pyörimään kohtuullisilla kustannuksilla. Talkootöistä pääsee irtautumaan rahalla, mutta itse näen ne mahdollisuutena oppia viljelystä ammattilaiselta.

Lauantaina on hyvä tilaisuus käydä tutustumassa toimintaan paikan päällä. Pellolla järjestetään isot viikonlopputalkoot klo 11-16. Kumpparit jalkaan, työhanskat mukaan ja pääset työntämään sormet multaan tai tarttumaan vasaraan. Pellolla on kuulemani mukaan monenlaista tehtävää ja samalla hyvä tilaisuus kysellä jäseniltä kokemuksia, jos mietit liittymistä.

Vielä ehdit hyvin mukaan tämän sesongin sadon jakoon. Kaikkiaan osuuskuntaan mahtuu 200 sato-osuuden ostanutta jäsentä, tälle kaudelle mukaan otetaan vielä muutamia kymmeniä. 1.6. mennessä liittymällä saat myös 20 euron alennuksen liittymismaksusta. Sadon voi aina myös jakaa ystävän kanssa, vaikkapa vuorottelemalla viikkoja tai puolittamalla viikon saldon. Pienelle taloudelle vihanneksia voi olla parhaina satokausina ylenmäärin.

Tutustu ruokaosuuskunnan toimintaan heidän verkkosivuillaan. Sieltä löydät tarkemmat tiedot liittymisestä, tämän vuoden viljelykasveista, jakelusta ja kaikista käytännön kysymyksistä.

*****

Blogista voit kesän mittaan lukea kokemuksia ruokaosuuskunnasta ja tuskinpa tulette välttymään myöskään satokassien sisällöltä. Postaukset on tehty yhteistyössä ruokaosuuskunnan kanssa, mutta palkan saan porkkanoina ja punajuurina. Suurin syy näihin postauksiin on kiinnostukseni asiaan ja haluni tukea tätä hienoa, yhteisöllistä hanketta – ja syödä puhdasta ja tuoretta ruokaa. 

Auta Nepalin maanjäristyksen uhreja!

Nepalin maanjäristyksen jäljiltä yhdessä Aasian jo valmiiksi köyhimmistä maista on kaoottinen tilanne. Puutetta on niin ruoasta, juomasta, auttajista kuin lääkintätarvikkeistakin. Kuolonuhreja on jo yli kolme tuhatta ja uhriluvun pelätään kasvavan pahimmillaan moninkertaiseksi, loukkaantuneita on yli puolet enemmän.

Haluatko auttaa Nepalin maanjäristyksen uhreja? Osallistu nyt lahjoittamalla rahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon tai/ja levittämällä sanaa keräyksistä. Tämän kehotuksen voit lukea nyt monesta blogista, sillä päätimme yhdistää voimamme myös kertomalla kaikille teille mahdollisuudesta auttaa.

Paras keino on tässä tilanteessa rahan lahjoittaminen jonkun luotettavan järjestön kautta, jonka kautta apu menee perille. Minulle luonteva valinta on Punainen Risti – isäni teki suuren osan työurastaan järjestön palveluksessa. Ohessa on helppo väylä rahan lahjoittamiseen. Tee se samantien, itse tein sen jo. Toivottavasti saamme yhdessä paljon kokoon.

Auta lahjoittamalla

Tee lahjoituksesi Punaisen Ristin katastrofirahastoon verkkopankkimaksulla tai luottokortilla http://www.lahjoituslipas.fi/punainenristi/bloggaajiennepalkerays/lahjoita/

Voit lahjoittaa myös soittamalla tai tekstiviestillä:

Soita 0600-122 20 (20,28 € + ppm)
Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)

Öljyä koneeseen – harissalla maustettu lohikeitto

Ajoittain kuumana käyvässa rasvakeskustelussa on kai turha valaa öljyä laineille. Jo pelkästään mainitsemalla sanan kookosöljy laineet vain nousevat.

harissalla-maustettu-lohikeitto-suolaajahunajaa1

Pahamaineinen vanhan ajan munkkiöljy on pelkkää tyydyttynyttä rasvaa. Kun purkin kylkeen lyödään sanat neitsyt, luomu ja kylmäpuristettu, lisääntyy pehmeä rasva hiukan, mutta vain erittäin vähän. Edelleen kookosöljy – myös kylmäpuristettu neitsytkookosöljy – on kaikista rasvoista rasvakoostumuksensa osalta epäterveellisin.

Rasvakoostumus on toki vain yksi öljyn terveellisyyden mittareista, mutta sitä pidetään kuitenkin laajasti merkittävimpänä. Esimerkiksi Harvardin tutkijat ovat todenneet, että kookosöljy voi sisältämänsä lauriinin ansiosta olla vähemmän paha kuin tyyydyttyneen rasvanmäärän perusteella voisi kuvitella, mutta edelleen se on kuitenkin muita kasvirasvoja merkittävästi epäterveellisempi. Toisin kuin muut kasvirasvat se nostaa myös kokonaiskolesterolia eikä pelkästään hyvää kolesterolia.

Viimeaikaisessa keskustelussa ovat voimistuneet äänet, jotka leimaavat ravintotieteilijät ruokateollisuuden marioneteiksi ja omaa näkemystä tukemattomat tutkimukset maksetuiksi. Keskustelupalstoilla kiroilujen kohteena ovat “kaikenmaailman pekkapuskat”, vaikka suomalainen ravitsemustiede ei ole rasvanäkemystensä kanssa yksin. Minua ihmetyttää, miksi öljyn kauniiseen pakettiin pyöräyttävien superfood-yritysten valikoima tutkimus on uskottavaa, mutta tieteellinen ravintotiede on kätyrien hommaa. Kummallekohan se leipä tulee suoraan oletetuista terveysvaikutuksista ja tuotteiden menekistä?

Tietenkään tiede ei ole erehtymätön eikä nykytieto lopullinen totuus. Voi olla, että jossain vaiheessa olemme eri mieltä rasvoista ja kookosrasvaakin on ehditty tutkia pidempään. Jos sukuperintönä on saanut kaikki edellytykset kerätä kuonaa suoniin, ei huvita alkaa oman elämänsä rottakokeeseen ja testata, mahtavatko nämä nykyravintotieteen haastajat mahdollisesti olla oikeassa. Olisiko jossain etelämeren pienellä saarella havaittu kookosöljyn terveysvaikutus sittenkin enemmän totta kuin kaikkialla muualla maailmassa toistaiseksi saadut tulokset – tämänhetkinen paras tieto?

Siksi meillä paistetaan rypsi- tai oliiviöljyllä, maustetaan salaatit oliiviöljyllä. Satunnaisesti käytän niiden lisäksi erilaisia pähkinä- tai avokadoöljyjä. Eikä lusikallinen kookosöljyäkään satunnaisesti haittaisi. Todella harvoin sitä tulee käytettyä, joskus jälkiruoissa. Ja kyllä meillä voilla leivotaan.

Tämän vuoden puolella olen tainnut ostaa yhden pienen purkin kuohukermaa (jos kummipojan synttärikakkua ei lasketa), pari purkkia kookosmaitoa ja joulusta saakka sama voipaketti on hitaasti huvennut jääkaapissa. Arkisin syön avokadokoukkuni takia useammin leivän päällä avokadoa kuin juustoa, mutta silloin kun syön juustoa, se on kunnollista, eikä kumimaisen teollista kevytjuustoa. Kerman sijaan jääkaapin ovessa on yrttirivistö, niiden lisäksi taion makua sitrushedelmistä, öljyistä ja maustepurkeista, ei kermapurkista. Osin kyse on myös vähän tiedostamattomasta kehityksestä, viimeiset vuodet olen ollut innostunut mm. Välimeren ympäristön keittiöistä, eikä niissä kermalla läträillä.

Täydellistä puritanismia kovan rasvan suhteen eivät edellytä myöskään ravitsemussuositukset, eivät kookosrasvankaan osalta. Itsekin olen enemmän isot linjat kunnossa -koulukuntaa – pääosin terveellisen puolella ja välillä ollaan sitten kuin Ellun kanat. Mutta niiden geenien takia yritän pysytellä enimmäkseen siellä hyvien rasvojen puolella.

Jos jostain tässä lainehtivassa keskustelussa ollaan yhtä mieltä, se on rasvaisten kalojen terveellisyys. Harissalla maustetun lohisopan resepti siis kelvannee rasva-aallokon kaikilla rannoilla.

Sain tutustuttavaksi Sydänmerkin Sydänruokaa-keittokirjan. Mielikuvissani erittäin ummehtunut merkki on puhaltanut pölyt valistuksesta tekemällä kuvankauniin kirjan, jossa on toimivaa ja helppoa arkiruokaa. Vaikka moni kirjan resepteistä ei ihan suoraan sovellu meidän keittiöömme, koska en käytä korvikkeita enkä pakastevihanneksia, vaan oikeaa tavaraa, olen poiminut sieltä ideoita helppoon arkiruokaan.

Tämäkään resepti ei ole kirjasta, mutta kirjan kuva lohisopasta sai minut kerta toisensa jälkeen palaamaan reseptisivulle ja kehittämään tomaattisesta lohisopasta mausteisemman, välimerellisemmän version – mutta suomalaisilla potuilla. Reilusti mausteita ja makupohja fenkolista ja selleristä. Lupaan, et ajattele syöväsi terveysruokaa, vaikka keitto sitäkin on. Mutta ennenkaikkea se on maukasta noin puolessa tunnissa syntyvää helppoa arkiruokaa. Ja tulvillaan hyviä rasvoja – nykytutkimuksen mukaan niitä kaikkein parhaita.

Harissalla maustettu lohikeitto

viidelle-kuudelle

1 sipuli
1/2 fenkoli
1 varsisellerin varsi
2 valkosipulin kynttä
öljyä
1 rkl harissatahnaa
8 dl vettä
1 kalaliemifondi tai -kuutio
1 tlk säilöttyjä tomaatteja tai tomaattimurskaa
2 laakerinlehteä
1 tl raastettua appelsiininkuorta
1 rkl tomaattipyreetä
4 porkkanaa
3 perunaa
pala palsternakkaa
noin 400 g lohta
suolaa
mustapippuria

1. Leikkaa varsisellerin varsi pieniksi kuutioiksi. Viipaloi fenkoli ohuiksi siivuiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuori juurekset ja leikkaa ne reiluiksi suupaloiksi. Kuutioi lohi.

2. Kuumenna öljyä pannulla. Lisää sipuli, fenkoli, varsiselleri ja valkosipuli. Kuullottele maltillisella lämmöllä kymmenisen minuuttia.

3. Lisää harissatahna, vesi, kalaliemikuutio, appelsiininkuori, laakerinlehti, tomaattipyre ja säilötyt tomaatit. Keitä muutama minuutti.

4. Lisää juurekset, keitä noin 15 minuuttia.

5. Lisää lohikuutiot, keitä noin 5 minuuttia tai kunnes lohi on kypsää.

6. Mausta suolalla ja pippurilla.

*****

Coconut oil has become the hot potato of oils and fats. Health benefits and a nutritional value the marketers promise it to have, have not been proved widely by a scientific research. Nonetheless it has gained passionate defenders convinced that the current research will be proven wrong over time even though the evidence behind many claimed health benefits is rather thin. Either there is no proof found to back up those claims or studies around them are so scarce that their do not have significance yet. 

What is however well known is the fact that of all oils and fats coconut oil is the one containing most saturated fats – 92 %. Even butter contains only two thirds of that level. This fact is not changed even though words like virgin, cold-pressed or organic would be printed to the label.

In this slightly heated discussion around oils it might be useless to try to pour oil on troubled waters but there is one oil that all parties approve, the one contained by oily fishes. Such as salmon, the main ingredient of this Mediterranean fish soup combining flavour and non-argueable health benefits.

Sydänruokaa-kirja on saatu lehdistökappaleena.