Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Helpot Ja Nopeat

Arkikalaa – yrttikuorrutettua turskaa

Kalaa on hyvää ja se on hyväksi. Se on nopeaa valmistaa, eikä kaipaa kummempia kikkoja. Siksi ihmettelenkin, miten vaikeaa minun tuntuu olevan täyttää viikkokiintiö. Arkikalaa. Se on uuden vuoden päätökseni, joka on pitänyt kovin vaihtelevasti. Yrttikuorrutettu turska ja sauce verde toimii nopeutensa ansiosta hyvin myös arki-iltana. 

yrttikuorrutettua-turskaa

WWF:ltä ilmestyi maaliskuussa viides kalaopas. Vaikka suurin osa maailman kalalajeista on ylikalastettuja, sallituissa kaloissa on valinnanvaraa runsaasti. Uutena suositeltavien listalle on noussut mm. kotimainen kasvatettu kirjolohi. Sen ympäristövaikutukset katsotaan niin paikallisiksi, että se on vapautunut pannasta.

Opas on aiempaa tarkempi. Useista kalalajeista määritellään entistä tarkemmin esimerkiksi kalastusalue. Monilla alueilla kalalajit voivat olla elinvoimaisia, vaikka ne toisilla alueella olisivat uhanalaisia tai ylikalastettuja. Kaupan tiskillä valinnan tekee helpoksi, että suuret suomalaiset ketjut ovat sitoutuneet siihen, ettei WWF:n punaiselle listalle listaamia kaloja niiden kalatiskeiltä löydy.

Tähän ruokaan voit valita oikeastaan minkä tahansa vaalean kalan. Itse valmistin sen turskasta. Tosin kotona huomasin, että olisi pitänyt tarkistaa tiskillä, mistä se oli kalastettu. Itämeren itäisellä alueella ja Barentsinmerellä verkolla tai pitkäsiimalla kalastettu turska olisi saanut vihreän arvon, muuten laji on harkiten ostettavien listalla. Elle Mat&Vinissä, josta ohjeen idean poimin, se oli valmistettu silakasta. Erinomaisen suositeltava valinta myös WWF:n mielestä.

Valitsin kalatiskin tuoreimman vaalean kalan, koska kalan myyntiajat ovat hävyttömän pitkiä. Esimerkiksi S-ryhmässä lohta myydään kahdeksan päivää pyytämisen jälkeen. Tämän asian ymmärtämisen jälkeen olen alkanut syynätä pyyntipäiviä todella tarkkaan. Viikon vanha lohi on varmaan syömäkelpoista, mutta mieluummin nautin kalani tuoreena. Syynääminen voi tosin olla pian entistä hankalampaa, sillä Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemän esityksen mukaan kaupan ei tarvitsisi enää jatkossa ilmoittaa pyyntipäivää.

Yrttikuorrutettua turskaa ja sauce verde

kahdelle

2-4 fileetä turskaa tai muuta vaaleaa kalaa
1 kananmuna
1 1/2 dl kuivasta leivästä jauhettuja korppujauhoja (tai tavallisia korppujauhoja)
1/2 ruukkua tilliä
1/2 ruukkua lehtipersiljaa
suolaa
valkopippuria

voita paistamiseen

1. Poista kaloista ruodot. Mausta ne suolalla ja ripauksella valkopippuria.

2. Sekoita korppujauhojen joukkoon silputut yrtit. Laita seos laakealle lautaselle.

3. Vatkaa munan rakenne ja kaada se lautaselle. Pyöritä kalafileet ensin kananmunassa ja sen jälkeen yrtti-korppujauhoseoksessa.

4. Paista voissa kullanruskeiksi ja kypsiksi.

Sauce verde

2 rkl majoneesia
2 rkl ranskankermaa
1/2 nippua tilliä
1-2 kevätsipulia varsineen
1 tl raastettua sitruunankuorta
ripaus suolaa

1. Laita kaikki ainekset sauvasekoittimen kulhoon tai muuhun kapeaan korkeareunaiseen astiaan. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi.

*******

According to WWF more than 70% of the world’s commercial marine fish stocks are either fully exploited or overfished.  Check your local seafood guide to find a plenty of sustainable seafood to enjoy. Choose one of the recommended white fishes, coat it with breadcrumbs and fresh herbs and serve with sauce verde. A 10-minute weekday meal. Enjoy with a good conscience. 

Jaakoille ja muille pavunvarsille – kikhernesalaatti

Muutaman raaka-aineen kikhernesalaatin päätähti on tietenkin kikherne. Jos olet tehnyt suunnitelmat hyvissä ajoin, kannattaa kikherneet liottaa ja keittää kuivatavarasta. Toisaalta arki-iltana voit ihan hyvin pyöräyttää saman salaatin purkista.

kikhernesalaatti

Ensimmäinen versio palkitsee maussa ja rakenteessa, mutta toinenkaan ei jää taatusti kippoon. Älä säästele mausteissa, tuoreet yrtit ja varsinkin chili terästävät miedonmakuiset kikherneet.

Jos olisin muutama vuosi sitten tiennyt, miltä papuhyllyni näyttää nykyään, en olisi uskonut. Ennen olin jumittunut muutamaan papulajikkeeseen ja useimmiten niillä oli sivurooli. Nykyisin yhä useamman ruokalajin proteiinitujaus tulee linsseistä tai pavuista. Silti niitä voisi käyttää huomattavasti monipuolisemmin kuin itse käytän.

Eniten meillä taitaa kulua vihreitä linssejä niiden helppouden ja suhteellisen napakan rakenteen takia. Arjen suosikki on mm. mausteinen kana-linssikeitto. Miten sinä käytät papuja tai linssejä? En taida olla ainoa, joka kaipaa hyviä ideoita niiden hyödyntämiseen. Samasta asiasta olen puhunut lyhyen ajan sisällä sattumalta useammankin ihmisen kanssa.

Kikhernesalaatti

neljälle (jos olet mausteiden ystävä, voit surutta lisätä allaolevia määriä. Lempeä kikherne hyötyy tujakammista kavereista)

3 dl kikherneitä (mielellään kuivattuja)
1/2 punainen chili tai kuivattuja chilihiutaleita
1/2 pieni punasipuli
1/2 dl oliiviöljyä
1 1/2 tl jeeraa
3 rkl sitruunamehua
kourallinen tuoretta korianteria
suolaa

1. Liota kikherneitä kylmässä vedessä vähintään 8 tuntia. Kaada vesi pois ja huuhtele kikherneet huolellisesti.

2. Keitä ne kypsiksi (noin tunti) maltillisesti kiehuvassa vedessä. Purkkikikherneitä ei tietenkään tarvitse keittää, huuhtaise ne nopeasti ja tee salaatti muutoin samoin kuin kuivatuista kikherneistä.

3. Pilko chili pienenpieneksi ja silppua tai suikaloi punasipuli ohueksi. Voit halutessasi huuhtaista punasipulin kylmässä vedessä. Se taittaa sipulin kitkeryyttä.

4. Sekoita kaikki ainekset. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Anna maustua hetki.

*****

Since chickpeas play a leading role in this simple chickpea salad, it pays back to soak and boil them from the dried peas. But then again for a weekday meal just crap a can. The canned version might lose in texture and flavor, but it is still a delicious way to get a dose of daily proteins. Be generous with chili and fresh herbs to boost the mild chickpea.

Parsaa paketissa – uunissa höyrytettyä parsaa

Kevät. Parsa. Varaslähtö. Hupenevista parsahyllyistä päätellen, en ollut ainoa, joka otti etunojaa kevään parsakauteen viime viikonloppuna. Jokunen puntti saattaa tehdä kauppansa myös pääsiäiseksi. Olen löytänyt täydellisen menetelmän, jolla parsa pysyy kauttaaltaan sopivan napakkana. Ei erikoisvarusteita. Pätkä narua (ei sinistä, kuten kaikki Bridget Jonesinsa aikoinaan lukeneet tietävät), pala leivinpaperia ja uuni. Siinä kaikki. 

parsaa-paketissa

Olen saattanut ostaa täydellisen katselukirjan keittokirjahyllyyni. Mielettömän kauniin, täynnä toinen toistaan kauniimpia annoksia ja houkuttelevampia raaka-aineita. Kirja väittää, että reseptit on tarkoitettu kotikeittiöihin, mutta luulenpa, että ne on pääosin tarkoitettu muihin kuin minun kotikeittiööni. Ooh, täydellistä omenabriossia. Kyllä, kahden päivän ja viiden komponentin jälkeen.

Kuvittelen hetkittäin olevani taidokas kotikokki, joka selättää monivaiheiset reseptit buddhan tyyneydellä. Tosielämässä saan aikaan kaaoksen keittiössä, kymmeniä tiskaamattomia purnukoita ja toisen mokoman hikikarpaloita otsalle. Tuskan hikeä. Olen kääntänyt hermojeni riittämättömyyden siihen muotoon, etten pidä nyhertämisestä.

Silti Daniel Hummin ja Will Guararan I love NY – ingredients and recipes on jokaisen siihen käyttämäni euron tai punnan arvoinen. Paikallisista tuottajista ja New Yorkin alueen parhaista raaka-aineista kertovassa kirjassa on monimutkaisten taideteosten välissä riittävästi reseptejä, joista olen poiminut tukun ideoita kotikäyttöön. Opin siitä helpoimman mahdollisen tavan tehdä jokseenkin täydellistä napakkaa ja maukasta parsaa. Se jo on melkein pelkästään riittävä syy kuluttaa siihen se reilu kymmenen puntaa, jonka kirjasta käytettynä maksoin.

Metodi perustuu höyryttämiseen, tarkaalleen ottaen höyryttämiseen tiiviissä paketissa. Helppo ja halpa höyryuuni syntyy leivinpaperista. Kyseessä on sama en-papillote-kypsentäminen, jolla blogissa on valmistettu aiemmin siikaa. Parsa tiukasti suljetun leivinpaperin sisään pakettiin ja uuniin. Paketin sisään muodostuva höyry kypsyttää parsan. Makua se saa timjamista, valkosipulista, sitruunasta ja nokareesta voita.

Parsaa en papillote

kahdelle

10-14 tankoa vihreää parsaa
2 sitruunaviipaletta
2 valkosipulin kynttä kuorineen
muutama oksa tuoretta timjamia
2 nokaretta voita
ripaus suolaa

lisäksi: narua (esim. paistinarua tai muuta ruoanvalmistukseen tarkoitettua narua) ja leivinpaperia

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Katkaise parsan varresta puumainen osa pois ja kuori parsa latvasta lähtien kukintojen alapuolelta.

3. Leikkaa leivinpaperista noin kolme kertaa parsanipun levyinen pala. Niputa parsa 5-7 varren nippuihin löyhästi narulla. Nosta nippu leivinpaperin päälle.

4. Aseta nipun päälle muutama oksa timjamia, valkosipulin kynsi kuorineen (riko rakenne painamalla se veitsen lappeella), sitruunaviipale ja nokare voita. Ripauta päälle hiukan suolaa.

5. Taita leivinpaperi parsanipun yli reunat vastakkain pöytää vasten. Taittele tai rullaa kaikki reunat tiukasti kiinni, jota höyry pysyy paketin sisällä.

6. Laita paketti uuniin ja paista noin 12 minuuttia. Nosta uunista ja anna tekeytyä muutama minuutti paketti edelleen suljettuna.

*****

Every year it is as difficult to wait for an asparagus season. I took the head start on the spring crop and jumped to the gun last weekend with a first bunch. It has flown a long way, but I decided not to mind. 

 I love NY – ingredients ja recipes by Daniel Humm and Will Guarara has turned out to be an endless source of inspiration. Thanks to the book I wrapped asparagus in the baking sheet and steamed them in the oven. Aspargus en papillote keeps both stems and tips perfectly al dente.