Yhteistyössä Gummerus
Yhä useampi meistä on lisännyt kasvisten osuutta lautasellaan ja kaipaa apua reseptivalikoimansa kasvattamiseen. Käytännönläheinen kasvisruokakeittokirja Kasvisruokaa koko perheelle haluaa auttaa erityisesti lapsiperheitä arjen ruokahaasteissa.
Kun pieni kaksikuukautisemme on aikuinen, saattaa olla, että liha on ylellisyystuote ja kasvissyönti valtavirtaa. Nelivuotiaalle kummipojalleni linssikeitto on jo nyt ruokaa, ei kasvisruokaa ja hän sanoo nam, kun tarjolla on papupataa. Yksivuotias siskonpoika ihastui nyhtökauraan. Heidän maailmansa näyttää erilaiselta kuin oma lapsuuteni, jolloin kasvissyönti oli lähes tuntematon käsite. Lapsuuteni kasvisruokaa olivat pinaattikeitto, pinaattiletut ja kasvissosekeitto – niitä ei tosin silloin mielletty kasvisruoaksi. Ne olivat vain ruokaa. Oman lapseni lapsuuden kasvisruoka näyttää ehkä toisenlaiselta, mutta yhtä lailla toivon, etteivät hänellekään ateriat ole korostetusti kasvisruokaa, vaan hyvää, tavallista ruokaa.
Kun mikkeliläinen market kertoo kasviperäisten tuotteiden olevan nopeimmin kasvava tuoteryhmä, ei enää voida puhua helsinkiläisen puna-viherkuplan marginaalisesta ilmiöstä. Samaan aikaan kun Helsingissä käydään kiihkeää keskustelua vegaanisen vaihtoehdon tarjoamisesta päiväkodeissa, raportoi Kesko 25 prosentin kasvun kasviperäisten tuotteiden – eli juuri vegaanisten tuotteiden – myynnissä, suomalaisissa kaupoissa jonotetaan herneen ja kauran proteiineihin perustuvaa vaihtoehtoa lihalle, myydään ei-oota kasvisvaihtoehdoissa. Pelkästään S-ryhmä on myynyt yli 6 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän kasviksia.
Tyypillisesti tulevaisuutta ennustettaessa lyhyen tähtäimen muutos yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä muutoksen suuruus aliarvioidaan, mutta kasvissyönti on noussut marginaalista valtavirtaan nopeammin kuin useimmat meistä uskoivat. Avainsana on fleksaaminen: Meitä kaikkiruokaisia kasvisruokapäivien viettäjiä on yhä enemmän. Emme kieltäydy lihasta, laitamme surutta ribsit grilliin, mutta olemme lisänneet kasvisruokaa arjessamme.
Kasvisruokapäivien taustalla on itselläni niin eettisiä kuin jossain määrin myös ekologisia syitä, mutta osaksi arkea ne ovat päässet yksinkertaisesti sen vuoksi, että kasvisruoka on hyvää ja siitä tulee fyysisesti hyvä olo. Vielä pöydässämme ei istu yhtään kasviksia ylenkatsovaa leikki-ikäistä tai teini-ikäistä, joka kyseenalaistaisi näkemykseni. Voi olla, että sekin päivä tulee, mutta toistaiseksi kasvisruokapäivien määrää on rajoittanut jälkikasvun makumieltymysten sijaan takaraivoon iskostunut lihapainoitteinen arkivalikoima. Arjessa ruoan suhteen mennään automaattiohjauksella ja edelleen liha ja kala ovat minulle se helppo normaali. Kasviksista ei tule uutta normaalia, ellei kapea repertuaarini laajene erityisesti nopeiden arkiruokien osalta. Vaihtoehtojen pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun seison vihannesosastolla ja papuhyllyllä ilman kauppalistaa.
Juuri suomeksi julkaistu Kasvisruokaa koko perheelle (Mera vego – mat för hela familjen) on kahden perheenäidin – lasten ravintoterapeutin sekä toimittajan ja bloggaajan – vastaus siihen, miten lisätä kasviksia ruokavalioon ja löytää uusia lempiruokia. Sara Ask ja Lisa Bjärbo ovat koonneet kirjaan kaikkiaan 60 reseptiä, nopeita parinkymmenen minuutin arkiruokia ja vähän enemmän vaivaa vaativia ruokia viikonloppuun. Nekin ovat pääosin melko helppotöisiä. Ruokien pohjalla on lakto-ovo-vege-ruokavalio eli niissä käytetään myös maitotuotteita ja kananmunia kasvisten lisäksi, mutta suuri osa resepteistä on mahdollista toteuttaa myös vegaanisena.
Useita kymmeniätuhansia kappaleita Ruotsissa myynyt kirja on vahvimmillaan nopeissa arkiruuissa. Kirja on korostetun tavallinen ja ymmärtää arjen päälle: Ainesosaluettelot ovat lyhyitä, reseptit suoraviivaisia ja niistä on karsittu vaikeasti saatavat raaka-aineet. Ruoka on riittävän tavallista ja maltillisesti maistettua, jotta sen voisi kuvitella maistuvan myös useimmille lapsille, jotka tunnetusti ovat äärimmäisen epäluuloisia uusien makujen edessä ja samalla riittävän yksinkertaista, jotta useimmat meistä pystyvät valmistamaan jokaisen kirjan resepteistä. Kasviksia on käytetty sen verran monipuolisesti, että se pakottaa ainakin minut laajentamaan ostoslistaani vihannesosastolla.
Valmistin kirjan ohjeilla melkein viikon kasvislounaat, pääosin itselleni. Oheinen ruoka pääsi kuitenkin lapsiraadin ja kahden kasvispainoitteisesti syövän aikuisen arvioitavaksi ja läpäisi syynin. Tyhjät lautaset ja santsikierros kaikissa ikäryhmissä ovat vahvoja viestejä. Aikuiselle ruoat on maustettu turhankin maltillisesti, useimmissa lapsiperheissä taidetaan kiittää sitä. Resepti on hyvä kuva kirjasta: Helppoa ja maukasta arkiruokaa, joka syntyy vajaassa puolessa tunnissa ja maistuu koko perheelle. Vähän arkisenoloinen oloinen kirja olisi saattanut jäädä minulla kaupassa huomaamatta, mutta viikon testin perusteella se pääsee meillä ehdottomasti käyttöön. Kaikki tarvitsevat arjenpelastajia, niitä kansien välistä löytyy useampiakin.
Lue lisää kirjasta Gummeruksen verkkosivuilta – sieltä löydät myös kirjaa myyvät verkkokaupat. Lisäksi kirja on laajasti saatavilla kirjakaupoista, tavarataloista ja marketeista.
Punainen linssi-kookoscurry
neljälle (kirjan mukaan neljälle, meillä tästä söi ensin neljä ja sen lisäksi riitti minulle vielä kahdeksi pieneksi lounaaksi)
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
3-4 tl punaista curryä (kirjassa 1-2 tl)
öljyä
4-5 dl vettä
2 dl kuivattuja punaisia linssejä
4 dl kookosmaitoa
2 rkl tomaattisosetta
1/2 kukkakaali (reilu 250 g) (tai parsakaalia, vihreitä papuja tms.)
noin puolikas rasia (noin 35 g) tuoretta pinaattia
1-2 dl cashewpähkinöitä
suolaa
mustapippuria
tuoretta korianteria (ei ollut kirjassa, mutta toimii aina)
1 limetti (halutessasi)
lisäksi riisiä ja halutessasi naanleipää
1. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa öljyä keskilämmöllä ja lisää sipulisilput sekä punainen currytahna. Kuullota, kunnes sipuli on läpikuultavaa.
2. Lisää kattilaan punaiset linssit, vesi, kookosmaito ja tomaattisose. Keitä noin viisitoista minuuttia.
3. Linssien kypsyessä keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Irrottele kukkakaali reiluiksi kukinnoiksi.
4. Lisää kattilaan kukkakaalin kukinnot ja keitä vielä viitisen minuuttia tai kunnes kukkakaali on kypsää, mutta edelleen napakka. Sekoita lopuksi tuore pinaatti ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna pinaatin pehmentyä hetki.
5. Rouhi kevyesti cashewpähkinät ja tarjoa curry riisin, pähkinärouheen, tuoreen korianterin ja limetin kera. Jos olet viitseliäs, voit paahtaa pähkinät linssien kypsyessä.
Sara Askin ja Lisa Bjärbon Kasvisruokaa koko perheelle on julkaistu Ruotsissa vuonna 2014 ja on juuri julkaistu suomeksi. Se on saatavilla laajasti kirjakaupoista, tavarataloista ja marketeista sekä verkkokaupoista. Suosittu kirja on saanut naapurissa jo jatko-osan, jonka Gummerus julkaisee Suomessa ensi vuonna.
Postaus on toteutettu yhteistyössä Gummeruksen kanssa.
Minäkin tykkään kovasti kasvisruuasta ja helposti pystyisin siirtymään, ainakin osittaiseen kasvissyöntiin. Kalaa tykkään syödä, mutta sekin on 80 % itse kalastettua.
Nyt kun isäntä on taas lähdössä viikoksi lohihommiin pohjoiseen, aion koko viikon panostaa enemmän kasvisruokaan. Kokeilla ja testailla rohkeasti. Ehkä saan tuon isännänkin joskus käännytettyä. Edes vähän sinnepäin…
Kalaa minäkin rakastan. Olen välillä asiaa pohtinut, mutta olen todennut, etten pystyisi olemaan kokonaan kasvissyöjä, mutta sen sijaan mieluusti lisään kasvisten osuutta ruokavaliossani. Ehkä juuri se ehdottomuuden puute – ei ole joko tai, vaan voi olla juuri tuollainen kasvispainoitteinen syöjä on se, mistä itse pidän.
Ja meillä mies pitää mm. falafeleista vähintään yhtä paljon kuin minä ja syö nykyään mieluusti kasvisruokaa, vaikka oli ennen myös hyvin liha-kalapainoitteinen syöjä. Vähitellen ujutat uusia juttuja 🙂
Minä en ole mikään kasvis syöjä.
Osallistu kastehelmi kakkuvadin arvontaan mun blogissa.
Minä syön etupäässä kasvisruokaa mikä näkyy blogissakin,mutta asunkin alueella jossa kaikki kasvikset ovat lähiruokaa,mikä on ylellisyys tietyssä mielessä.Tosi kivaa kuulla että Suomessa kasvisten kulutus on nousussa:)
Tuo on ylellisyyttä parhaimmillaan. Kesällä Suomessa tulee syötyä vielä enemmän kasviksia, kun kaikki vaan maistuu niin hyvälle.
Uskoisin, että mm. Satokausikalenterilla on ollut oma osuutensa tuossa kasvisten kulutuksen nousussa. Sen avulla ihmiset ovat löytäneet myös uusia kasviksia ihan hirveästi. Vihannesosastot näyttävät nykyään ihan toiselta kuin vielä muutama vuosi sitten.
Tämä menee kokeiluun, kiitos vinkistä! Mitä muita reseptejä kokeilit kirjasta?
Voikohan tämän muuten laittaa pakkaseen hätävaraksi?
Tein inkivääristä tomaattikeittoa ja nyt olen tehnyt myös kahden pavun masalaa sekä maissilettuja vähän tuunattuina.
En ole koskaan pakastanut kookosmaitoa, mutta ei sen pitäisi kai olla ongelma. Lisäisin ehkä kukkakaalit vasta kuumennettaessa. Ainakaan itse en suuremmin pidä ihan löysästä kukkakaalista.