Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Author Archives: Jonna / Suolaa&hunajaa

Puolialastomana – raparperikakku

Tästä kakkutrendistä pidän erityisesti: Nakukakut, naked cakes saavat pinnalleen vain huolettoman koristelun. Ei nyhräämistä, ei sokerimassaa. Kesän ensimmäisestä raparperikakusta tuli vähän kuin puolialaston, ei ihan nakukakku, mutta samassa hengessä.

raparperikakku suolaajahunajaa

Minun makuuni kakku saa näyttää vähän rustiikilta, en juurikaan välitä viimeiseen yksityiskohtaan hiotuista sokerimassaunelmista. Sellaiset kotoisen näköiset useimmiten myös maustuvat paremmilta. Hillon sijaan käytän mieluummin tuoreita marjoja, sokeria käytän säästellen. Ennemminkin raikasta kuin makeaa.

Kotoisannäköinen on myös kesän ensimmäinen raparperikakku. Väliin uunissa paahdettua raparperia ja vaahto tuorejuustosta, jogurtista ja kermasta, lopuksi pinnalle ronskiksi keoksi punaviinissä ja appelsiinimehussa paahdettua raparperia. Kakkupohja on todella kostea ranskankerman ja maidon ansiosta – ja siksi myös vähän haastava paistettava. Se kypsyy todella kauan, mutta vastapainoksi siitä ei saa kuivaa millään keinolla.

Halutessasi voit paahtaa myös väliin menevät raparperit punaviinissä ja appelsiinimehussa. Lopuksi kannattaa keittää liemestä siirappi ja valuttaa sitä kakun päälle juuri ennen tarjoilua. Sitä ei näy kuvassa, koska kakku matkasi vielä kuvauksen jälkeen juhliin. Siirappi kannattaa laittaa juuri ennen tarjoilua.

Kakku on tuhti ja iso, sen ohjeen voi huoletta puolettaa pienemmälle seurueelle.

Raparperikakku

noin 15 hengelle

Pohja

250 g pehmeää voita
300 g sokeria (3 dl)
1 sitruunan raastettu kuori
5 kananmunaa
150 g ranskankermaa
2 dl maitoa
1/2 dl sitruunamehua
400 g vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta

vuokaan nokare voita ja korppujauhoja

1. Kuutioi voi ja nosta se hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Voitele ja korppujauhota vuoka. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

2. Lisää voin sekaan sokeri ja raasta sitruunankuori. Vatkaa kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.

3. Lisää kananmunat yksi kerrallaan koko ajan vatkaten.

4. Sekoita toisessa astiassa vehnäjauhojen sekaan leivinjauhe.

5. Vatkaa kolmasosa jauhoseoksesta voi-sokeri-kananmunavaahdon joukkoon.

6. Vatkaa sekaan ranskankerma.

7. Lisää taas kolmasosa jauhoista.

8. Lisää maitoja sitruunamehu. Vatkaa tasaiseksi.

9. Lisää loput jauhot, vatkaa tasaiseksi ja kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista kypsäksi, kakku vaati kypsyäkseen reilun tunnin.

Paahdetut raparperit

yhteensä noin kilo raparperinvarsia
1/2 dl punaviiniä
1/2 d appelsiinista puristettua appelsiinimehua
2 dl sokeria
nokare voita

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Kuori raparperin paksut varret, ohuet nuoret varret voit jättää kuorimatta.

3. Jaa raparperit kahteen osaan, toiseen vajaa 400 g, toiseen reilu 600 g. Valitse pienempään vuokaan ohuita, punavartisia raparpereja ja pilko ne noin kymmenensenttisiksi. Lado ohueksi kerrokseksi vuoan pohjalle, älä laita päällekkäin.

4. Voitele isompi vuoka voilla ja pilko isompi erä raparperia noin puolensentin viipaleiksi. Pyöritä joukkoon noin 1 dl sokeria.

4. Sekoita punaviini, appelsiinimehu ja 1 dl sokeri ja kaada se pienempään vuokaan.

5. Peitä vuoat tiiviisti foliolla ja laita uuniin.

7. Paahda pieniä paloja noin 20 minuuttia ja kakun päälle tulevia tankoja noin 20-30 minuuttia. Kokeile haarukalla ensimmäisen kerran noin 10 minuutin kohdalla. Palojen on tarkoitus olla kypsiä, mutta napakoita, kakun väliin tulevat pienemmät palat voit paahtaa ihan pehmeiksi.

Jogurtti-juustovaahto

4 dl vispikermaa
3 dl turkkilaista jogurttia
200 g maustamatonta tuorejuustoa
sokeria
vaniljasokeria

1. Vatkaa kaikki ainekset napakaksi mutta pehmeäksi vaahdoksi.

Kakun kokoaminen

1. Jaa kakku kolmeen osaan, kostuta kevyesti vedellä jatketulla ja sokerilla maustetulla appelsiinimehulla. Pohja on todella kostea, se ei kaipaa paljon kosteutusta.

2. Levitä puolet kakun väliin tarkoitetuista raparperin paloista ensimmäisen kakkupohjan päälle. Vältä nostamasta nestettä kakun raparperin mukana. Levitä päälle noin kolmasosa vaahdosta. Nosta seuraava levy vaahdon päälle ja täytä samoin kuin ensimmäinen.

3. Levitä loput vaahdosta kakun päälle ja nostele punaviini-appelsiiniliemessä kypsennetyt raparperit kakun päälle.

4. Keitä vuokaan jääneestä punaviini-appelsiiniliemestä siirappi: Kiehuta lientä kovalla lämmöllä noin kymmenisen minuuttia niin, että se kiehuu kasaan. Anna jäähtyä. Valuta kakun päälle juuri ennen tarjoilua.

Pottumaalla – perunasalaatti savuranskankermalla

Mahtaako kukaan enää muistaa vanhaa totuutta kesäkuun 10. päivästä? Aiemmin se oli raja, jota ennen ei kylvetty eikä istutettu. Kun nyt katsoo vaikkapa Instagramin tai Facebookin kuvavirtaa tomaatit ovat kukkineet jo monessa kodissa komeasti, eikä hentoisista taimista ole enää tietoakaan. Mitä aiemmin sen parempi tuntuu olevan ajan henki.

perunasalaatti ranskankermalla 1Kuin vaivihkaa aikaisesta sadosta on tullut se, mitä tavoitellaan. Oman maan perunoita viimeistään juhannuksena, kasvimaat täydessä kukoistuksessa heinäkuussa. Viljelystä kohkataan ja intoillaan pitkin kevättä heti sen jälkeen, kun lumet ovat sulaneet maasta, ellei vähän aikaisemminkin. Ei enää montaakaan viikkoa ja kuvavirran alkaa täyttää uusi sato.

Huomasin itsekin lapioivani kasvulavoja kuntoon kuin viimeistä päivää toukokuun alkupuolella. Aika aloittelevana viljelijänä ehdin saada jo vähän hengenahdistusta, kun ajattelin olevani ihan kaiken kanssa toivottoman myöhässä. Kasvimaa oli lähinnä suunnittelupöydällä, enkä ollut esikasvattanut yhtään mitään.

Sain mielenrauhan vähän kuin sattumalta. Taatusti vuosia sormensa multaan upottanut Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -putiikin myyjä kehotti toukokuun puolivälissä odottelemaan vielä muutaman viikon perunanistutuksen kanssa ja kertoi samalla sivulauseessa, ettei esikasvata mitään muuta kuin tomaatit. Niille Suomen kesä ei riitä kasvukaudeksi. Ei toki kaikille muillekaan lajeille, mutta useille kyllä. Tuon keskustelun jälkeen lapio upposi maahan asteen nautinnollisemmissa tunnelmissa – ja ehkä kasvatus sujuu myös pienemmin hallavaurioin.

Muutaman kesän perusteella tiedän jo, että viljely opettaa nöyräksi. Se vaatii vaivannäköä, mutta lopputulos ei ole taattu. Citypuput ovat tänäkin vuonna ehtineet pistää poskeensa kaikki metsämansikan taimeni, yhtenä vuonna menivät kaikki kaalit. Toisaalta en ole viimeiseen kolmeen vuoteen ostanut juurikaan yrttejä kaupasta kesän aikana. Viimeisiä napsitaan lumentuloon saakka, sitkeimpiä vielä sen jälkeenkin.

Eikä olennaista ei ole edes lopputulos. Muutama viikko sitten viikonloppuna peittelin pimenevässä illassa kasvatuslaatikoitani harsojen alle, ilmassa tuoksui hentoisesti kirsikankukka. Se samainen puu, joka ei viime vuonna tuottanut yhtään hedelmää, on valkoisenaan kukkia. Vähän kuin varkain on alkanut kukkia myös syreeni. Juuri siinä hetkessä pää oli tyhjä muista ajatuksista. Ei ihme, että puutarhan hoitoa suositellaan lääkkeeksi alakuloa poteville. Kun päästää irti suorittamisesta, siinä on jotain mystisen rauhoittavaa.

Istutin pari viikkoa sitten viikonloppuna istutuslavallisen perunaa. Testissä on parsaperunaa, siikliä ja ruotsalaissa ruokalehdissä paljon näkyvää Annabelleä. Kun palasin juuri reissusta, ne puskivat jo komeaa vartta tulemaan alkukesän koleudesta huolimatta. Niitä nostetaan maasta kenties joskus heinäkuun loppupuolella, varhaisten lajikkeiden kasvuaika on parisen kuukautta. Ei siis omia pottuja juhannuksena, mutta ei niiden kanssa ole kiire.

Vanhan kansan viisauksissa on osin vinha perä. Kaikista hallanarimpia kasveja ei ennen kesäkuun 10. päivää kannata laittaa ulos ja monet muutkin tarvitsevat aluksi harsot turvakseen – myös se peruna. Tuottoisin sadonkorjuuaika on elo-syyskuussa, siihen asti aion nauttia viljelystä – ja kaupan perunoista.

*****

Harri Syrjäsen kesäisestä Saaristoruokaa-kirjasta poimittuun mutkattomaan perunasalaattiin käytin ruotsalaisia varhaisperunoita. Yksinkertaisen perunasalaatin ainoa juju on savuaromi. Sitä kannattaa annostella maltillisesti, pieni häivähdys taustalla riittää. Parhaimmillaan salaatti on aika vahvan kalan kaverina. Kirjassa sen kanssa tarjotaan silliä, me savustimme lohta. Salaatti kaipaa myös kunnolla suolaa ja reilun puristuksen sitruunamehua. Suola avaa makuja ja sitruuna taittaa ranskankerman rasvaisuutta. Ohjetta on muokattu hiukan, käytän mm. huomattavasti vähemmän ranskankermaa kuin kirjan alkuperäisessä ohjeessa.

Perunasalaatti savuranskankermalla

kahdelle

8 varhaisperunaa
1 uuden sadon punasipuli tai puolikas keskikokoisesta vanhan sadon sipulista
2-3 rkl ranskankermaa
muutama tippa savuaromia (Liquid smoke)
yhteensä noin kourallinen ruohosipulia ja tilliä
sitruunamehua
suolaa
valko- tai mustapippuria

1. Keitä perunat kypsiksi, siivuta punasipuli ja sekoita ranskankerman joukkoon savuaromi.

2. Anna perunoiden jäähtyä hiukan, halkaise ne reiluksi paloiksi.

3. Sekoita kaikki ainekset, mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Maista ja lisää tarvittaessa savuaromia tai mausteita.

*****

For the whole of May a feeling of rush was sneaking into my mind. A rush to get the garden ready, plant everything.  A fear of being too late to get any crop. But in the darkening night late May when covering my vulnerable baby plants against the cold night temperatures it then struck me – the beauty of that moment. A faint cherry blossom scent in the air, a true peace of mind, pure joy of sinking my hands into the earth. 

Mainly to get to taste the the home-grown potatoes soon after lifting I decided to plant few sort of potatoes for the first time. The taste of them should be of different order than anything you can buy. But growing the new potatoes myself gives me also an access to varieties not available in shops. In about two months I should have the best of potatoes – or so I hope. Two years of gardening have taught me to be humble under the forces of nature – and of rabbits and snails. You may well saw, but you never know if you reap. 

Puutarhan suuri mysteeri – raparperilimonadi

Kesäjuhlien juomien aatelia on raparperilimonadi. Raikas alkukesän herkku. 

raparperilimonadi

Puutarhan hoito on suurta mysteeriä. Miksi juuri ne kasvit kuolevat, joiden haluaisi elävän, mutta rikkaruohot leviävät heti, kun selkäsi käännät? Miksi saniaisella on kilometrin pituiset juuret? Toukokuu on ollut yhtä kaivamista ja kuokkimista, mutta kasvun kohinasta ei ole vielä pienintäkään merkkiä. Ehkä pian, kuu kääntyi kesäkuuksi kuin varkain. Vähän vihreää puskee jo kasvimaalta.

Onneksi raparperi kukoistaa. Ensimmäistä kertaa se myös kukkii valtavan komeasti. Lukemani perusteella sen ei pitäisi viedä juurikaan voimaa kasvulta, joten annan sen kukkia – edes jotain puutarhassani kukkii. Satoakin olen kiskaissut puskasta jo reilusti. Kirjaimellisesti kiskaissut. Raparperia ei nimittäin leikata, vaan varsi nykäistään pois, jotta puskaan ei jää tynkiä tautien tarttua.

Keitin raparperista helpon pikalimonadin ilman hiivaa. Raparpereja ei tarvitse kuoria, kuori antaa limonadille kauniin vaaleanpunaisen värin. Mitä punaisempia varsia valitset, sitä pinkimpää limonadista tulee. Jos olet makean ystävä, laita enemmän sokeria.

Pikainen raparperilimonadi

noin neljä lasillista

2 isoa vartta raparperia (noin 6 dl pilkottuna)
5 dl vettä
1 1/4 dl sokeria
2 siivua sitruunan kuorta
3/4-1 dl sitruunamehua (noin 3 sitruunaa)
muutama oksa tuoretta minttua
kivennäisvettä makusi mukaan

1. Laita kattilaan raparperi, vesi, sokeri ja sitruunankuori. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele kannen alla 20 minuuttia.

2. Siivilöi kulhoon tai kannuun. Purista tiukasti kaikki neste irti kuiva-aineesta. Anna jäähtyä hetki, purista joukkoon sitruunamehu. Heitä kannuun muutama mintunoksa ja nosta jääkaappiin maustumaan.

3. Laimenna kivennäisvedellä makusi mukaan juuri ennen tarjoilua.

*****

Rhubarb, the star of my garden, has delighted me while everything else is slightly lagging behind. A quick lemonade gets the pinkish colour if you choose the red rhubarb stalks and do not peel them before cooking.