Tietoa mainostajalle ›

Blog

Arkista pakkopullaa – Togarashilohi

Togarashilohi oli meillä askel kohti laajempaa arkirepertuaaria. Se täyttää kriteerit nopeutensa puolesta myös perheissä, joissa kiljuva nälkä ei ole vain kuvainnollinen käsite.

Teoriassa tiedän, miten kasvattaa ranskalainen bébe, mutta jossain sadannen rakkaudella höyrytetyn, syljetyn omenalohkon kohdalla, teoria ei enää kohtaakaan käytäntöä. Kun viettää päivät joko kokaten tai siivoten syömisen aiheuttamaa sotkua kontallaan syöttötuolin alla, ruoanlaitto harrastuksena tuntuu jokseenkin absurdilta ajatukselta.

Arkiruoanlaittoon tulee ihan uudenlainen kierre, kun se muuttuu pakolliseksi. Nälkäisen yksivuotiaan kanssa neuvotteluvara aikataulutuksen suhteen on vähäinen, eikä päivällistä raavita kasaan leipäkaapista. Aikapaine ja pakko tekivät lieden ääressä seisomisesta pakkopullaa ja minusta pasta bolognesen laittamiseen tympääntyneen keittiöraivottaren.

Etukäteen en olisi uskonut, että äitiydessä itselleni tuskallisin osuus on taikoa viisi kertaa päivässä ateria lapselle. Onneksi nykyään kolme noista aterioista hoitaa Helsingin kaupunki. Vapautuminen täydestä ruokintavastuusta palautti kokkausintoni ja päiväkodin ryhmäpaine sai lapsen tunnustamaan hedelmät syöntikelpoiseksi ravinnoksi.

Jossain mieleni pohjalla alkaa vahvistua ajatus, että ranskalainen kaikkiruokaisuuteen kasvattaminen ei ole vain myytti. Ehkä minulla on toivoa kaivautua jostain täältä lohikeiton, pasta bolognesen ja kasviscurryn uumenista kohti asteen innostavampaa ruoanlaittoa. Olemme jo togarashilohen verran lähempänä tavoitetta.

Chilinen togarashi on japanilainen mausteseos, joka koostuu seitsemästä ainesosasta, jotka vaihtelevat tekijän mukaan. Päällimmäisenä siinä tuntuu kuitenkin aina kevyt chilinen polte, punaisesta chilistä se saa myös värinsä, mutta maussa on myös aavistus appelsiinia. Useimmiten seoksessa on lisäksi ainakin seesaminsiemeniä. Helsingistä togarashia saa mm. Tokyokanista, mutta onneaan kannattaa kokeilla muissakin etnisissä ruokakaupoissa. Useimmiten togarashia sirotellaan lihan päälle, nuudeleihin tai keittoihin, mutta se toimi loistavasti myös lohen kanssa.

Togarashilohen ohjeen nappasin Jamie Oliverilta. Koska togarashia ripotellaan vain lohen pintaan, ruoasta ei mausteseoksen kevyestä poltteesta huolimatta tule varsinaisesti tulista. Olen vähentänyt kastikkeen määrää, koska ylimääräinen kastike valuu pois kalan päältä ja sokerisena se palaa helposti. Helpointa onkin valmistaa lohi hyvin foliolla vuoratulla uunipellillä tai metallisessa uunivuoassa, joka sietää hankaamista tiukan paikan tullen. Ilman foliota kastike palaa tiukasti kiinni peltiin, jolloin vartin lohi vaatii vähintään toisen vartin pellin puhdistukseen.

Togarashilohi on hyvä jääkaapin tyhjennysruoka, voit tarjota sen yhtä lailla riisin tai salaatin kanssa ja kylkeen sopivat juuri ne kasvikset, joita kaapista löytyy pavuista, avokadon kautta porkkanaan.

Togarashilohi

kolmelle

500 g lohta
hienoa merisuolaa
1 rkl soijaa
1 rkl hunajaa
muutama tl togarashimausteseosta
limen mehua
vajaa 1 rkl seesaminsiemeniä
tuoretta korianteria

lisäksi esimerkiksi
(sushi)riisiä, kasviksia (avokadoa, varsiparsakaalia, papuja tms), (sushi-inkivääriä)

1. Vuoraa pelti tai metallinen uunivuoka parilla kerroksella foliota. Laita uuni kuumenemaan kuumaksi (noin 275-280 astetta), laita päälle myös grillivastus.Laita sushiriisi kypsymään ja kypsennä se pakkauksen ohjeen mukaisesti. Paahda seesaminsiemenet kuivalla paistinpannulla.

2. Poista lohifileestä ruodot ja nosta se nahkapuoli alaspäin folion päälle, ripottele päälle hienoa merisuolaa. Nosta folion reunat ylös, jotta kastiketta valuu mahdollisimman vähän pellille.

3. Sekoita lasissa soijakastike ja hunaja tasaiseksi kastikkeeksi ja sivele lohen päälle. Ripottele päälle togarashimausteseosta tasaisesti joka puolelle lohen pinnalle.

4. Nosta lohipala uuniin ja paista noin 10-15 minuuttia lohen paksuudesta riippuen. Lohi saa jäädä sisältä punertavaksi. Älä siis paista sitä ylikypsäksi.

5. Ota lohi uunista ja purista sen päälle hiukan limen mehua.

6. Nostele kulhoon tai syvälle lautaselle pohjalle ensin riisiä ja asettele sen päälle lohipaloja, kasviksia ja halutessasi sushi-inkivääriä. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja silppua tuoretta korianteria.

SaveSaveSaveSave

SaveSave

8 kommenttia “Arkista pakkopullaa – Togarashilohi

  1. Oi Jonna sä oot mainio. Ja mainio äiti!
    (togarashi-lohikin on varmaan mainio, Pitäis saada tuota togarashia, on pitäny jo pitkään…)

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 03.09.2017 at 19:45 sanoi:

      Oi Nanna, niin sinäkin.
      Kuvitelmani äitiydestä ovat merkittävästi muuttuneet tässä reilun vuoden aikana, olen ainakin olennaisesti vähemmän pullantuoksuinen kuin kuvittelin, mutta en anna sen häiritä 😀

      Ja togarashi on meidän luottomausteita, mies ripottelee sinne tänne. Erityisesti grillatun lihan kanssa ihan napakymppi.

  2. Tämä ohje laittaa minut kulkemaan huomenna kauppahallin kalapuodin kautta. Kiitos!

    • Ja käynti sisältää poikkeaman myös samaisen hallin aasiakaupassa. Togarashia on saatava!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 04.09.2017 at 22:02 sanoi:

      Suosittelen lämpimästi. Kerro sitten, oliko soossia sopivasti, olen vähän arponut sen määrän kanssa tässä tehdessäni. Ja mietin myös, kannattaisiko joukkoon raastaa inkivääriä. Odottelen siis kuumeisesti, kuinka sinulle käy 🙂

  3. Essi M. on 05.09.2017 at 12:35 sanoi:

    Tunnistan niin itseni tuosta lohikeitto-bolognese-kinkkukiusaus-kierteestä vaikka olen sattumoisin välttänyt tuon jatkuvan siivouksen vaiheen. Kaikenlainen kiire ja pakko tekee kyllä helposti ihmisestä keittiöraivottaren. Ja ei se nihkeä ”asiakaspalautekaan” hommaa helpota. 😀

    Makuaisitin kehittyminen on kyllä jännä juttu, välillä toistoja tarvitaan ihan hurjan paljon ja joidenkin makujen kanssa homma on helppo heti. Ja kun niitä asenteita ja vaikutteita tulee vaikka ja mistä, niin koita siinä sitten välillä kasvattaa sitä ranskalaista bebeä. Hohhoijaa! Mutta siinä vaiheessa, kun ekaluokkalaisen toiveruoka on nakkien ja ranskalaisten sijaan entrecôte ja itse tehty punaviinikastike voi kokea edes pientä onnistumista. Ja paistaa sitten taas seuraavana päivänä kalapuikkoja…

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.09.2017 at 23:19 sanoi:

      Kyllä tuo toiveruokaosasto on jo aikamoinen onnistuminen 🙂 Meillä on tapahtunut joku hämmentävä muutos tuon päiväkodin myötä, yhtäkkiä täällä lapioidaan ruokaa hyvällä ruokahalulla ja aika lailla kaikenlaista. Minusta tuli juuri vannoutunut varhaiskasvatuksen kannattaja…

      Nuo makuasiat eivät ole yhtään ennakoitavissa. Meillä esimerkiksi chili on mennyt ihan ongelmitta aika pienestä saakka, mutta banaani ei ole vaihtoehto. Olen päättänyt nyt vain alkaa kokata niin kuin huvittaa, kyllä lapsikin sitten ottaa seuraavalla aterialla takaisin, jos ei maistu. Tämä periaate tulee todennäköisesti muuttumaan sillä sekunnilla, kun lapsi oppii sanomaan yök, en syö. Mutta aina voi uhota.

  4. Pingback: Jauhelihakeitto pinaatilla ja parmesanilla - 52 Weeks of Deliciousness

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation