Ei ehdi kauppaan, ei lieden ääreen ja blogi on vähän hunningolla. Miten tässä edes töihin ehtii ja ikkunatkin pitäisi muka pestä. Koko ajan himottaisi upottaa lapio maahan. Ne ovat nuo toukotyöt, ne ovat vallanneet mielen ja vapaa-ajan. Vihannesosaston parsaröykkiöt saavat nyt odotella. Meillä ei syödä nyt juuri mitään munakasta vaativampaa.
Jos ei sada, pyllistelen puutarhassa. Jos sataa, pyörin verkossa tai kirjapinon ääressä tutkimassa, millaisen kasvupaikan pioni tarvitsee ja yritän mittailla, löytyykö pihastamme yhtään riittävän paahteista kulmaa. Tuijotan opetusvideoita perennapenkin perustamisesta – kohta olisi kuusi metriä sellaista työn alla. Listaan optimistista listaa, mitä kaikkea istutuslaatikoihini on tulossa. Haaveilen penkillisestä syötäviä kukkia ja aion testata parsaperunaa, jonka mukuloita löysin.
Nykyään sentään ymmärrän lukea pussintaustat oikeasta istutusajasta. Karhunlaukan istuttaminen jää syksyyn, mutta metsämansikat päätyivät jo aurinkoiselle kasvupaikalle, jonka olen niille raivannut. Liikaa ei niiden takia kannata nähdä vaivaa, kokeneemmat opastivat. Liian muhevassa mullassa ne innostuvat vain kasvattamaan lehtiä. Aurinkoinen kasvupaikka, kivikkoistutus niukalla ja kuivahkolla mullalla on otollisin, jos haluaa satoa. Ja sitähän minä haluan.
Eilen kaivoimme ja kannoimme lankomiehen kanssa 350 kiloa betonilaattaa pihalta pois. Sen jälkeen kuorin vielä pinnan tulevan kasvimaan kohdalta, kärräsin sellaiset 15 kottikärryllistä multaa ja kasveja pois ja olin valtaosan ajasta suunnattoman onnellinen. Seurasin mustarastasta, jolle oli pidot päällä, kun mullasta nousi matoja kuin raadosta kärpäsiä. Kannoin ja kärräsin kymmenen tuntia. Jokaiseen lihakseen koskee, mutta kasvimaa on taas ison askeleen lähempänä.
Kaiken tämän viherkuumeen keskellä liesi on viilentynyt, pino uusia kiinnostavia keittokirjoja odottaa lukijaansa ja kotityöt ovat hoitamatta – myös ne ikkunat ovat pesemättä. Olen mennyt keväästä vähintään yhtä sekaisin kun pihan katajassa soidinmenojaan pitävät rastaat. Ja voi pojat, voin kertoa, että ne ovat sekaisin. Juttelijat ovat taas löytäneet ikkunamme taakse.
Toukotöiden lomassa ei munakasta kummempaa ehdi nyt paistella. Kuumalla pannulla nopeasti vai maltillisella lämmöllä hellästi? Jälkimmäisen muistan aikoinaan oppineeni kotitaloustunnilla, mutta nykyään olen siirtynyt Henri Alenin oppien innostamana minuutin munakkaiden koulukuntaan. Kuuma pannu, puuhaarukalla munakasmassa liikkeeseen ja kuohkea munakas on pöydässä alle minuutissa.
Masalamunakas, yksi taannoisen Delhin matkan ruokalöydöistä, on intialainen mausteisempi versio klassisesta munakkaasta. Jos länsimainen versio saa mausteekseen lähinnä suolaa ja ripauksen valkopippuria, Intian niemimaalla vedetään huomattavasti tuhdimmalla maustevalikoimalla: Garam masalaa, vihreää chiliä, kurkumaa, inkivääriä ja tuoretta korianteria. Intiassa ja useissa ohjeissa munakkaan rakenne on aika littana ja se paistetaan molemmin puolin. Teen tämän silti kuin mehevän ja kostean ranskalaisen omeletin, vaikka maustankin sen masalamunakkaan tavoin.
Munakasta voi tuunailla makunsa mukaan, usein joukkoon on pilkottu mm. paprikaa. Pidän kuitenkin masalamunakkaasta melko yksinkertaisena, mausteiden lisäksi tomaattia ja kevätsipulia. Mausteistakaan en sekoita kaikkea mahdollista pannulle ja pidän määrät paljon monia ohjeita maltillisempana. Muna on herkkä raaka-aine, minusta sen makua ei saa kokonaan peittää. Maukkaana mutta yksinkertaisena sain sen useampana aamuna hotellin kokilta ja sellaisena sen paistoin taas toukotöiden keskellä. Pää pionihuuruissa ja kynnenaluset mullassa.
Masalamunakas
reilu annos yhdelle
3 kananmunaa
1/4 dl kermaa tai maitoa
1/4 tl kurkumaa
1/4 tl garam masalaa
ripaus valkopippuria
1-2 kevätsipulia
1 pieni vihreä chili
1/2 kypsä tomaatti
suolaa
tuoretta korianteria
öljyä paistamiseen
1. Kuutioi tomaatti, silppua kevätsipuli ja chili.
2. Kaada kerma kulhoon, sekoita mausteet kerman joukkoon. Lisää munat ja vatkaa kevyesti, että niiden rakenne rikkoontuu.
3. Lorauta pannulle öljyä ja kuumenna se todella kuumaksi. Kaada munaseos pannulle, heitä päälle chilit ja kevätsipuli. Liikuttele pannua ja sekoita samalla munakasmassaa puuhaarukalla, jossa on välit piikkien välissä. Se kuohkeuttaa munakkaan. Kun munakkaaseen alkaa tulla reikiä, lopeta sekoittaminen.
4. Kun munakas on hyytynyt, mutta edelleen kostea, nosta munakkaan päälle tomaatit, taita kahtia, liu’uta lautaselle ja ripottele vielä lopuksi tuoretta korianteria.
****
My urge to garden has pushed my life to the side. My head filled with planning, planting and peonies can not handle the issues out of that scope. I am caught up in the frenzy of weeding or preparing beds, no time for cooking or other interests. A minute that it takes to prepare a light and fluffy omelette it is about the maximum amount of time I am willing to spend by a stove.
The best omelette is prepared by heating the pan burning hot and stirring the eggs while frying until they are almost settled, which should not take more than 50 seconds.
Masala omelette is an Indian take on the traditional dish. It is seasoned with spices like garam masala, chili, turmeric, fresh coriander and ginger to please the local palate.
