Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Leivonta

Melkein aito ja oikea Juuren suolakaramellikakku

Suolakaramellikakku raparperia, suolakaramellikastiketta ja jogurttimoussea
Yli vuoden yritin toistaa Juuren täydellistä suolakaramellikakkua. Pari oikein hyvää yritystä oli matkan varrella, mutta ei ihan alkuperäisen kaltaista. Kun vuoden mittaisen yrityksen ja erehdyksen jälkeen sain käsiini ihan oikean reseptin, oli samantien laitettava jauhot pöllyämään.

juuren-suolakaramellikakku1

Vuosi sitten Taste of Helsingissä ylivoimainen suosikkiannokseni oli Juuren suolakaramellikakku. Yllätyin itsekin, että tällainen hapannaama ihastui makeaan lopetukseen. Käytin aika paljon aikaa löytääkseni vastaavaa nettireseptien loputtomasta varastosta. Etsin ideoita, miten kakku oli voitu toteuttaa.

Juuren uusi Juuri nyt -keittokirja paljasti kakun niksit. Kaikki muut ainesosat olin jossain kokeiluversiossa käynyt läpi, mutta mantelimassaa en olisi hoksannut, enkä tattarijauhoja. Yllättävää oli myös, ettei kakussa käytännössä ole minkäänlaista kohottavaa ainetta. Lopputulos on kostea ja mehukas, ei perinteisen sokerikakkumainen.

Ohessa on oikaistu resepti. Alkuperäisessä annoksessa komponentteja on enemmän, olen oikaissut mm. kaivamalla lusikallisen suolakaramellikastiketta purkista. Niin pienen määrän keittäminen tuntui turhan työläältä.  Resepti on myös omaan makuuni todella makea. Niinpä vähensin sokeria raparperien haudutusliemessä ja tarjoan kakun tuorejuustovaahdon sijaan jogurttivaahdon kera. Hiukan happamampi vaihtoehto.

En ensimmäisellä kerralla noudattanut ohjetta ja levittänyt kakkua ohueksi levyksi, vaan paistoin sen korkeahkona kakkuna. Siihen taikina ei rakenteeltaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla. Kakkumuodossa se vaatii niin pitkän paistoajan, että kuori ehtii kovettua turhan paljon ennenkuin sisus on edes päällisin puolin kypsä. Ohje on puolitettu kirjan ohjeesta.

Jos haluat leipoa kakkumaisemman suolakaramellikakun, kokeile aiemmin postaamaani puolukka-suolakaramellikakkua.

Suolakaramellikakku (ohje Juuri nyt -keittokirja)

kuudelle jälkiruokana

150 g voita (puolet ruskistetaan)
150 g mantelimassaa
2 1/2 dl fariinisokeria
3 kananmunaa
1 dl mantelijauhetta
3/4 dl vehnäjauhoja (alkuperäisessä ohjeessa tattarijauhoja)

1. Kuumenna uuni 150 asteeseen. Ota voi huoneenlämpöön. Jaa se kahtia. Anna toisen puolen lämmetä huoneenlämpöiseksi ja ruskista puolet voista. Ruskista voi kullanruskeaksi, mutta älä päästä palamaan. Hyvä vinkki, mistä tunnistaa, että voi pitää ottaa pois levyltä on sen hiljeneminen eli se lopettaa kuohunnan, kun se on ruskistunut sopivaksi. Helpointa on ruskistaa voi vaaleapohjaisella pannulla, jotta erotat värin muuttumisen. Siivilöi voi toiseen astiaan jäähtymään. Kun molemmat voit ovat huoneenlämpöisiä, vatkaa ne sekaisin keskenään.

2. Sekoita kulhossa mantelimassa ja sokeri keskenään. Vatkaa joukkoon voiseos.

3. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset, jauhot ja mantelijauhe mantelimassa-sokeriseokseen.

4. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele vaahto varovasti taikinan joukkoon. Mausta sormisuolalla.

5. Levitä leivinpaperilla suojattuun uunivuokaan parin sentin paksuiseksi levyksi.

6. Paista 150-asteisessa uunissa, kunnen kakku on kypsä (noin 30 minuuttia). Anna kakun jäähtyä.

Jogurttivaahto

1 1/2 dl turkkilaista jogurttia
3/4 dl kuohukermaa
ripaus sokeria
ripaus vaniljaa

1. Laita jogurtti valumaan yön yli (tai muutamaksi tunniksi) esim. suodatinpussiin tai kylmällä vedellä kasteltuun harsokankaaseen.

2. Vaahdota kerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon valutettu jogurtti. Mausta ripauksella sokeria.

Haudutettu raparperi

2 pienehköä vartta raparperia
1 dl vettä
1 dl sokeria
ripaus vaniljaa (tai 1/4 vaniljatangosta)
1/2 sitruunan mehu

1. Kuori raparperit ja paloittele ne noin viiden sentin pituisiksi ohuehkoiksi paloiksi.

2. Sekoita kattilassa vesi, sokeri, sitruunanmehu ja halkaistu vaniljatanko. Kiehauta.

3. Laita raparperit liemeen, keitä noin minuutti-pari, peitä sen jälkeen kattila kannella ja nosta sivuun liedeltä. Anna muhia kuumassa liemessä noin kymmenen minuuttia.

4. Siivilöi raparperi liemestä.

Lisäksi

suolakaramellikastiketta
raastettua pistaastipähkinää 

1. Kokoa annos. murenna lautaselle kakun palasia, valuta päälle hiukan juoksevaksi lämmitettyä suolakaramellikastiketta, nostele raparperin paloja, pursota jogurttivaahtoa ja raasta päälle halutessasi pistaasipähkinää.

*****

I had never tasted a cake quite like one served in Taste of Helsinki by restaurant Juuri a year ago. I tried to copycat the moist and rich cake served with salted caramel and rhubarb for over a year with various results. Despite the efforts I did not quite managed to nail it.

Newly published cookbook by the Juuri restauranteurs revealed couple of secrets. First of all the secret behind the moistness lies in almond paste and muscovada. Secondly no leavening agent is used and the cake is baked in a form of a thin layer cake, as for a  Swiss roll. Therefore the texture is rather dense and rich, not at all like in a traditional sponge cake.  

I served the cake as bite-sized chunks accompanied by rhubarb, salted caramel and yoghurt mousse. A slice would have been too much of this sweet and heavy dessert.

 

Juuri nyt – suomalaisen keittiön klassikot -kirja on saatu arvostelukappaleena

Vähemmän punakynää, enemmän kehuja – pullaa yön yli

korvapuustit

Vähemmän punakynää, enemmän kehuja. Elämäntyönsä äidinkielen opettajana tehnyt seitsemänkymppinen sanoi sen Kodin Kuvalehdessä tärkeimmäksi opikseen iän myötä. Pätee laajemminkin elämässä. Vähemmän virheiden etsimistä, enemmän rohkeutta yrittää uutta. Tähän maailmaan mahtuu kannustusta, virheiden etsimisessä olemme jo eteviä.

Kun nuorilta (naisilta) kysyy työhaastattelussa huonoja puolia, usein saa kuulla heidän olevan tunnollisia perfektionisteja. Nuorena luulee, ettei se ole vika eikä mikään. Onneksi ikä opettaa armollisuutta. Myös itseä kohtaan. Sen todistaa tuo viisas seitsemänkymppinen opettaja.

Joskus riittävän hyvä on nimittäin täydellistä parempi. Se tulee valmiiksi, täydellinen ei ehkä koskaan, vaan uuvuttaa tekijänsä matkalla. Vähemmän punakynää, enemmän kehuja. Sen kun muistaisi ottaa elämänohjeeksi myös itselleen ja itseään kohtaan.

Välillä elämä ranttaliksi ja aamulla puuron sijaan pullaa. Pullantuoksua tunnin sisällä heräämisestä. Se onnistuu, kun kohotat taikinaa yön yli jääkaapissa.

Pullaa yön yli

– Tee pullataikina normaalisti. Vaivaa kunnolla, älä säästele voita, mutta käytä kitsaasti vehnäjauhoja. Kunnon vaivaus, riittävän löysä ja rasvainen taikina on kuohkean ja maukkaan pullan salaisuus. Koska kohotat taikinaa yön yli, voit vähentää hiukan hiivaa suosituksesta. Puolen litran taikinaan laitan hiivaa noin 3/4 pakettia (noin 35 g).

– Peitä taikinakulho ensin tuorekelmulla ja sitten leivinpyyhkeellä. Nosta jääkaappiin yön yli. Pullataikina kohoaa reilusti yön aikana eli valitse iso kulho, ettet kaavi taikinaa seuraavana aamuna jääkaapin pohjalta.

– Laita seuraavana aamuna uuni kuumenemaan 40-asteeseen. Leivo taikina normaalisti pulliksi tai korvapuusteiksi ja nosta ne pellillä 40-asteiseen uuniin kohoamaan reiluksi puoleksi tunniksi tai kunnes ne ovat kohonneet kunnolla.

– Ota pullat pois uunista, kuumenna uuni 225 asteeseen. Voitele pullat ja paista kypsiksi.

Pullataikina

5 dl kevytmaitoa (tai täysmaitoa)
3/4 pkt (noin 35 g) tuoretta hiivaa
2 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
13-15 dl vehnäjauhoja
200 g voita

1. Vatkaa maidon joukkoon hiiva, sokeri, suola, kardemumma ja kananmuna.

2. Ala alustaa joukkoon vehnäjauhoja vähitellen. Vaivaa heti, kun taikina on riittävän kiinteää siihen.

3. Kun olet lisännyt noin 11 dl jauhoja, lisää pehmeä (tai sulatettu) voi. Alusta sen verran vehnäjauhoja, että taikina on kimmoisaa ja irtoaa hyvin kulhon reunoista. Pidä taikina mahdollisimman löysänä, mutta kuitenkin sellaisena, että sitä on helppo käsitellä.

4. Kun taikina on valmis, peitä se leivinliinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi. Jos teet taikinan jo edellisenä iltana, katso ohjeet yltä.

*******

If you wish to start your day with fresh cinnamon rolls, make a dough in a previous night. Knead it together as you would normally, wrap a piece of plastic foil over a mixing bowl, cover the bowl still with a baking towel and put it into a fridge overnight. Heat the oven to 40 degrees (°C) in the morning. Roll the dough into cinnamon rolls, put them into the warm (40 degrees) oven to raise for about half an hour. Take them out when about doubled in size, cover with a baking towel while you heat the oven to 225 degrees. Brush the buns with beaten egg before baking and bake them until golden brown. Fresh and warm cinnamon rolls within an hour after waking up. 

Kontallaan – nokkosleipä grillistä

Nokkosleipä za’taarleipien tapaan
Viime viikot olen ollut kontallaan. Kiskonnut sinnikkäästi pois vuohenputkea, joka on valloittanut puutarhamme. Naapurit tuskin uskovat minun viettävän pihassa yhtään aikaa, niin laihat ovat olleet tulokset. Siihen päälle vielä reippaasti voikukkaa ja siinäpä meidän puutarhamme hyvinvoiva kasvusto tulikin lueteltua.

Nokkosleipä

Aloittelevana puutarhurina haaveilin sellaisesta rakkaudella vaalitusta puutarhasta, josta on helppo päästä alkuun. Nyt tuijotan voimattomana rikkaruohoja pursuavaa plänttiä. Omenapuuni leikkaamassa käynyt puutarhuri totesi: “Ei sinulta tässä työ lopu”. Mutta kuka kertoisi, mistä oikein aloittaisi. En ole henkisesti pelkästään kontallaan, olen rähmällään.

Jotain satoa kuitenkin on päätynyt jo keittiöön saakka. Ei niitä vuohenputkia, vaikka nekin olisivat syötäviä. Hortonomin taidoillani on kuitenkin olemassa riski, että ne paljastuvat myrkylliseksi sukulaislajikkeeksi. Käy kuin tanskalaisille, jotka Noman René Redzepin ja muiden kokkien villiyrtti-innostuksen kannustamana ovat intoutuneet hortoilemaan. Innostus näkyi piikkinä myrkytystapauksissa.

Tämän reseptin rikkaruohon taitaa tunnistaa meistä jokainen. Nokkonen maksaa vain poimimisen vaivan ja on mahtavan monipuolinen C-vitamiinipommi. Se on parhaimmillaan alkukesästä pieninä versoina. Hanskat käteen ja sadonkorjuulle. Muista kiehauttaa pienessä määrässä vettä, ennen käyttöä. Nokkonen sisältää nimittäin terveellisten aineiden lisäksi pinaatin tapaan nitraattia.

Nokkos-fetaleipä on Lähi-idässä suositun za’taarleivän suomennettu versio aineista, joita löytyy jokaisesta kaupasta ja useimmilta pihamailta – sieltä minne ahkera käsi ei ole ulottunut. Sain maistaa Kaikki äitini reseptit-Nannan jumalaista grillattua za’taarleipää. Yhtenä päivänä kontallaan vuohenputkia kiskoessa sain idean samaisen leivän hortoiluversioon, syntyi nokkosfetaleipä za’taarin henkeen. Juuston voit jättää myös pois, leipä maistuu todella hyvältä ilmankin.

Ryöppäyksineen ja kuivaamisineen leipä on hiukan monivaiheinen mutta ei vaikea ja sitäpaitsi kaiken vaivan väärti. Eikä maistu hippipuppuilulta, jos sitä pelkäät.

Nokkosleipä fetalla

kaksi pientä leipää

Leipä

2 1/2 dl vettä
1/4 pkt hiivaa
loraus oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
noin 4 1/2 dl durumvehnäjauhoja

nokkostahna

3 dl tuoreita nokkosen lehtiä
3 rkl tuoretta timjamia (lehtiä, ei vartta)
1 1/2 rkl seesaminsiemeniä paahdettuna
1 tl raastettua sitruunankuorta
vajaa 1/2 tl suolaa
noin 2-3 rkl oliiviöljyä

lisäksi

pieni pala fetaa tai halloumia

1. Tee ensin leipä. Liota hiiva veteen, lisää suola ja öljy. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa, kunnes saat kimmoisan ja joustavan taikinan, jossa on hyvä sitko. Kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.

2.  Ryöppää nokkosen lehdet nopeasti kiehuvassa vedessä. Nosta paperin päälle ja poista ylimääräinen vesi mahdollisimman huolellisesti. Levitä leivinpaperin päälle yksittäisinä lehtinä. Nypi timjamin lehdet samalle leivinpaperille ja kuivata 150-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia kiertoilmalla. Sammuta uuni sen jälkeen, mutta jätä nokkoset ja timjami vielä hetkeksi uuniin.

3. Paahda seesaminsiemeniä kuivalla pannulla keskilämmöllä, älä päästä palamaan.

4. Laita mortteliin kuivatut yrtit ja suola. Hiero tasaiseksi jauheeksi. Lisää paahdetut seesaminsiemenet ja raastettu sitruunankuori ja hiero tasaiseksi tahnaksi. Lisää sen verran oliiviöljyä, että saat helposti levitettävän tahnan.

5. Kauli tai taputtele taikinasta kaksi ohutta leipää, levitä nokkostahnaa päälle ja nosta grilliin kypsymään tai paista uunissa 250 asteessa mielellään pizzakivellä. Myös grillissä voit käyttää pizzakiveä, jos sinulla sellainen on. Jos teet leivät grillissä, taputtele leivistä melko ohuita ja grillaa maltillisella lämmöllä, jotta leipä ehtii kypsyä ennenkuin pohja ottaa liian paljon väriä. Murustele puolessa välissä paistamista leipien pinnalle hiukan fetaa (tai raasta halloumia).

psTervetuloa uudistuneeseen blogiin. Kontallaan olon lisäksi olen viettänyt myös paljon aikaa ruudun ääressä. Koodannut KVG-menetelmällä ulkonäköä ja korjaillut aineiston siirrossa rikkoutuneita postauksia. Lajittelin myös kaikki blogin reseptit alasivuille (navi yläreunassa). Toivottavasti se auttaa löytämään paljon kokattavaa myös vanhoista postauksista.

Urakka on ollut suuri – ja vaatinut myös hiukan tuskanhikeä. Ilman lankomiehen apua olisi saattanut jäädä julkaisu tekemättä.  Jotain on voinut jäädä huomaamatta ja vanhimpien postausten valokuvia palauttelen edelleen manuaalisesti. Vinkkaa ihmeessä, jos joku ei toimi tai huomaat jotain kummallista. Pääosin tämä taitaa olla onneksi tuparikunnossa.

Arkistot ovat myös Divaaniblogeissa vielä muutaman viikon, sen jälkeen kaikki löytyy vain täältä. Niin uudet kuin vanhatkin jutut. Mukavaa kun löysit tänne, mitäs tykkäät?

 

******

It feels like I have been on all fours for the last weeks. Trying to fight against goutweed, which have taken over our garden. Dandelions and gouweeds, the power couple with roots from hell. Luckily also some stinging nettle. It is not only edible but also delicious and as versatile as spinach. Just keep in mind that they need to be parboiled before use to remove the formic acid.  

While pulling weeds from my garden, I came up with an idea of a Nordic version of a grilled za’taar bread. Nestle, thyme, lemon and toasted sesame seeds. I just found one weed I started to love.