Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Helpot Ja Nopeat

Say cheese – palak paneer

Juu-juu-juu-juustossa löytyy eli huhtikuun teemana on juustot. Lihattoman kuukauden jälkeen siirrytään juustojen pariin. Ensimmäisenä palak paneer kotijuustosta. Jos tästä lempeän mausteisesta pinaatti-juustocurrysta ei saa voimaa, on ainakin yrittänyt parhaansa.

Vuoden alusta blogissa on ollut kuukausittain teema, jonka mukaista ruokaa kokkaan vähintään kerran viikossa. Tammikuussa tutustuttiin sopan syvimpään olemukseen. Helmikuussa tehtiin kotoista ja lainattiin naapureilta eli pohdin suomalaista ruokakulttuuria. Maaliskuussa sekä blogi että oma ruokavalio olivat lihattomia ja pyrin haastamaan itseäni kokkaamaan kasviksia ja kalaa mahdollisimman monipuolisesti. Huhtikuussa taas sanotaan ‘cheese’ eli kerran viikossa luvassa ruokaa, jossa juusto on jos ei nyt pääosassa niin ainakin naispääosassa – nämä kaksi eivät ole tiettävästi sama asia paitsi Meryl Streepille.

Ensimmäisenä siis curry kotijuustosta. Ensin tunnustus: En ole koskaan maistanut autenttista palak paneeria. Laitakokki on ollut liian kauan töissä ytimessä ja hänen mielessään nepalilainenja intialainen ovat lounasruokakastissa, joten saan ihan liian harvoin seuraa nepalilaiseen ravintolaan ja sitten kun sinne pääsen, päädyn aina valitsemaan kolmesta suosikistani, ettei vaan mene pieleen. En osaa siis sanoa ollenkaan, miten lähelle oikeaa makua tällä reseptillä pääsee. Juusto on jo lähtökohtaisesti erilainen, mutta hyvää tämä on joka tapauksessa: Pehmeän mausteista kastiketta ja runsaasti ihanaa pinaattia. Ja valmista reilussa puolessa tunnissa alusta loppuun – asia, jota arvostaa arkena.

Juustoon voit halutessasi paistaa myös paistopinnan, mutta kuivaa juusto sitä ennen mahdollisimman hyvin. Varoituksen sana: Paistettaessa juustosta irtoaa ihan mahdottomasti nestettä, eikä paistaminen olennaisesti paranna makua eli ihan hyvin voit jättää sen vaiheen väliin.

Palak paneer

2 hengelle

100 g tuoretta pinaattia
vajaa paketillinen kotijuustoa
2 rkl öljyä
1 pieni sipuli
1-2 tomaattia
1/2 vihreä paprika
1 iso valkosipulinkynsi
1 rkl silputtua inkivääriä
1/2 tl korianterin siemeniä
1/2 tl juustokuminaa
1/2 tl currya
1 rkl mietoa currytahnaa
1 vihreä chili silputtuna, siemenet poistettuna
3/4 dl turkkilaista jogurttia
3/4 dl kookosmaitoa tai kermaa
suolaa

1. Ryöppää pinaatti nopeasti ja valuta.

2. Silppua sipuli, paprika, tomaatti, valkosipuli. chili ja inkivääri pieneksi silpuksi. Rouhi korianterin siemenet rikki morttelissa (voit toki korvata siemenet myös jauhetulla korianterilla).

3. Kuumenna öljy pannulla. Lisää kaikki mausteet ja kuullota niitä pannulla jokunen minuutti.

4. Lisää valkosipuli, sipuli ja paprika pannulle ja paista viitisen minuuttia. Lisää tomaatti ja pinaatti. Hauduta miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia.

5. Lisää kookoskerma ja jogurtti (niiden suhdetta voit vaihdella ihan makusi mukaan). Kuumenna muutama minuutti.

6. Lisää kotijuusto ja kuumenna. Tarjoa basmatiriisin kanssa.

Amorin avuksi – sitruuna-pinaattirisotto

Tämä risotto oli ruokalaji, jolla sain tuhat vuotta sitten laitakokin luulemaan, että osaisin kokata. Samaiseen risottoon päädytään lähes poikkeuksetta myös, jos kysyn häneltä ruokatoiveita.

Minulla on tuttavapiirissä muutamia ihmisiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti risottoon ja ovat myös huomattavan taitavia tässä lajissa. Siksi olenkin arkaillut tämän reseptin postausta, koska tässä on rikottu pariakin kultaista sääntöä. Mutta en anna sen enää häiritä, tämä on hyvää, vaikka italiaanot repisivätkin hiukset päästään tästä versiosta. Jos olet risottopuritaani, kannattaa lopettaa lukeminen tähän.

Kuulin, että Stockan Herkussa on perjantai-iltaisin kantakaupungin sinkkujen kokoontumisajot. Lataa nämä ainekset kärryyn ja kaveriksi pari jättikatkarapua tai kampasimpukkaa, niin jo on kumma, jos ei ole treffit sovittuna ennen kassaa. Olen ihan vakuuttunut, että tällä risotolla on osuutensa siihen, että olemme tukevasti naimisissa. Ja jollei onni suosi, ainakin saa törkeän hyvää ruokaa itselleen.

Sitruuna-pinaattirisotto

kahdelle, jos tarjoat rinnalla esimerkiksi kalaa tästä riittää vähintään kolmelle-neljälle

4 rkl oliiviöljyä (tai avokado zest -öljyä)
2 salottisipulia
2 1/2 dl risottoriisiä
9 dl kasvislientä (tämä kaikki ei mene, mutta tarkan määrän näkee keitellessä)
1 dl valkoviiniä
2 tl raastettua luomusitruunankuorta
1 rasia tuoretta pinaattia (70-100 g)
4 rkl kermaa
reilu kourallinen raastettua parmesania
mustapippuria, suolaa

1. Keitä kasvisliemi.

2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota öljyssä salottisipulia. Älä anna ruskistua. Lisää riisi öljyyn ja kuullota, kunnes se on läpikuultavaa.

3. Lisää valkoviini. Lisää kasvislientä pienissä erissä. Lisää seuraava erä, kun edellinen on melkein kokonaan imeytynyt riisiin.

4. Kun olet käyttänyt noin puolet nesteestä, lisää risottoon pinaatti ja raastettu sitruunankuori. Sitruunankuoren oikeaa määrää kannattaa maistella, aloita varovasti ja lisää tarvittaessa.

5. Jatka nesteen lisäämistä, kunnes riisi on al dente. Vähän ennen valmistumista lisää kerma. Kun riisi on sopivan kypsää, lisää parmesanraaste ja mausta risotto suolalla (riippuu, kuinka suolaista on käyttämäsi kasvisliemi) ja mustapippurilla.

Very British, indeed – Limbun skonssit

Vai pitäisikö kuitenkin todeta very Scottish, indeed, koska sieltä skonssit alunperin ovat peräisin? Meillä leivottiin skonsseja Leibomo Limbun reseptillä. Ei siis Skotlannista vaan Lahesta, kuten lahtelaiset asian ilmaisevat.

Olen pahassa koukussa Leibomo Limbun tuhteihin skonsseihin. Helsingissä olen ostanut niitä Anton & Antonista ja Liike51:stä. Ilmeisesti niitä saa sen lisäksi mm. Hakaniemen hallista ja Eat&Joy Maatilatorilta. Sunnuntaiaamuisin se ei kuitenkaan auta skonssihampaan kolotukseen, joten onnekseni Mondo Ruoka&Matka julkaisi edellisessä numerossaan (1/2011) nimenomaan Limbun skonssien reseptin.

Tämän helpommaksi leipominen ei enää tule. Skonssien pyöräyttäminen sopii jopa minun kaltaiselleni laiskajaakolle, koska tässä vedellään aika suurella pensselillä, eikä missään vaiheessa tarvitse näpertää. Koko satsi syntyy alle puolessatunnissa.

Vain muutama asia on olennaista. Älä vaivaa yhtään vaan sekoita nopeasti, taikinaan ei saa muodostua sitkoa. Nesteet ja voi kannattaa lisätä kylmänä, jotta leivinjauhe ei ala toimia liian aikaisin. Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. Itse käytin skonssimuottina runebergin torttumuottia, mutta yhtä hyvin toimii vaikkapa juomalasi – ainakin jos irrotat skonssin esimerkiksi veitsellä.

Ruoka&Matka on ilmestynyt varmaan aika lailla vuosi sitten. Selailin sitä samalla, kun odottelin lämpimäisiä. Vuodessa on ollut ruokapuolella aikamoinen pöhinä päällä. Silloin lehdessä nostettiin uusina ilmiöinä mm. Ravintolapäivä, Patisserie Teemu & Markus ja lähiruokakaupat. Kotiin ruokaa toimittavia ruokakassipalveluita ei ollut Suomessa ainoatakaan ja Tukkutorin muutossuunnitelmista alettiin vasta ensimmäisen kerran puhua. Vuodessa on siis tapahtunut paljon, miltähän mahtaa näyttää vuoden päästä?

Limbun skonssit

noin 7-8 pienehköä skonssia. Olen puolittanut ohjeen, mutta edelleen se on meidän pienperheellemme suurehko, koska skonssit ovat parhaimmillaan uunituoreena ja niin tuhteja, ettei niitä montaa syö.

4 3/4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
3/4 rkl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
135 g voita
2 dl piimää

Voit maustaa skonssitaikinan makusi mukaan esim. karpaloilla, cheddarjuustolla, pähkinöillä.

Voiteluun sulatettua voita

1. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.

2. Lisää joukkoon paloiteltu voi.

3. Sekoita joukkoon varovaisesti sekoittaen piimä. Älä enää vaivaa, ettei taikinaan muodostu sitkoa. Saat silloin aikaan kuivia skonsseja.

4. Taputtele pöydälle paksuksi levyksi ja leikkaa skonsseja pyöreällä muotilla.

5. Voitele voisulalla ja paista 225 asteessa 10-14 minuuttia.