Joulun alla löydän itsestäni askartelijan. En kovin taitavaa, mutta askartelijan kuitenkin. Koska tykkään nyhrätä pakettien kanssa, tein tällä kertaa pakettikortit.
Blogissa on ollut viime aikoina aika hiljaista. Se ei suinkaan johdu yrittämisen puutteesta. Nämäkin pakettikortit tein kahteen kertaan, kun luotettavaksi mainostetusta taikataikinasta tuli kasa kauheuksia, jotka päätyivät suoraan roskiin. Tähtipullat, jotka meillä kuuluvat jouluun, lähes räjähtivät uunissa. Sen siitä saa, kun tekee seitsemäätoista asiaa yhtä aikaa.
Remontti on pitänyt edelleen siinä määrin kiireisenä, että tämän vuoden jouluvalmistelut ovat vielä aika vähäiset. Lakritsijoulukalenterissakin olen menossa vasta luukussa kaksitoista. Tämän päivän jälkeen meille laskeutuu remontin suhteen joulurauha. Samaa rauhaa aion noudattaa myös joulun suhteen, sieltä se taas tulee. Aion nauttia ennen kaikkea pitkän kaavan mukaan kokkaamisesta, lukemisesta ja puolentoista viikon lomasta.
Lahjojen hankkimista ja kaupallisuutta kuuluu kauhistella, mutta en aio yhtyä lauluun. Lahjojen miettiminen ja paketoiminen ovat iso osa joulufiilistäni. Siihen on ollut tänä vunna poikkeuksellisen vähän aikaa, mutta minulla on kuitenkin sellainen tunne, että olen tehnyt pari onnistunutta löytöä. Jännityksellä odotan, mitä lahjansaajat mahtavat tykätä. Se on minulle yksi joulun parhaita hetkiä.
Olen kauhea pakettinatsi. Yleensä metsästän kauniita joulupapereita hyvissä ajoin, mutta joka vuosi se on todella vaikeaa. Haluaisin mattaa, puhtaita värejä, vain vähän jos ollenkaan kuvioita – eikä varsinkaan mitään kimalteita ja riemunkirjavia hyppiviä tonttuja. Valkoisen läpinäkymättömän paperin löytämisen olen todennut lähes mahdottomaksi. Se olisi kuitenkin tehtävissä, Stockan valkoinen paperi todistaa sen.
Pakettikortit tein askartelukaupoista saatavasta Fimo-massasta, joka kovetetaan uunissa. Testasin myös taikataikinaa, mutta sen pinta jäi ainakin minulla aika rumaksi ja väri kaipaa maalia pintaansa. Päädyinkin massaan, koska sen helpompaa ei ole: Kaulitse, leikkaa piparkakkumuotilla, tee haluamasi kuvioita ja koveta uunissa puolisen tuntia. Massa säilyttää värinsä ja muotonsa. Nimet kirjoitin leimasimilla ja muut kuviot painelin puutikulla.
Tämän vuoden joulupaketit ovat mustavalkoisia. Harmittavan mustaa ja synkkää on myös ulkona. Valoa kohti onneksi mennään taas.
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
PS Jos sisustamisesta innostuneen läheisen lahja on vielä hankkimatta tai haluat ilahduttaa itseäsi ensi vuonna, tässä vielä viime hetken vinkki: Divaani kotiinkannettuna. Blogini kautta sain taas mahdollisuuden tarjota yhtä keittiöni eniten käytetyistä kirjoista tilaajalahjana näin joulun alla.
Divaani-lehti kestotilauksena 6 numeroa 29,90 euroa (norm. 44,16 e) ja tilaajalahjana Suvi Rüsterin ja Sami Revon yhteistyönä syntynyt Täydellinen ohje -kirja (arvo 34,90 e). Voit tilata myös kolmen lehden makupalan 14,90 euroa (norm. 22,95 euroa). Kolmen lehden tilaukseen ei sisälly tilaajalahjaa.
Täydellinen ohje on yksi kirjasuosikeistani: Kaikki Oliviasta banaanilaatikkoon repäisemäni suosikkireseptini (kuten focaccia, köyhät ritarit, jättirapucurry, pavlova) on koottu yksien kansien väliin. Lisäksi reseptin yhteydessä on myös provinkit, kuinka onnistut niiden toteuttamisessa. Siihen päälle Sami Revon kuvat. Toimii!
Jos haluat tarttua tarjoukseen, tee se tästä linkistä avautuvan tilauslomakkeen kautta.
Ihania! Mä ostin viime vuonna Hakaniemen hallin yläkerrasta savesta tehtyjä piparkakkuja, jotka oli varmaankin tarkoitettu kuusenkoristeiksi, toimivat hyvin pakettikortteina, kun kirjoitti liidulla nimet. Sellaisia oli tarkoitus tehdä tänä vuonna itse valmismassasta, mutta kiire yllätti tämänkin paketoijan.
Aika kivaa tuo sanomalehtipaperi – ilmeisesti on kuitenkin ihan paketointipaperia?
Ihanaa joulua Jonnaseni! Nauti lomasta ja omasta uudesta kodista!
Sanomalehtipaperi oli ihan paketointipaperia. Heräteostos askartelukaupasta. Katkaisee minun vuosien valkoinen paperi -putkeni 😉
Minä luulen, että kohta teilläkin piisaa kiirettä, mutta se on onneksi valtaosin mukavaa kiirettä.
Kiitos ja ihanaa joulua sinnekin ja jouluntoivotukset myös Apupojalle!
Ihania!
Itse olen sitä hällä-väliä-tyyppiä, jolle paketin ulkonäkö on “iha sama”. Teoriassa olisi ihana askarrella ja stailata lahjat näyttäviksi, mutta kun tunnen lahjojen saajat niin … tuntuu turhalta ;). Tänä vuonna pakettini ovat vieläpä entistäkin vähällä ajatuksella ja tyylillä kyhättyjä, sillä tähtäimenäni oli päästä vain kaappiin kasaantuneista jämälahjapapereista ja pakettikorteista eroon.
Minä olen taas se natsi, joka saa raivarit, jos joku uskaltaa viedä minun vaivalla metsästämäni paperit 😉 Paketointi on vähän kuin puoliruokaa, mutta tänä vuonna en ihan saanut aikaan normaalia virettä siihen.
Jämäpaperit meillä käyttää mies 😉
Kauniita paketteja! Minullekin joululahjojen ostaminen ja paketointi tuovat joulumielen. Vähän tuo kurja sää yrittää latistaa tunnelmaa, mutta kynttilöiden avulla siitäkin selviää… Minulla on tänä vuonna valkoista paperia (hiukan kuultaa läpi, mutten anna sen häiritä) ja juuttinarua, tuli aika kauniit paketit, vaikka parempi puoliskoni naureskelikin puuttuville tontuille…
Kuulostavat ihanilta – juuri niiden puuttuvien tonttujen takia 😉
Paketointi on mukavaa virittäytymistä joulutunnelmaan.
ihanan näköisiä paketteja teillä! Oikein tunnelmallista joulua sinne remontin keskelle 🙂
Kiitos, ollaan jo raivaushommissa ja raijataan remonttikaaos yhteen huoneeseen.
Mukavaa joulunaikaa ja pohjoisen matkaa!
Moikka!
Pakko kysyä, että mistä askartelukaupasta olet tuota ‘sanomalehti’ lahjapaperia ostanut? Itse törmäsin kyseiseen paperiin hieman aiemmin ja olen siitä asti sitä metsästänyt kun tarttisin yhteen projektiin.
Moikka! Sinellistä Varistosta tai Petikosta, kumpi alue se nyt onkin. Ostin juuri ennen joulua ja silloin oli vielä paljon jäljellä. Toivottavasti löytyy edelleen.
Hienoa, kiitos paljon tiedosta:)
Toivottavasti siitä oli apua!
Paketointi tekee joulufiiliksen. Yhtenä jouluna paketoin aikuisten paketit musta-valko-kuvioisiin keittiöpyyhkeisiin, jonain toisena jouluna paketit on kääritty ihan tavalliseen ruskeaan paperiin ja tänä jouluna käytin hopeanväristä kinkkupaperia aikuisten keittokirjapakettien käärimiseen.
Hyvää joulun jatkoa sinullekin 🙂
Hienoja ideoita! Keittiöpyyhkeet tulevat vielä käyttöönkin, mikä on iso plussa.
Mukavaa joulunjälkeistä aikaa teille!
Olipas kauniita paketteja! <3 Minäkin olen pakettinatsi, tunnustan "tuplapaketoineeni" rumissa ja sekalaisissa papereissa meille tulleet lahjat omilla koordinoiduilla papereilla, ennen kuin päätyivät pukinsäkkeihin… Muuten olis mennyt aatto ja joulukuvat pilalle! 😀
Kiitos. Tuo on selvästi pakettinatsismin äärimmäinen muoto 😉 Minulla kunnianhimo kohdistuu vain niihin lahjoihin, jotka itse annan. Muilla ei ole mitään väliä. Tänä vuonna kyllä asteen nauratti, kun väkersin keskellä remontin aiheuttamaa hävityksen kauhistusta. Olisikohan sen ajan voinut käyttää johonkin hyödyllisempäänkin 😉
Pingback: Advettikalenterin ensimmäinen luukku - pakettikortit - suolaa & hunajaa