Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Lisukkeet

Reseptejä pienestä pariisilaisesta keittiöstä – pistoupavut

Pistoupavut

pistoupavut

Luulen, että olen löytänyt uuden ystävän – ystävyys on tosin kovin yksipuolista, koska toinen osapuoli ei tiedä olemassaolostani. Mutta onhan se nyt vaan lohduttavaa lukea keittokirjaa, jossa kaikkea ihanaa kokataan pariisilaisessa minikeittiössä kahden levyn ja pienen uunin varassa. Tuskailen hiukan vähemmän pienen keittiöni puutteita – ehkä.

Tilasin Pariisissa asuvan englantilaisen Rachel Khoon The Little Paris Kitchen -kirjan jo melkein puolisen vuotta sitten. Sen välistä vilkkuu melkoisesti pieniä tarralappuja, joilla merkitsen reseptit, joita haluan kokeilla. Ensi vilkaisulla reseptit vaikuttavat varsin yksinkertaisilta, jopa vähän tavanomaisilta, mutta ne toimivat kerta toisensa jälkeen. Ei mitään mullistavia oivalluksia, mutta maukkaita, riittävän simppeleitä reseptejä, joiden kokkaaminen onnistuu pääosin arjessakin. Kotimaastaan kanavan toiselle puolelle leivonnaisoppien perässä muuttanut Khoo on onnistunut poimimaan ranskalaisista klassikoista oivan kokonaisuuden ja modernisoidut ne juuri sopivasti. Kirja on käännetty jo seitsemälle kielelle ja sen menestys on silannut kirjoittajalleen tien myös televisioon.

Kaikki kirjan reseptit on testattu Khoon pikkuisessa keittiössä – niillä parilla levyllä ja uunilla. Jos hän, niin kyllä minäkin hoitelen tämän vähemmissäkin neliöissä. Kalliiden neliöiden Helsingissä en taida olla ainoa, joka kiroilee vähäistä laskutilaa ja täyteen ahdettuja kaappeja. Voi toki olla, että kirjan menestyksen myötä Rachel on jo saanut itselleen ihan kunnon keittiön, uusi kirjakin on jo tulossa.

Pistoulla maustettuja papuja napsin laitakokin lautaselta pariisilaisessa kulmabistrossa, jossa ne tarjoiltiin karitsankareen kanssa. Pistin annoksen heti muistiin. Tätä on ranskalainen keittiö parhaillaan; vähän raaka-aineita, paljon makua. Pistou on Ranskan vastine pestolle: basilika-oliiviöljytahna ilman parmesania ja pinjansiemeniä. Pariisissa pavut oli pyöritetty ihan klassisessa pistoussa, itse lisäsin hiukan purutuntumaa rouhimalla annoksen päälle paahdettuja pinjansiemeniä. Seuraavan kerran aion testata pinjansiementen sijaan manteleita. Ne voisivat toimia myös erinomaisesti. Pistoun mittasuhteet ovat aika lailla suoraan Khoon kirjasta, mutta lisäsin joukkoon myös ripauksen suolaa. Olen tehnyt pistoun kirjasta jo muutamaan kertaan, se on aivan ihanaa myös esim. tomaattipohjaisen kasviskeiton päällä.

Tarjosin pavut tällä kertaa grillatun entrecoten, yrttimaustevoin ja vihersalaatin kaverina.

Pistoupavut 

(tulostettava versio reseptistä)
neljälle

noin 400 g vihreitä papuja
2 rkl pinjansiemeniä

Pistou

1/2 ruukkua basilikaa
2 pientä valkosipulin kynttä
ripaus suolaa
noin 3-4 rkl hyvää oliiviöljyä

1. Aloita tekemällä pistou. Hienonna yrtit ja silppua valkosipuli. Hiero yrttisilppu ja valkosipuli tahnaksi suolan kanssa morttelissa tai sauvasekoittimella. Lisää vähitellen oliiviöljyä, kunnes pistou on tahnamaista, mutta melko jämäkkää. Anna maustua jääkaapissa.

2. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita. Kaada leikkuulaudalle ja rouhi krouvisti.

3. Leikkaa pavuista päädyt ja höyrytä tai keitä ne kypsiksi.

4. Pyöräytä papujen joukkoon osa pistousta makusi mukaan. Nosta ne tarjoiluvadille ja lusikoi loput pistousta halutessasi päälle. Ripottele pinnalle rouhitut pinjansiemenet.

 

facebookissa-lätkä

Kesäklassikko kukkakaalista – kukkakaaligratiini

Kukkakaaligratiini
Kukkakaaligratiini olisi helppo niputtaa retroruokiin ja lapsuuden makuihin. Mutta eikö kyseessä ole jo klassikko, jos se ei ikinä pöydästä kadonnutkaan? Joka kesä houkuttelevat uuden sadon kukkakaalit päätyvät ainakin meillä uuniin.

kukkakaaligratiini-suolaajahunajaa

Klassikko on parhaimmillaan juuri nyt, kun uuden kotimaisen sadon kukkakaalit ovat pieniä ja somia. Ne voi gratinoida vaikka kokonaisena. Suuremmat kannattaa paloitella kukinnoiksi. Mieto kukkakaali tarvitsee vahvan juuston kaverikseen. Testasin ensimmäisen kerran gratiinissa voimakkaanmakuista vuohenjuustogrueyreä. Piste i:n päälle. Jos et pidä vuohenjuustosta, valitse vaikka vahva emmental.

Tässä reseptissä kukkakaali on vain kevyesti hunnutettu juustokastikkeella. En halua peittää alkukesän maukkaiden kaalien makua uittamalla niitä kastikkeessa. Työpaikkaruokaloiden juustokastikkeessa uiskentevat ylikypsät kukkakaalit ovat gratiinin irvikuva. Kukkakaalien pitää jäädä uuninkin jälkeen napakoiksi ja juustokastiketta tulee olla maltillisesti, sanoo tämä vankka kukkakaalin ystävä. Gratiini oli osa täydellistä loman aloituslounasta: Kukkakaaligratiinia, uusia perunoita ja savustettua lohta Kuopion kauppahallista. Vain hyvä kuohuviini jäi puuttumaan. Sen säästin iltaan.

Viime vuonna yritin kasvattaa kukkakaaleja myös itse, mutta citykanit tuhosivat suunnitelman alkuunsa. Vierailun jäljiltä säilyi ainostaan varrennysä hampaanjäljillä koristettuna. Heti sen jälkeen suojasin jäljelle jääneet istutukset kaniverkoilla, mutta kukkakaalit menivät sen siliän tien.

Kulinaarimurulassa oli myös hellitty makuaistia uuden sadon kukkakaalilla.

Kukkakaaligratiini

neljälle-kuudelle

2 pienehköä kukkakaalta
2 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
4 dl kevytmaitoa
80 g vuohenjuustogruyereä tai muuta voimakasta juustoa raastettuna
suolaa
ripaus valkopippuria

1. Poista kukkakaalista lehdet ja kova osa kannasta. Jos käytät yhden suuremman kukkakaalin, paloittele se kukinnoiksi.

2. Höyrytä pieniä kukkakaaleja noin 7 minuuttia, suurempia muutama minuutti enemmän – ja kukinnoiksi pienimiäsi muutama minuutti vähemmän. Ei siis kypsiksi, vain hiukan kypsemmiksi, lopun hoitaa uuni.

3. Sulata voi kattilassa, sekoita joukkoon vehnäjauhot. Kypsennä voi-jauhoseosta koko ajan sekoittaen, jotta jauhot hiukan kypsyvät. Älä anna niiden ruskistua. Lisää maito pienissä erissä. Sekoittele kastiketta koko ajan, ettei se ota pohjaan. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Suolan suhteen kannattaa huomioida, että juusto on suolaista, joten aloita varovasti. Keitä kastiketta, kunnes se sakenee. Lisää joukkoon juusto ja keittele kastiketta vielä hetki, jotta juusto sulaa kastikkeen joukkoon.

4. Nosta kukkakaalit vuokaan. Kaada päälle juustokastike ja paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia tai kunnes gratiini on saanut väriä ja kukkakaalit ovat kypsiä, mutta edelleen napakoita.

*********

ihan-klassikkokamaa

Ihan klassikkokamaa -postaussarjassa opettelen klassikkoruokalajeja ja ruoanlaiton perustekniikoita yksi kerrallaan. Edellisessä postauksessa perehdyin riistaliemen saloihin. Kukkakaaligratiinissa perusasioiden äärellä ollaan valkokastikkeen tekemisessä. Se muodostaa pohjan moneen mm. lasagnen bechamelkastikkeeseen.

Kuukauden lempiraaka-aine: Ahven

Paistetut ahvenet, hernepyree, uuden sadon perunat ja kananmunakastike

paistetut-ahvenet-ja-hernepyree-suolaajahunajaa

Heinäkuuhun sopivasti huomenna ilmestyvässä uudessa Divaanissa on kalastettu ahvenia kesäpöytään. Suvi Rüster on tehnyt kolme kiintoisaa reseptiä niistä ja täydennän sarjan neljännellä täällä blogissa. Ahven päätyy Suvin ohjeissa mm. savustuspönttöön ja grilliin. Sormia syyhyttää jo nyt.

Kaikista vedenelävistä – tai ainakin kaloista – juuri ahven on suosikkiraaka-aineitani. Se ei kaipaa voissa paistamista kummempaa. Uudet perunat ja kasa paistettuja ahvenia on aika lailla täydellinen kesäateria. Talvesta saakka olen halunnut kokeilla Chez Jasun Jasun ylistämiä savustettuja ahvenia. Alunperin ajatuksena oli kaivaa pönttö tulille tässäkin reseptissä. Koska Suvin resepteistä löytyy kuitenkin jo savunmakua, vaihdoin suunnitelmaa.

Laitakokki hemmotteli minua syntymäpäivälahjana illallisella kaupungin kattojen yllä Savoyssa. Pääsin myös pikaisesti kurkkaamaan ravintolan omaa kattopuutarhaa, mutta valitettavasti en nähnyt kaupunkimehiläisiä työssään. Olen syönyt Savoyssa vain muutaman kerran elämässäni – normaalipalkkaiselle se on aika iso satsaus, mutta tuntuu jokaisen euron arvoiselta, kun ihailee kaupunkia lintuperspektiivistä kattoterassilta. Uusi tiimi Kari Aihisen johdolla on uudistanut ruokaa, mutta ahvenannoksessa tiivistyi se, mikä on parasta Savoyta: Suomalaisen ravintolamaailman kiintotähti tarjoaa rinta rottingilla asiakkailleen paistettuja ahvenia, hernepyreetä, uusia perunoita, pinaattimuhennosta ja kananmunakastiketta. Ei klassikon hajottamista komponentteihin, vaan viimeisen päälle valmistettua ruokaa laadukkaista raaka-aineista modernisti mutta perinteitä kunnioittaen. Paras ahvenannos, jonka olen koskaan saanut.

herneet-suolaajahunajaa

Halusin tehdä samasta makumaailmasta helposti kotikeittiössä toteutettavan version. Paistoin ahvenet voissa ja tein rinnalle hernepyreen tuoreista herneistä. Tarjosin ne uusien perunoiden ja kananmunakastikkeen kera.

Suolaa kala kunnolla ja annostele kananmunakastikkeeseen avokätisesti tuoretta ruohosipulia, herneen makeus kaipaa särmää seurakseen. Hernepyreeseen tarvitset reilusti tuoreita herneitä, kahden hengen annokseen kului noin noin puolitoista litraa – kyllä luit oikein. Kyseisestä määrästä tulee silvottuna noin kaksi desilitraa herneitä ja silpomiseen tietenkin kuluu oma aikansa. Voit oikein hyvin käyttää pyreeseen myös pakasteherneitä.

herneenpalot-suolaajahunajaa

Paistetut ahvenet 

(printattava versio reseptistä)
kahdelle

6-8 ahvenfileetä
nokare voita
suolaa
tilliä

1. Paista ahvenet voissa kullanruskeiksi molemmilta puolilta. Mausta suolalla ja tuoreella tillillä.

Hernepyree

kahdelle

2 dl tuoreita herneitä (tai pakasteherneitä) – noin 1 1/2 litraa herneitä palkoineen
3-4 uuden sadon pientä sipulia tai 1 pieni sipuli
nokare voita
1/2 dl kanalientä
1 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria

1. Silppua sipuli ja kuullota sitä voissa. Lisää pannulle herneet, kanaliemi ja kerma. Keitä, kunnes herneet ovat pehmeitä – noin viitisen minuuttia.

2. Soseuta pyree sauvasekoittimella (tai jos teet suuremman määrän, voit soseuttaa sen myös blenderillä) ja purista sose siivilän läpi kattilaan. Tuoreiden herneiden kuoret eivät soseudu täysin, joten samettisen pehmeää saat pyreestä vain siivilöimällä kuoret. Mausta suolalla ja pippurilla ja kuumenna ennen tarjoamista.

 

facebookissa-lätkä