Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Helppo Arkiruoka

Arvovalintoja lautasella – broileripihvit

Kesäkurpitsa-broileripihvit
Syyllistyäkö vai eikö? Maukkaat broileripihvit johtivat henkiökohtaiseen pohdintaan arvovalinnoista ja eettisyyden merkityksestä lautasella.

kesäkurpitsa-broileripihvit-suolaajahunajaa

Seuraan säännöllisesti Guardianin koukuttavaa ruokasivustoa, jossa olen ihastunut mm. Yotam Ottolenghiin. Kun Mikko Takala oli Kauppalehdessä testannut Ottolenghin ja Sami Tamimin Jerusalem-kirjasta kesäkurpitsa-broilerpihvejä, en voinut vastustaa kiusausta. Tekijät, arabi ja juutalainen, ovat kasvaneet Jerusalemissa ja sittemmin luoneet uransa Lontoossa. Vaikka ruoka ei kansakuntia riitaisalla alueella ole pystynyt yhdistämään, nämä kaksi miestä se onneksi on.

Tämäkin resepti – kuten useimmat Ottolenghin reseptit – on erinomainen: Kevyet arkipihvit syntyvät kohtuullisessa ajassa ja niissä on makua. Tekemäni muutokset ovat varsin minimaalisia, lisäsin hiukan mausteita mm. inkivääriä ja laitoin reilummin yrttejä. Oli pakko laittaa kirja tilaukseen, toistaiseksi kaikki netistä löytämäni kirjan reseptit ovat olleet erinomaisia.

Broilerin käyttäminen johti taas kerran pohdintoihin valinnoistani lihatiskillä. Mitä enemmän luen asiasta, sitä suuremmat tunnontuskat tehotuotetun, ylijalostetun broilerin ostamisesta on alkanut tulla. Muutamassa vuodessa sen käyttö on meillä vähentynyt melko olemattomaksi, mutta edelleen sitä meille ostetaan satunnaisesti. Paketti jauhelihaa taisi olla ensimmäinen ostamani erä broilerinlihaa lähes puoleen vuoteen.

Muutama vuosi sitten en juurikaan pohtinut syömistäni ja sen eettisyyttä. Tieto on vaikeuttanut valintoja. Yöpöydällä on joulusta alkaen ollut Syötäväksi kasvatetut. Kutsuttakoon sitä vaikka silmien sulkemiseksi tosiasioilta, mutta en ole vielä saanut tartuttua siihen – ehkä pelkään, että tieto lisää liikaa tuskaa. En ole valmis kasvissyöjäksi ja olen välillä pohtinut, missä menee raja: Mistä olen valmis luopumaan? Uhanalaiset kalat – helppo valinta, vaihtoehtoisia kalalajeja kyllä riittää. Suomen Kuvalehden mukaan esimerkiksi Suomen 73 kalalajista uhanalaisia on 12. Valinnanvaraa on siis edelleen, vaikka jättäisin ankeriaat mereen. Häkkikanaloiden munat ovat helposti korvattavissa vapaan kanan munilla ja luomumunilla. Lihansyönnin osalta rajankäynti onkin huomattavasti vaikeampaa.

Täysin eettistä ja ekologista vaihtoehtoa lihansyönnistä ei taida olla edes olemassa. Riista lienee lähimpänä kaupunkilaisen kuvittelemaa ideaalia, mutta todellisuudessa hirviä ja riistalintuja ei riitä Suomen metsissä täyttämään kaikkien tarpeita. Reaalimaailmassa se olisi vain harvoille mahdollinen valinta. Yksiselitteisesti oikeaa vaihtoehtoa ei ole edes olemassa. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Jos kysytään punavihreiltä koulutetuilta naisilta pääkaupunkiseudulla, kasvissyönti vaikuttaa olevan lähes normi. Kuva on kuitenkin harhaanjohtava: Eri lähteiden lukujen perusteella arviolta 96-98 % suomalaisista syö lihaa.

Ruokaprofessori Johanna Mäkelä totesi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, että yhä tärkeämmäksi osaksi ruokapuhetta on tullut se, mitä ei syödä. Saman ilmiön tunnistan itsekin. Henkilökohtaisia arvovalintoja tehdään laajalla skaalalla: Osa rajaa pois lautaseltaan lihan, toiset kaiken eläinperäisen, osa tonnikalan, jotkut kaiken lihan riistaa lukuunottamatta, toiset eläinlapset, broilerin tai muun paitsi luomulihan. Kiinnostavaa on, kuinka hiljaa suuri lihaasyövä enemmistö tässä keskustelussa on. Lukujen ja varmasti myös meidän kaikkien empiiristen kokemusten perusteella me lihansyöjät olemme kuitenkin edelleen valtava enemmistö.

Pohdintani asian ympärillä on kyllä jonkin verran muuttanut ruokalistaani: Vähintään kerran viikossa pyrin pitämään kasvisruokapäivän, suosin kalaa, broileria lautaselle päätyy vain harvoin ja luomulihan osuus lihaostoistamme on lisääntynyt. Pidän lihasta liikaa – myös grillibroilerista ja pitkään haudutetusta lihapadasta, jotta olisin valmis luopumaan lihansyönnistä kokonaan. Syyllistyn hiukan siitä, että eettisyyden sijaan valintojani ohjaavat makunautinnot, mutta en kuitenkaan syyllisty tarpeeksi, jotta olisin valmis muuttamaan ruokatottumuksiani kovin radikaalisti. Nämäkin maukkaat pihvit söin hyvällä ruokahalulla. Tunnustan tosiasiat ja hyväksyn, että lautaselleni päätyvien eläinten kohdalla kyse on tuotantoeläimistä. En kaipaa ylenmääräistä inhimillistämistä, mutta toivoisin, että tuotantoeläimiä kasvatettaisiin inhimillisissä olosuhteissa. Mitä se sitten tarkoittaa? Siinä riittää ainakin kaltaiselleni eläinten kasvatuksesta vieraantuneelle kaupunkilaiselle pohdittavaa.

Näkökulmia on yhtä monta kuin keskustelijoita. Oletteko te pohtineet omaa ruokavaliotanne eettisistä tai ekologisista syistä tai tehneet arvovalintoja pohdintojen seurauksena? Rajaatteko jotain lautaselta pois vai syöttekö kaikkea hyvällä ruokahalulla?

kesäkurpitsa-broileripihvit-1-suolaajahunajaa

Kesäkurpitsa-broileripihvit

6 kpl, kahdelle

250 g broilerijauhelihaa
100 g raastettua kesäkurpitsaa
2 kevätsipulia
sentin-parin pätkä tuoretta inkivääriä
1/2 kananmuna
reilu 2 rkl tuoreita yrttejä silputtuna (korianteria, minttua, basilikaa)
1/2 tl juustokuminaa
2 pientä valkosipulin kynttä
1/2 tl suolaa
mustapippuria
lusikankärjellinen cayennepippuria

öljyä paistamiseen

1. Raasta kesäkurpitsa, silppua valkosipuli, yrtit ja inkivääri. Laita uuni kuumenemaan 220 asteeseen.

2. Sekoita kaikki aineet kulhossa öljyä lukuunottamatta.

3. Kuumenna öljy pannulla ja taputtele massasta kuusi pienehköä pihviä. Paista öljyssä kullanruskeiksi molemmin puolin.

4. Nosta leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 220-asteisessa uunissa kypsiksi (noin 7-8 minuuttia).

facebookissa-lätkä

Hyvän olon ruokaa – paahdettu paprika-tomaattikeitto

paahdettu-paprikakeitto-2-suolaajahunajaa

Pikainen silmäys lehtihyllyyn kaupan kassalla. Nyt bikinikuntoon! Kolmessa viikossa kymmenen kiloa! Johtaja pudotti vyötäröltään 100 voipakettia! Västäräkkiä varmempi kevään merkki. Useat trendinenät ovat ennustaneet, että tehodieetit ja laihdutuskuurit ovat so last spring. Tämä trendi ei vielä ole tavoittanut joko naistenlehtien toimittajia tai niiden lukijoita.

En usko laihduttamiseen. Uskon kohtuuteen. Vain maussa ei kannata säästellä. Lopetin jokaisen suupalan syynäämisen ja salaatti ilman kastiketta, kiitos -tilaukset yli kymmenen vuotta sitten. Olen silloista hoikempi ja paljon, paljon tyytyväisempi. Välillä horjun uskossani, mutta olen todennut, että paljon laihdutuskuuria tehokkaampi keino hyvään oloon ja kiristämättömään housunvyötäröön, on urheilu, terveellinen perusruokavalio ja kohtuulliset, mutta säännölliset nautinnot. Tiedän syöneeni oikein, kun minulla on hyvä ja energinen olo. Jos kiireessä ruokatottumukset repsahtavat ja housut kiristävät, on aika korjata hiukan kurssia: Lisätä kasviksia ja kalaa ja keitellä hyviä keittoja.

Ikävää, että kohtuudesta ei saa vetäviä otsikoita. Jos kuitenkin katsotaan parin vuoden säteellä, lähes kaikki laihdutuskuurit epäonnistuvat – varsinkin ne pikakuurit. Pysyvä laihtuminen kun edellyttää pysyviä elämäntapamuutoksia. Uusia tehodieettejä suuremman uutisarvon omaava otsikko olisikin todellisuudessa: Samoissa housuissa jo kymmenen vuotta. Se ei vaan valitettavasti vetoa pikavoittoja etsiviin. Naisten bikinikunto kun on kuulema keskimäärin viisi kiloa vähemmän kuin oma paino, olipa paino mikä tahansa. Mitä nopeammin sen parempi.

Paahdettu paprika-tomaattikeitto on oiva osoitus siitä, että hyvään makuun ei tarvita ylenmääräistä kermalla lotraamista. Terveellisyys on yksi syy upottaa lusikka tähän soppaan, mutta vielä parempi syy on maku. Keiton syvien ja vahvojen makujen salaisuus on paahtamisessa, joka muuttaa paprikan mukavan makeaksi ja pelastaa kauden mauttomat tomaatit – myös kaikki vihanneslaatikon nuupahtaneet yksilöt.

Keitto paahdetusta paprikasta ja tomaatista

kolmelle-neljälle

3 isoa punaista paprikaa (n. 800 g kokonaisina)
5 tomaattia
1 iso sipuli
4 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
5 dl kasvislientä
1 tl chilihiutaleita (tai makusi mukaan)
1 rkl balsamicoa
1/2 tl paahdettua paprikajauhetta
tuoreita yrttejä esim. oreganoa ja basilikaa

1. Paahda paprikat: Kuumenna uuni niin kuumaksi kuin se saa, laita myös grillivastus päälle. Puolita paprikat, poista siemenet ja valkoinen osa keskeltä ja laita uunipannulle kuori puoli ylöspäin. Paahda puolisen tuntia tai kunnes kuori on mustunut. Laita paprikat tiiviisti suljettuun pussiin noin vartiksi. Sen jälkeen kuori irtoaa helposti.

2. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Lohko tomaatit neljään osaan ja sipuli kuuteen osaan. Kuori valkosipulit. Laita tomaatit, sipulit ja valkosipulit leivinpaperin päälle uunipellille ja lorauta reilusti oliiviöljyä päälle oliiviöljyä ja rouhi mustapippuria. Paahda vihanneksia, kunnes ne alkavat saada hiukan väriä vajaa puolisen tuntia.

3. Kiehauta tomaattien paahtuessa kasvisliemi.

4. Laita kaikki paahtamasi ainekset blenderiin (kaada myös tomaattien liemi, se antaa lisää hyvää makua) ja aja tasaiseksi. Kaada sose kattilaan ja ohenna kasvisliemellä haluamasi paksuiseksi.

5. Mausta chilihiutaleilla, paahdetulla paprikajauheella ja balsamicolla, kuumenna. Lisää lopuksi tuoreet yrtit silputtuna.

Välikauden soppaa – kasviskeitto

Tomaattinen kasviskeitto

tomaattinen-kasviskeitto-suolaajahunajaa

Kesää kohden tekee mieli keventää. Lihapadat eivät enää houkuta, mutta salaatit ovat vielä vähän ankeita, kun parhaaseen kotoiseen kasvukauteen on hetki. Ei tosin onneksi enää kovin kauan. Istutuslaatikkoni ovat taas esillä lumen alta ja ensimmäiset ruohosipulit  pilkottavat mullan alta. Muita vihanneksia odotellessa liedelle päätyi maultaan ihanan tuhti, mutta samalla sopivan kevyt kasviskeitto, joka ei myöskään maksa montaa euroa. Kikherneiden ansiosta siinä on sen verran proteiinia, että nälkä pysyy kyllä loitolla.

Alunperin inspiraationa keittoon toimi Pinterestissa silmiin osunut kasviskeitto. Tämä resepti syntyi, kun avasin vihanneslaatikon ja kuivakaapin ja aloin latoa niiden sisältöä pöydälle. Paras metodi synnyttää Hävikistä herkuksi -soppa on tyhjentää ne yläkaapin takanurkat ja vihanneslaatikon pohjat. Oma versioni on tehty alla mainituista raaka-aineista ja kirjoitin reseptin yhteyteen sulkuihin mahdollisia vaihtoehtoisia raaka-aineita. Ainoa asia, josta ei kannata tinkiä on liemen maku: Älä siis jätä pois chiliä, valkosipulia, kasvislientä, tomaattipyrettä, mausteita tai säilöttyjä tomaatteja.

Tein keiton päälle myös pistouhenkisen yrttitahnan. Sekin jatkaa sopan “käytä sitä, mitä kaapista löytyy” -ajatusta. Oikeaoppinen pistou on ranskalainen vastine pestolle: Basilikapohjainen yrttitahna ilman pinjansiemeniä ja parmesania. Keiton päälle otin sitä, mitä ikkunalaudalla oli tarjolla. Koska basilikaa ei ollut riittävästi, laitoin puolet lehtipersiljaa.

Tomaattinen kasvis-pastakeitto

(tulostettava versio reseptistä)
neljälle

1 porkkana
1 juuripersilja (tai juuriselleriä)
pieni pala lanttua (tai palsternakkaa)
1 sipuli
1 sellerinvarsi
loraus oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä
1 laakerinlehti
muutama oksa tuoretta timjamia tai kuivattua timjamia
1 reilu tl chilihiutaleita
3 rkl tomaattipyrettä
1 prk säilöttyjä (kirsikka)tomaatteja
1 l kasvislientä
1 prk (285 g) kikherneitä (tai valkoisia papuja)
1/4 kukkakaalista (tai pari kourallista vihreitä papuja)
75 g kuivapastaa
reilusti mustapippuria

Yrttitahna

yhteensä puoli ruukkua basilikaa ja lehtipersiljaa
2 valkosipulin kynttä
noin 3 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa

1. Kuori ja kuutioi porkkana, lanttu, juuripersilja, sipuli ja valkosipuli melko pieniksi kuutioiksi. Paloittele varsiselleri.

2. Kuumenna öjyä kattilassa. Lisää porkkana, lanttu, juuripersilja ja sipuli. Kuullota viitisen minuuttia, lisää valkosipuli ja kuullota muutama minuutti. Älä päästä juureksia missään vaiheessa ruskistumaan eli malta kuullottaa miedolla lämmöllä.

3. Lisää tomaattipyree, kuullota hetki, lisää säilötyt tomaatit, mausteet ja kasvisliemi. Keitä viitisen minuuttia. Pilko sillä välin kukkakaali pieniksi kukinnoiksi.

4. Lisää kattilaan ensin pasta (jos keittoaika noin 10 minuuttia, jos käytät pientä pastaa, jonka keittoaika on 6 minuuttia, aloita kukkakaalista ja sitten melkein heti perään pasta) ja muutaman minuutin päästä kukkakaalin kukinnot. Keitä kunnes pasta ja kukkakaali ovat melkein kypsiä, lisää kikherneet. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita.

5. Valmista yrttitahna. Hiero morttelissa kaikki ainekset tahnaksi, lisää öljyä vähitellen, kunnes tahna on haluamasi paksuista. Voit tehdä yrttitahnan myös sauvasekoittimella.

facebookissa-lätkä