Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Helpot Ja Nopeat

Ihan pilkulleen – pasta carbonara

Pasta carbonara, miilunpolttajan pasta. Klassikko, sellaisena kuin se meillä aina syödään. Kun mies kokkaa, ei improvisoida.
spaghetti carbonaraMiehet eivät osaa näyttelijä Elina Knihtilän mukaan improvisoida keittiössä. Hän perustaa johtopäätöksen omaan mieheensä. Ehkä kahdesta ei ole vielä teoriaksi, mutta sama pätee meillä: Kun mies kokkaa, mennään pilkulleen ohjeen mukaan. Niinpä meillä syödään miehen bravuuri pasta carbonara aina samanlaisena.

Keittokirjamme sivu (kiitos Sikke Sumari), jossa on spaghetti carbonaran ohje, on täynnä rasvatahroja. Roiskeiden perusteella sitä on kokattu usein. Sen meillä tekeekin useimmiten mies. Minä laitan veden kiehumaan ja keitän pastan. Juon ehkä lasillisen viiniä siinä sivussa.

Jokainen carbonarasta kirjoittava väittää lähes poikkeuksetta oman versionsa olevan se ainoa oikea: Näin kaikki sen Italiassakin kokkaavat. Todellisuudessa ei ole yhtä oikeaa tapaa valmistaa carbonaraa, vaikka puristit muuta väittävät. Jopa Italiassa joukkoon saatetaan lorauttaa vähän kermaa. Osa käyttää keltuaisia, osa koko munan. Usein keltuainen nostetaan annoksen päälle ja sekoitetaan pastan joukkoon vasta lautasella. Hyvä pancetta ei ole pahitteeksi, mutta pekonikin käy. Makunsa kullakin.

Miehen versiossa pastan joukkoon sekoitetaan koko muna, öljy saa hiukan makua valkosipulista ja joukkoon raastetaan reippaasti parmesania ja pecorinoa. Tällä simppeleistä simppeleimmällä versiolla osallistun bloggaajien marraskuun ruokahaasteeseen, jossa aiheena on pasta. Toivottavasti muutkin ehtivät mukaan, pastanrakastaja halajaa uusia suosikkeja.

MUOKATTU: Innostuin hinkkaamaan täydellistä versiota carbonarasta. Meidän carbonaramme on sittemmin saanut hiukan uuden muodon. Tsekkaa resepti täydelliseen carbonaraan.

Pasta carbonara

kahdelle

200 g spaghettia tai muuta pastaa

1 valkosipulin kynsi
reilu loraus oliiviöljyä
60-80 g pancettaa tai pekonia
1 kananmuna
yhteensä noin 60 g parmesania ja pecorinoa (tai pelkästään parmesania)
(suolaa)
mustapippuria myllystä

1. Laita pastavesi kiehumaan, kun vesi kiehuu lisää kattilaan reilusti suolaa ja pasta. Keitä pasta kypsäksi.

2. Valmista veden kiehumisen ja pastan kypsymisen aikana kastike: Poista valkosipulin kynnestä kuori, pilko pancetta tai pekoni pieniksi kuutioiksi ja raasta juusto. Sekoita juusto ja kananmuna tasaiseksi tahnaksi.

3. Kaada pannulle reilu loraus öljyä ja lisää valkosipulin kynsi. Kuumenna maltillisella lämmöllä ja anna paistua hetki (älä päästä ruskistumaan), jotta öljyä saa makua. Poista valkosipulin kynsi.

4. Lisää pannulle pekoni ja paista rapeaksi.

5. Ota noin desi pastan keitinvettä sivuun, kaada pastasta vesi pois ja lisää pasta pannulle. Lisää kananmuna-juustoseos, rouhi päälle reilusti mustapippuria (ja hiukan suolaa. Huomioi, että varsinkin pecorino on todella suolaista). Lisää joukkoon tarvittaessa pastan keitinvettä ja sekoita kaikki tasaiseksi.

6. Nosta lautasille, raasta päälle juustoa ja rouhi kevyesti mustapippuria.

Joulufiiliksissä – lohirillette ja puolukka-piparkakkukerrosmaljat

Pyhäinpäivänä sen tajusin, joulu on ihan nurkan takana ja pian voi alkaa jo fiilistellä. Ostin ensimmäiset joulukoristeet, kohta alan viritellä valoja. Hyvillä mielin tein pari jouluun tai joulunodotukseen sopivaa reseptiä Crème Bonjourin tuorejuustoista. 

lohirillette suolaa ja hunajaa

puolukka-piparkakkumaljatKlassisia joulun makuja: Alkuun lohta ranskalaishenkisesti rillettenä, jälkiruoaksi puolukoita ja piparkakkuja. Näillä on hyvä viritellä joulutunnelmaa.

Pääsin maistamaan ensimmäisen kerran kahta erilaista rilletteä – possusta ja makrillista – Kivistön naisten valmistamana. Olin heti myyty: Pehmeäksi kypsennettyä lihaa tai kalaa, joka saa levitteen muodon. Lohirilletteä voi tehdä monella tapaa, usein lohi kypsennetään esimerkiksi makuliemessä keittämällä. Oikaisin käyttämällä savustettua lohta ja notkistin levitteen piparjuurituorejuustolla. Paljon yrttejä ja pikkuisen terää kapriksesta ja sitruunasta. Reilu sipaisu hyvälle ruisleivälle tai mallasleivälle.

Lohirillette tarvikkeet

Yhtä helposti ja nopeasti syntyy myös jälkiruoka. Siinä yhdistyvät happamat puolukat ja makea kinuskikastike. Myös suutuntumassa on sopivasti kerroksellisuutta, pehmeää vaahtoa kermasta ja maustamattomasta tuorejuustosta, rapeita sattumia piparkakuista. Kinuskikastike on ainoa vähän kinkisempi vaihe. Se aiheutti minulle vähän harmaita hiuksia jämähtämällä toffeen puolelle. Kokeilujen jälkeen luulen, että nyt käsissä on melkoisen helppo ja varma resepti, jossa häivähtää sopivasti aavistus rosmariinia.

Lohirillette

neljälle-kuudelle alkupaloiksi

noin 250 g lämminsavustettua lohta
100 g Créme Bonjour -piparjuurituorejuustoa
noin 2 rkl kermaviiliä tai ranskankermaa (tai turkkilaista jogurttia)
reilusti tuorettä tilliä ja ruohosipulia
1 rkl kapriksia
hiukan sitruunankuorta
ripaus valkopippuria
(tuoretta piparjuurta)
lisäksi ruisleipää tai mallasleipää

1. Poista savulohesta nahka ja harmaa rasva ja hienonna lohi haarukalla.

2. Notkista tuorejuusto kermaviilillä.

3. Sekoita kaikki ainekset, maista, lisää yrttejä tai sitruunaa tarpeen mukaan ja nosta jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.

4. Tarjoa mallasleivän tai ruisleivän päällä. Koristele yrteillä tai raasta päälle tuoretta piparjuurta.

 

Puolukka-piparkakkukerrosjälkiruoka

neljälle

2 dl kuohukermaa
100 g maustamatonta Créme Bonjour -tuorejuustoa
2 dl pakastepuolukoita (+ muutama lusikallinen koristeluun)
sokeria
vaniljasokeria
noin kolme piparkakkua
rosmariini-kinuskikastiketta (ks. ohje alla)

1. Valmista kinuskikastike.

2. Survo puolukat, mausta ne sokerilla ja paseeraa siivilän läpi tasaiseksi soseeksi. Kannattaa jättää puolukat hiukan happamiksi, se on hyvä vastapaino kinuskikastikkeen makeudelle.

3. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää tuorejuusto, mausta vaniljasokerilla.

4. Nostele kerroksittain jälkiruoka-astioihin vaahtoa, puolukkasosetta, murustettuja piparkakkuja ja jäähtynyttä kinuskikastiketta. Laita pinnalle sokerilla tai tomusokerilla makeutettuja puolukoita, kinuskikastiketta ja pala piparkakkua.

Rosmariini-kinuskikastike

1 dl muscovado- tai fariinisokeria (tai muuta sokeria)
1 dl kermaa
1 rosmariinin oksa
vajaa 1 rkl voita

1. Laita kattilaan kerma ja rosmariinin oksa. Kuumenna kiehuvaksi. Nosta levyltä ja anna maustua puolisen tuntia. Poista sen jälkeen rosmariinin oksa.

2. Kun kerma on maustunut, lisää kattilaan sokeri ja keitä maltillisella lämmöllä noin 10-15 minuuttia

4. Vatkaa joukkoon voi ja nosta kattila levyltä.

5. Anna jäähtyä.

yhteistyössä

Postaus on toteutettu yhteistyössä Crème Bonjourin kanssa.

Täydellisen pannukakun anatomia – pannukakku

Paras pannukakku on kuohkeaa, ilmavaa ja pehmeää. Äidiltä opittu maun salaisuus on ruskistettu voi.
pannukakku

Äiti tekee kiistatta maailman parasta pannukakkua. Sellaista, joka kohoaa täyteen isompia ja pienempiä vuoria ja kukkuloita uunissa ja tulee sieltä ulos kuohkeana ja pehmeänä. Se syntyy tietenkin sormituntumalla, tarkkoja mittoja on ollut turha kinuta. Niitä ei ole olemassa. Mutta vieressä seuraamalla olen kehittänyt omaa näppituntumaani ja muuntanut sen reseptiksi.

Ruskistettu voi on ollut viime vuosien blogihitti varsinkin kansainvälisissä blogeissa. Eikä syyttä, siinä on mahtava pähkinäinen maku. Äiti on selvästi ollut kymmeniä vuosia aikaansa edellä.  Emme toki osanneet kutsua uunissa pannukakun sekaan ruskistettavaa voita ruskitetuksi voiksi, mutta juuri se on äidin pannukakun salaisuus. Se voitelee pellin ja ylimääräinen sekoitetaan taikinaan antamaan makua.

Täydellisen pannukakun anatomia on yksinkertainen:

  • Ohut taikina. Ohut taikina jaksaa kohota kuohkeaksi ja ilmavaksi. Pannukakku alkaa kohoilla aika pian uuniin laittamisen jälkeen. Kummut pitää puhkoa veitsellä paistamisen aikana, etteivät ne pala ja pannukakku paistuu tasaisesti. Useimmissa ohjeissa on liikaa jauhoja. Silloin pannukakusta tulee paksu, tiivis  ja littana.
  • Maltillisesti taikinaa pellille. Alla oleva mitoitus on juuri sopiva 60 senttiä leveään uuniin. Pienempään uuniin tai uunipannulle taikinan määrää kannattaa vähentää. Ohut pannukakku pysyy ilmavana ja mehevänä.
  • Jauhojen turvottaminen. Taikinan pitää seisoa vähintään puolisen tuntia ennen uuniin laittamista.
  • Kuuma uuni, 240 astetta on aika optimaalinen. Pannukakun pitää ruskistua, mutta myös ehtiä kypsyä.
  • Ruskistettu voi antaa pannukakkuun makua. Samalla uunipelti tulee rasvattua huolellisesti ja myös reunat pääsevät nousemaan kuohkeiksi, kun taikina ei jää kiinni peltiin.

Pannukakku

(60-senttiä leveän uunin uunipeltiin)

9 dl maitoa
3 kananmunaa
ripaus suolaa
1 rkl sokeria
noin 4 1/2 dl vehnäjauhoja

reilusti voita
pinnalle sokeria

1. Vatkaa kananmunia kevyesti kuohkeaksi. Lisää sokeri, suola ja maito.

2. Lisää vehnäjauhot. Taikinan kuuluu olla ohutta, jotta se jaksaa nousta uunissa kuohkeaksi.

3. Anna taikinan turvota puolesta tunnista tuntiin.

4. Kuumenna uuni 240 asteeseen.

5. Kuutioi korkeareunaiselle uunipellille reilusti voita. Laita uuniin. Anna voin ruskistua, mutta pidä huolta, ettei se pala. Voin ruskistumista kannattaa seurata uunin luukusta, jotta se ei pääse palamaan. Oikea hetki ottaa pelti ulos on silloin, kun voin sihinä on pääosin lakannut.

6. Pyörittele peltiä sen verran, että voi leviää tasaisesti kaikkialle (myös reunoille) ja valuta sen jälkeen ylimääräinen voi taikinan sekaan ja vatkaa nopeasti tasaiseksi.

7. Kaada taikina pellille, nosta uuniin. Kun taikina alkaa kohoilla kukkuloiksi, pistele niihin veitsellä ilmareikiä, jotta ne laskeutuvat.

8. Paista puolisen tuntia uunin keskitasolla, kunnes pannukakku on paistunut kauniin ruskeaksi.

9. Ripottele päälle sokeria, kun pannukakku on vielä lämmintä.