Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Ruoka

Luonnon oma lihaliemi – lipstikkamaustevoi

Lipstikan maku on niin lihaisa, että Kuukausiliitteessä Peppi Aralehto nimesi sen taannoin luonnon omaksi lihaliemeksi. Saksalaiset ovat asian ytimessä: Saksaksi lipstikka on Maggikraut. 

entrecote lipstikka-sitruunamaustevoi

Anopin pihalla kasvaa valtava pehko lipstikkaa. Se on vahva yrtti, joka kasvaa helposti melkein metriseksi. Kerran yritin ottaa siitä palasen omaan pihaamme, mutta se ei lähtenyt kunnolla kasvuun, vaan taipui maata myöten ja kuihtui pois. Kasvuun ei ole myöskään lähtenyt suhteeni lipstikkaan. En ole nimittäin käyttänyt lihaisaa yrttiä kertaakaan. Kerran jo kuivasin nipun suolan joukkoon talveksi, mutta unohdin purkin kaappiin ja löysin sen seuraavan vuoden kevätsiivouksessa. Kaupunkilaisten oman pellon ensimmäisessä sadonjaossa tuli kuitenkin myös pieni nippu lipstikkaa. Noviisin oli siis keksittävä käyttöä vahvalle yrtille.

Moni muu lipstikan on jo löytänyt, niin moni, että ainakin vakiokaupassani sitä on usein tarjolla myös ruukussa kasvatettuna yrttinä. Pienestäkin ruukusta riittää moneen, sillä lipstikan annostelussa kannattaa olla maltillinen, se jyrää helposti muut maut alleen.

Tyypillisesti lipstikkaa käytetään keitoissa, verkossa ei voi olla törmäämättä esimerkiksi Mysi Lahtisen kermaiseen lipstikkakeittoon. Lihaisa lipstikka toimii kuitenkin erinomaisesti lihan ja jopa rasvaisen kalan kanssa. Siksi pyöräytin ensin lipstikasta sitruunaisen maustevoin grillatulle entrecôteelle ja seuraavana päivänä tarjosin grillatun kanan kanssa lipstikkatsatsikia.

Ensi viikolla taidan hakea lipstikan taimen ja antaa sille mahdollisuuden. Sanovat sen olevan vaatimattomaan hoitoon tyytyvä ja satoisa. Kuulostaa sopivalta kaltaiseni laiskan viljelijän kasvimaalle. Toisaalta lipstikka on vähän kuin korianteri, se jakaa mielipiteitä. Olen vielä vähän kiikunkaakun sen kanssa. Tässä maustevoissa se oli ihanaa, ensimmäinen erä tsatsikin kanssa päätyi yliannosteluun, mutta toisen erän kanssa pääsin sopuun. Näillä annostuksilla metrin puskaa ei saa käytettyä ikinä.

Lipstikkamaustevoi

kahdelle-kolmelle

50 g voita
2 rkl lipstikkaa silputtuna
vajaa 1/2 luomusitruunan kuori raastettuna
1 pieni valkosipulin kynsi

1 rkl sitruunamehua
ripaus sormisuolaa

1. Kuutioi voi leivin- tai voipaperin päälle. Pehmitä sitä hiukan haarukalla.

2. Silppua lipstikka pieneksi silpuksi, raasta sitruunankuori.

3. Sekoita muut ainekset voin sekaan tasaisesti.

4. Pyöräytä rullaksi ja nosta jääkaappiin odottamaan.

5. Tarjoa lihan tai kanan kanssa.

****

 A weekly crop from a co-op farm sets personal challenges to me, lovage being one of them. Despite impressive bushes in the garden of my mother-in-law, I had been unwittingly omitting this herb with a poetic name and sort of meaty flavour, a flavour that could be described as a nature’s take on a bouillon. Having it in hand, a novice had no options than to embark on a lovage affair, a serious flirtation started with a lemony lovage butter. 

****


Kaupunkilaisten omaa peltoa pyörittävään Herttoniemen ruokaosuuskuntaan ehtii vielä mukaan täksikin satokaudeksi. Juuri nyt vietetään sadonjaoissa kolmen viikon kasvutaukoa, sen jälkeen niitä on viikoittain pitkälle syksyyn. Tänä vuonna saatavissa on myös erityisesti pienelle perheelle sopivia puolikkaita sato-osuuksia eli saat satoa, joka toinen viikko.

Ruokaosuuskunnan taustalla on halu tuottaa puhdasta ja tuoretta ruokaa, jonka alkuperän tietää. Ruokaosuuskunnalla on oma pelto Vantaan Korsossa, jonka hoidosta vastaavat pääasiassa ammattilaiset. Lisäksi jäsenet tekevät vuosittain talkootyötä kymmenen tuntia. Tutustu ruokaosuuskunnan toimintaan heidän verkkosivuillaan. Sieltä löydät tarkemmat tiedot liittymisestä, tämän vuoden viljelykasveista, jakelusta ja kaikista käytännön kysymyksistä. 

Nuolaise ennen kuin tipahtaa – Mansikka-vesimelonimehujäät

Mansikka ja vesimeloni on raikas yhdistelmä. Hellepäivinä erityisesti jäädytettynä. Mansikoita saa ympäri vuoden, mutta mikään ei voita kotimaisia. Ulkomailta tuodut lajikkeet on jalostettu ennen kaikkea kestämään kuljetusta, useimmiten maun kustannuksella. 

mansikka-vesimelonimehujää

Lämmennyt sää on kypsyttänyt nyt hiukan myöhässä olleen kotimaisen sadon ja mansikkakausi pääsee todenteolla vauhtiin. Mahdollisimman suuri osuus omasta viidestä mansikkalitrastaan kannattaa syödä nyt. Sen verran suomalaiset Satokausikalenterin mukaan mansikkaa syövät, noin kolmanneksen määrästä tuoreena.

Kesän jälkkäreiden kuuluu olla raikkaita ja nopeita valmistaa. Yleensä mansikkakauteen osuu myös kesän ihanimmat helteet ja aurinkoiset päivät. Siksi osallistun juuri tällä reseptillä, viilentävillä mansikka-vesimelonimehujäillä, Hedelmän- ja marjanviljelijöiden liiton järjestämään kisaan kesän parhaasta mansikkareseptistä.

Mehujäät ovat kohtuullisen maltillisesti makeutettuja, mikä toimii, kun käytät makeita kotimaisia mansikoita ja valitset kokoonsa nähden painavan vesimelonin. Se yleensä kertoo sen mehukkuudesta ja makeudesta. Sokerin määrää on helppo säädellä oman maun ja marjojen makeuden mukaan.

Pelkän sokerin sijaan käytän myös glukoosisiirappia jäätelön valmistuksessa. Se vähentää jäätelön tai mehujään hileisyyttä, joka tyypillisesti vaivaa kotijäätelöä ja pitää samalla jäätelön hiukan pehmeämpänä. Kotitekoinen jäätelö jäätyy muuten helposti kivikovaksi. Glukoosisiirappia löytyy useimmista suuremmista ruokakaupoista. Se ei ole yhtä makeaa kuin tavallinen siirappi.

Mansikka-vesimelonimehujäät

noin kuusi- kahdeksan jäätelötikkua

250 g mansikoita
350 g vesimelonia (paino ilman kuoria)
2-3 oksaa minttua
1/2 dl vettä
1/2 dl glukoosisiirappia
3/4 dl sokeria

1. Laita kattilaan vesi, glukoosisiirappi ja sokeri. Kuumenna ja ja keitä sen aikaa, että sokeri sulaa. Anna jäähtyä

2. Silppua minttu pieneksi silpuksi.

3. Laita kaikki ainekset blenderiin ja aja tasaiseksi.

4. Jos vesimelonissa on siemeniä, neste kannattaa siivilöidä.

5. Kaada neste mehujäämuotteihin, laita tikut ja nosta pakastimeen jäätymään vähintään 4-5 tunniksi. Olen jäädyttänyt nämä aina yön yli.

6. Mehujäät saa parhaiten irti muoteista valuttamalla muotin päälle kuumaa vettä.

*****

Strawberries and watermelon make a perfect summer refreshment – even more refreshing when frozen. Making homemade ice pops is a failsafe process: Dissolve sugar into a small amount of boiling water, blend strawberries, watermelon and fresh mint thoroughly into a smooth mix, strain to remove seeds, add sugar , pour into molds, freeze for at least four hours and enjoy a summer on a stick.

Syökää silakkaa! – nokkos- ja piparjuurisilakat

Syökää silakkaa, sanoi Harri Holkeri ja sai viime laman kourissa kärvistelleiden kansalaisten vihat niskaansa. Taas ollaan taantuman kourissa ja sanon samaa. En siksi, että silakka on halpaa – se on toki sitäkin – vaan siksi, että silakka on paljon mainettaan parempaa ja voisimme syödä paljon enemmän kotimaista kalaa. Muulloinkin kuin jouluna ja juhannuksena. 

silakat 2

Tuhansien järvien maassa, joka sijaitsee meren, vaikkakin saastuneen sellaisen rannalla, yli puolet S-ryhmässä myydystä tuoreesta kalasta on norjalaista lohta ja kaikkiaan Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan muualta. Tunnustan, olen itsekin aika surkea. Turhan usein tulee ostettua pala lohta tai korkeintaan kasa ahvenia. Voisin käyttää kalaa paljon nykyistä monipuolisemmin. Järvissämme ja Itämeressä on lähes viisitoista kestävän kalastuksen kannalta suositeltavaa kotimaista kalalajiketta.

Tartuin taas pitkästä aikaa silakkaan. Helppoa se ei tosin ollut, ihan jokaisessa kalatiskissä sitä ei taaskaan ollut tarjolla. Hakaniemen hallista löytyi puoli kiloa juhannuskaloihin. Holkeri oli oikeassa hinnan suhteen, reilu puolen kilon paketti maksoi viisi euroa.

Olen oppinut anopilta oivan kikan silakan nahan poistamiseen. Kun työntää sormen nahan ja lihan väliin ja vetää silakan kahdessa osassa irti nahasta, irtoaa nahka vaivattomasti ja nopeasti. Ruodoista taas ei tarvitse välittää. Pienet ruodot kyllä pehmenevät etikkakylvyssä. Silakat voi tarjota myös nahkoineen.

Juhannuspöytään valmistin silakoita kahdella tapaa ja lisäksi sillikaviaarin. Tänä kesänä olen hurahtanut lopullisesti nokkoseen, joten parhaan nokkoskauden vedellessä viimeisiään tein alkukesään sopivat nokkossilakat Silliä ja silakkaa -kirjan innoittamana, toisessa versiossa silakat kylpevät piparjuurikermassa.

Silakan valmistaminen kannattaa aloittaa edellisenä iltana. Laita ne liemeen kypsymään ja maustumaan yön yli ja sekoita kastike niiden joukkoon muutama tunti ennen tarjoilua. Muista käyttää kylmää vettä kypsytysliemeen, kuuma neste muuttaa silakan rakenteen hiutaleiseksi.

silakat 1

Nokkos- ja piparjuurisilakat

kuudelle

noin 400-500 g silakkafileitä

Kypsytysliemi

3 dl kylmää vettä
1 1/2 dl väkiviinaetikkaa
vajaa 1 tl suolaa
1/2 rkl sokeria

Piparjuurikastike

1 dl smetanaa
1/2 dl kermaviiliä
reilu 1 rkl raastettua tuoretta piparjuurta (tai maun mukaan piparjuuritahnaa)
1 tl dijonsinappia
1 pieni valkosipulin kynsi
vajaa 1 tl hunajaa
ripaus suolaa
mustapippuria
nippu ruohosipulia

Nokkoskastike

noin 1/2 litraa pieniä nokkosen lehtiä
1 dl ranskankermaa
1/2 dl majoneesia tai kermaviiliä
1 tl dijonsinappia
ripaus valkopippuria
ripaus sokeria
2 pientä kesäsipulia
muutama oksa tilliä

1. päivänä

1. Huuhtele silakat kylmässä vedessä, kuivaa talouspaperilla ja poista halutessasi nahka.

2. Lado putsatut fileet laakeaan astiaan, sekoita kypsytysliemen aineksia sen verran, että suola ja sokeri sulavat ja kaada liemi silakoiden päälle. Silakoiden pitää peittyä kokonaan liemeen.

3. Anna maustua seuraavaan päivään.

2. päivänä

1. Jaa silakat kahteen osaan.

2. Valmista piparjuurikastike. Raasta piparjuuri, silppua valkosipuli ja ruohosipuli. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset sekaisin, lisää joukkoon puolet silakoista ja nosta maustumaan kylmään muutamaksi tunniksi.

3. Valmista nokkoskastike. Irrota nokkosista lehdet ja heitä varret pois. Ryöppää nokkoset suolalla maustetussa vedessä, nosta pois kattilasta reikäkauhalla ja nosta jääkylmään veteen hetkeksi. Puristele ylimääräinen vesi huolella pois ja aja nokkoset ja ruokalusikallinen ranskankermaa tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella. Siivuta sipulit ja silppua tilli. Sekoita kaikki ainekset kastikkeeksi ja nostele kastike loppujen silakoiden joukkoon.

4. Nosta silakat tarjoiluastioihin ja koristele nokkossilakat kesäsipulien varsilla ja piparjuurisilakat ruohonsipulin kukilla (tai silputulla ruohosipulilla).

 

Sillikaviaari

kuudelle-kahdeksalle

2 kevytsuolattua sillifileetä
3 keitettyä kiinteää perunaa
2 kovaksi keitettyä kananmunaa
1 pieni punasipuli
150 g smetanaa
2 tl dijonsinappia
muutama oksa tilliä
1 rkl kapriksia
ripaus valkopippuria
(suolaa)

1. Liota sillifileitä vedessä, jotta saat pois osan suolasta. Kuivaa huolellisesti talouspaperilla vedestä poisottamisen jälkeen.

2. Pilko keitetyt perunat, kuutioi silli, silppua punasipuli ja tilli ja hienonna kananmunat.

3. Sekoita kaikki ainekset perunaa lukuunottamatta. Perunat hajoavat helposti, joten ne kannattaa lisätä vasta lopuksi ja sekoittaa kaviaarin joukkoon varovaisesti.

4. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa. Silli ja kaprikset ovat suolaisia, joten ole varovainen suolan suhteen.

******

Finland, a nation of thousands of lakes, surrounded by a sea, imports more than 70 percent of the fish on its plates. The ones who have “gone fishing” for us are Norwegian fish factories  farming salmon for the rest of the world. And yet there is lots of sustainable fish in our lakes and in the Baltic Sea, about fifteen different species that are not overexploited. Like Baltic herring, an affordable fish highly recommended by WWF.