Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Kasvisruoat

Kontallaan – nokkosleipä grillistä

Nokkosleipä za’taarleipien tapaan
Viime viikot olen ollut kontallaan. Kiskonnut sinnikkäästi pois vuohenputkea, joka on valloittanut puutarhamme. Naapurit tuskin uskovat minun viettävän pihassa yhtään aikaa, niin laihat ovat olleet tulokset. Siihen päälle vielä reippaasti voikukkaa ja siinäpä meidän puutarhamme hyvinvoiva kasvusto tulikin lueteltua.

Nokkosleipä

Aloittelevana puutarhurina haaveilin sellaisesta rakkaudella vaalitusta puutarhasta, josta on helppo päästä alkuun. Nyt tuijotan voimattomana rikkaruohoja pursuavaa plänttiä. Omenapuuni leikkaamassa käynyt puutarhuri totesi: “Ei sinulta tässä työ lopu”. Mutta kuka kertoisi, mistä oikein aloittaisi. En ole henkisesti pelkästään kontallaan, olen rähmällään.

Jotain satoa kuitenkin on päätynyt jo keittiöön saakka. Ei niitä vuohenputkia, vaikka nekin olisivat syötäviä. Hortonomin taidoillani on kuitenkin olemassa riski, että ne paljastuvat myrkylliseksi sukulaislajikkeeksi. Käy kuin tanskalaisille, jotka Noman René Redzepin ja muiden kokkien villiyrtti-innostuksen kannustamana ovat intoutuneet hortoilemaan. Innostus näkyi piikkinä myrkytystapauksissa.

Tämän reseptin rikkaruohon taitaa tunnistaa meistä jokainen. Nokkonen maksaa vain poimimisen vaivan ja on mahtavan monipuolinen C-vitamiinipommi. Se on parhaimmillaan alkukesästä pieninä versoina. Hanskat käteen ja sadonkorjuulle. Muista kiehauttaa pienessä määrässä vettä, ennen käyttöä. Nokkonen sisältää nimittäin terveellisten aineiden lisäksi pinaatin tapaan nitraattia.

Nokkos-fetaleipä on Lähi-idässä suositun za’taarleivän suomennettu versio aineista, joita löytyy jokaisesta kaupasta ja useimmilta pihamailta – sieltä minne ahkera käsi ei ole ulottunut. Sain maistaa Kaikki äitini reseptit-Nannan jumalaista grillattua za’taarleipää. Yhtenä päivänä kontallaan vuohenputkia kiskoessa sain idean samaisen leivän hortoiluversioon, syntyi nokkosfetaleipä za’taarin henkeen. Juuston voit jättää myös pois, leipä maistuu todella hyvältä ilmankin.

Ryöppäyksineen ja kuivaamisineen leipä on hiukan monivaiheinen mutta ei vaikea ja sitäpaitsi kaiken vaivan väärti. Eikä maistu hippipuppuilulta, jos sitä pelkäät.

Nokkosleipä fetalla

kaksi pientä leipää

Leipä

2 1/2 dl vettä
1/4 pkt hiivaa
loraus oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
noin 4 1/2 dl durumvehnäjauhoja

nokkostahna

3 dl tuoreita nokkosen lehtiä
3 rkl tuoretta timjamia (lehtiä, ei vartta)
1 1/2 rkl seesaminsiemeniä paahdettuna
1 tl raastettua sitruunankuorta
vajaa 1/2 tl suolaa
noin 2-3 rkl oliiviöljyä

lisäksi

pieni pala fetaa tai halloumia

1. Tee ensin leipä. Liota hiiva veteen, lisää suola ja öljy. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa, kunnes saat kimmoisan ja joustavan taikinan, jossa on hyvä sitko. Kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.

2.  Ryöppää nokkosen lehdet nopeasti kiehuvassa vedessä. Nosta paperin päälle ja poista ylimääräinen vesi mahdollisimman huolellisesti. Levitä leivinpaperin päälle yksittäisinä lehtinä. Nypi timjamin lehdet samalle leivinpaperille ja kuivata 150-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia kiertoilmalla. Sammuta uuni sen jälkeen, mutta jätä nokkoset ja timjami vielä hetkeksi uuniin.

3. Paahda seesaminsiemeniä kuivalla pannulla keskilämmöllä, älä päästä palamaan.

4. Laita mortteliin kuivatut yrtit ja suola. Hiero tasaiseksi jauheeksi. Lisää paahdetut seesaminsiemenet ja raastettu sitruunankuori ja hiero tasaiseksi tahnaksi. Lisää sen verran oliiviöljyä, että saat helposti levitettävän tahnan.

5. Kauli tai taputtele taikinasta kaksi ohutta leipää, levitä nokkostahnaa päälle ja nosta grilliin kypsymään tai paista uunissa 250 asteessa mielellään pizzakivellä. Myös grillissä voit käyttää pizzakiveä, jos sinulla sellainen on. Jos teet leivät grillissä, taputtele leivistä melko ohuita ja grillaa maltillisella lämmöllä, jotta leipä ehtii kypsyä ennenkuin pohja ottaa liian paljon väriä. Murustele puolessa välissä paistamista leipien pinnalle hiukan fetaa (tai raasta halloumia).

psTervetuloa uudistuneeseen blogiin. Kontallaan olon lisäksi olen viettänyt myös paljon aikaa ruudun ääressä. Koodannut KVG-menetelmällä ulkonäköä ja korjaillut aineiston siirrossa rikkoutuneita postauksia. Lajittelin myös kaikki blogin reseptit alasivuille (navi yläreunassa). Toivottavasti se auttaa löytämään paljon kokattavaa myös vanhoista postauksista.

Urakka on ollut suuri – ja vaatinut myös hiukan tuskanhikeä. Ilman lankomiehen apua olisi saattanut jäädä julkaisu tekemättä.  Jotain on voinut jäädä huomaamatta ja vanhimpien postausten valokuvia palauttelen edelleen manuaalisesti. Vinkkaa ihmeessä, jos joku ei toimi tai huomaat jotain kummallista. Pääosin tämä taitaa olla onneksi tuparikunnossa.

Arkistot ovat myös Divaaniblogeissa vielä muutaman viikon, sen jälkeen kaikki löytyy vain täältä. Niin uudet kuin vanhatkin jutut. Mukavaa kun löysit tänne, mitäs tykkäät?

 

******

It feels like I have been on all fours for the last weeks. Trying to fight against goutweed, which have taken over our garden. Dandelions and gouweeds, the power couple with roots from hell. Luckily also some stinging nettle. It is not only edible but also delicious and as versatile as spinach. Just keep in mind that they need to be parboiled before use to remove the formic acid.  

While pulling weeds from my garden, I came up with an idea of a Nordic version of a grilled za’taar bread. Nestle, thyme, lemon and toasted sesame seeds. I just found one weed I started to love. 

Jaakoille ja muille pavunvarsille – kikhernesalaatti

Muutaman raaka-aineen kikhernesalaatin päätähti on tietenkin kikherne. Jos olet tehnyt suunnitelmat hyvissä ajoin, kannattaa kikherneet liottaa ja keittää kuivatavarasta. Toisaalta arki-iltana voit ihan hyvin pyöräyttää saman salaatin purkista.

kikhernesalaatti

Ensimmäinen versio palkitsee maussa ja rakenteessa, mutta toinenkaan ei jää taatusti kippoon. Älä säästele mausteissa, tuoreet yrtit ja varsinkin chili terästävät miedonmakuiset kikherneet.

Jos olisin muutama vuosi sitten tiennyt, miltä papuhyllyni näyttää nykyään, en olisi uskonut. Ennen olin jumittunut muutamaan papulajikkeeseen ja useimmiten niillä oli sivurooli. Nykyisin yhä useamman ruokalajin proteiinitujaus tulee linsseistä tai pavuista. Silti niitä voisi käyttää huomattavasti monipuolisemmin kuin itse käytän.

Eniten meillä taitaa kulua vihreitä linssejä niiden helppouden ja suhteellisen napakan rakenteen takia. Arjen suosikki on mm. mausteinen kana-linssikeitto. Miten sinä käytät papuja tai linssejä? En taida olla ainoa, joka kaipaa hyviä ideoita niiden hyödyntämiseen. Samasta asiasta olen puhunut lyhyen ajan sisällä sattumalta useammankin ihmisen kanssa.

Kikhernesalaatti

neljälle (jos olet mausteiden ystävä, voit surutta lisätä allaolevia määriä. Lempeä kikherne hyötyy tujakammista kavereista)

3 dl kikherneitä (mielellään kuivattuja)
1/2 punainen chili tai kuivattuja chilihiutaleita
1/2 pieni punasipuli
1/2 dl oliiviöljyä
1 1/2 tl jeeraa
3 rkl sitruunamehua
kourallinen tuoretta korianteria
suolaa

1. Liota kikherneitä kylmässä vedessä vähintään 8 tuntia. Kaada vesi pois ja huuhtele kikherneet huolellisesti.

2. Keitä ne kypsiksi (noin tunti) maltillisesti kiehuvassa vedessä. Purkkikikherneitä ei tietenkään tarvitse keittää, huuhtaise ne nopeasti ja tee salaatti muutoin samoin kuin kuivatuista kikherneistä.

3. Pilko chili pienenpieneksi ja silppua tai suikaloi punasipuli ohueksi. Voit halutessasi huuhtaista punasipulin kylmässä vedessä. Se taittaa sipulin kitkeryyttä.

4. Sekoita kaikki ainekset. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Anna maustua hetki.

*****

Since chickpeas play a leading role in this simple chickpea salad, it pays back to soak and boil them from the dried peas. But then again for a weekday meal just crap a can. The canned version might lose in texture and flavor, but it is still a delicious way to get a dose of daily proteins. Be generous with chili and fresh herbs to boost the mild chickpea.

Labneh

Vuorokauden valutuksen jälkeen jogurtista on poistunut niin paljon heraa, että se on muuttunut kermaiseksi levitteeksi, kahden vuorokauden jälkeen se on niin kiinteää, että siitä voi muotoilla napakoita palloja ja säilöä ne yrttiöljyyn. Valutettua jogurttia käytetään monissa keittiöissä, Lähi-itä-buumin vuoksi se näkyy ruokalehdissä nyt nimellä labneh. 

labneh

Raaka-aineita on tasan kaksi: Turkkilainen jogurtti ja suola. Oheisessa reseptissä on paljon vähemmän suolaa kuin useissa muissa. Labnehista tulee helposti turhan suolaista. Ensimmäisellä kerralla jouduin lisäämään seokseen melkein toisen mokoman jogurttia ennen kuin se oli suolaisuudeltaan lähelläkään syömäkelpoista.

Kahden raaka-aineen keitoksessa säilyy mukavasti jogurtin hapan maku. Sitä voi toki käyttää sellaisenaankin, mutta yrtit ja oliiviöljy nostavat koko homman ihan toiselle tasolle. Oliiviöljyyn säilötyt labnehpallukat ovat taivaallisia. Myös levitteeseen kannattaa lurauttaa oliiviöljyä ja silputa yrttejä.

Tuhti levite ei ole kevyimmästä päästä. Valutuksen myötä jogurtin rasvaprosentti nousee tuntuvasti, kun siitä poistuu nestettä. Sen vuoksi labnehia on helppo käyttää ruoanvalmistuksessakin ilman juoksettumista. Linjojen vartijoiden onneksi edelleenkään ei toki olla juustomaisissa luvuissa rasvaprosentissa, mutta rakenne on silti mukavan kermainen.

Kivistössä labnehista oli leivottu makea piirakka. Meillä se päätyi suolaisena ja yrttisenä versiona pitaleivän väliin mm. karitsavartaiden ja bulgurin seuraksi.

Labneh

neljälle-kuudelle

500 g turkkilaista jogurttia
1/2 tl suolaa
oliiviöljyä
yrttejä

1. Asettele kylmässä vedessä kostutettu harsokangas siivilään.

2. Sekoita jogurtin joukkoon suola. Kaada jogurtti harsokankaan sisään. Pyöritä kangas napakaksi nyytiksi ja anna jogurtin valua vähintään vuorokausi. Levitteenä tarjottavalle labnehille riittää vuorokauden valutus. Jos haluat pyöritellä juustosta palloja ja säilöä yrttiöljyyn, kannattaa jogurttia valuttaa pari vuorokautta.

3. Nostele tarjoiluastiaan ja valuta halutessasi päälle hiukan oliiviöljyä ja silppua yrttejä.

******

Two ingredients. Up to 24-48 hours straining in a cloth. Strained yogurt surprises with its creamy and rich texture. The little chemist in me realized that straining makes the yogurt much heavier in a fat content. Therefore it is also perfectly usable for cooking in higher temperatures without fear of curdling. Add some olive oil and herbs, call it labneh and you have just catched a ride on the food trend.