Omenakaurapuuro kaneliomenoilla ja karamellikastikkeella,
omena-kanelituorepuuro ja
Elovena Hetki: Omena+kaneli
Puurosta on tullut trendiruokaa. Terveystietoiset tekevät tuorepuuroja ja hauduttelevat sekä perinteisiä että gluteenittomia puuroja monenlaisista suurimoista, hiutaleista ja jyvistä.
Kööpenhaminassa on jo pari vuotta ollut ravintola, Grød, jossa tarjolla on pelkkää puuroa. Hiukan laajasti katsoen. He nimittäin laskevat myös esimerkiksi risoton, dalin ja congeen puuroksi. Mutta on siellä tarjolla myös ihan sitä perinteistä kaurapuuroa. Usein aika mielenkiintoisesti maustettuna. Kuukausittain vaihtuvalla ruokalistalla on sesongin makuja. Helmikuussa puurolautasille oli päätynyt mm. sitrushedelmiä, maaliskuussa riisipuuroa maustoi ruusuvesi ja tuore mango. Hesarin mukaan paikka on kuuluisa mm. karamellikastikkeestaan, dulce lechestä, jota keitellään paikan päällä kunnon kattllallinen päivittäin. Se säilyy listalla ympäri vuoden.
Valitsin toisen puuromaun huomattavasti sitrushedelmiä perinteisemmästä makumaailmasta. Halusin ehdottomasti mukaan omenan. Se sopii täydellisesti puuroon kuin puuroon. Klassikko, joka kuulostaa paljon eksoottisia hedelmiä tylsemmältä, mutta joskus vanhassa on vara parempi. Omena, kaura ja kaneli on ikiklassikko syystä.
Grødin karamellikastikkeen inspiroimana hauduttelin viikonloppuna Elovenan isoista kaurahiutaleista omenakaurapuuron, jonka söin kaneliomenoiden ja valmiin suolakaramellikastikkeen kera. Aamuvirkut voivat keittää karamellikastikkeen myös itse, mutta itse tarjosin purkkiversiota. Isot kaurahiutaleet vaativat tavallisia pidemmän keittoajan, mutta pidän niistä keitetyn puuron rakenteesta. Sitäpaitsi äidin oppien mukaan kaikki paranee hauduttamalla.
Omenapuuro on maukasta myös ihan sellaisenaan. Jos laiskottaa tai et ole niin makeanystävä, jätä pois kaneliomenat ja karamellikastike.
Omenakaurapuuro
kolmelle
7 dl maitoa/vettä
2 dl Elovena isoja kaurahiutaleita
2 omenaa
(1/2 vaniljatanko)
suolaa
1. Raasta omenat.
2. Kuumenna neste kiehuvaksi. Lisää hiutaleet ja omenaraaste (ja halutessasi puolikas vaniljatanko halkaistuna). Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta sen jälkeen matalalla lämmöllä noin 25 minuuttia tai kunnes puuro on kypsää. Lisää nestettä tarvittaessa.
3. Mausta suolalla, poista vaniljatanko.
4. Tarjoa kaneliomenoiden ja suolakaramellikastikkeen kera tai ihan sellaisenaan.
Kaneliomenat
1 omena
kanelia
vaniljasokeria
nokare voita
1. Leikkaa omena mandoliinilla ohuiksi siivuiksi tai paloittele pieniksi kuutioiksi.
2. Sulata pieni nokare voita pannulla. Ripottele omenoiden päälle kanelia ja vaniljasokeria. Nosta omenasiivut pannulle ja paista alhaisella lämmöllä muutama minuutti molemminpuolin tai kunnes ne ovat pehmenneet.
Kylmä puuro kuulostaa epäilyttävältä, mutta arkihyvästä kehittyi puolivahingossa uusi suosikkini. Sen salaisuus on tuorepuristettu omenamehu. Yleensä ensimmäinen adjektiivi, joka tulee puurosta mieleen, ei ole raikas, mutta tämä on juuri sellaista ja kaupan päälle vielä ihanan omenaista ja jogurtin ansiosta sopivasti hapanta. Olen tehnyt tätä jo todella monta kertaa. Aamu-unisille sopiva puuro sekoitetaan jääkaappiin turpoamaan edellisenä iltana ja aamulla tarvitsee enää kaivaa lusikka esille ja vedellä vitamiinit ja kuidut vatsaan. Onnistuu vaikka puoliunessa.
Tuorepuuro
yhdelle
1 dl Elovena-kaurahiutaleita
1 1/2 dl tuorepuristettua omenamehua
1 omena raastettuna
1 dl maustamatonta jogurttia
ripaus kanelia
5 mantelia rouhittuna
1. Raasta omena ja rouhi mantelit.
2. Sekoita kaikki ainekset, keitä tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin turpoamaan yön yli.
Puuron ystäville lähdössä taas Elovena luomu -puuropaketteja, joista yksi täydentyy Elovena-mukilla. Arvon kolme pakettia ja minua kiinnostaisi kuulla, joko olet testannut tuorepuuroa? Mistä mauista oma suosikkisi koostuu vai onko sitten kunnon haudutetussa puurossa vara parempi? Olet arvonnassa, kun kommentoit 15.4. mennessä.
EDIT: Arvonta suoritettu. Random.org arpoi voittajiksi Marin, Heidin ja Eilan. Tarkailkaa postianne.
Yhteistyössä Elovenan kanssa
Sä olet mun puuroidoli.
Olen kovin otettu 😉
Hei! Lapsuuden kodin perintönä myös minusta on kasvanut puuronainen, tosi isolla Peellä ja kovaa vauhtia yritän kasvattaa tytärtäni edustamaan kanssani samaa heimoa. Myös mieheni on päässyt/joutunut osalliseksi tästä intohimosta. Yksinkertaisesti rakastan puuroa! Tuorepuurotkin ovat tulleet tutuksi ja sitä ryydittää kohdallani loraus jugurttia, mutta mikään ei ole pitkään haudutetun kaurapuuron voittanutta.
Erittäin hyvä kasvatussuunta, kannustan. Meilläkin muuten miehestä on puolihuolimattomasti tullut puuron ystävä, vaikka ei ennen yhtään tajunnut sen hienoutta. Suhde ei ole yhtä lämmin ja kiinteä kuin minulla, mutta erittäin hyvä ystävyyssuhde kuitenkin.
En osaa ajatella puuroa kylmänä ruokana (paitsi vispipuuroa), joten olen passannut tuorepuurot. Toisaalta eipä niitä ole ollut missään tarjollakaan niin että olisin päässyt kunnolla tutustumaan vaihtoehtoihin. Mutta perinteistä kaurapuuroa teen kyllä, ja tuo omena on ihan ehdoton hitti mausteena! Ehdottomasti maitoon keitettynä ja hiukan vaniljasokeria mukaan, niin täydellinen aamuherkku on koossa.
Tuorepuuroa pitää ajatella ehkä enemmänkin myslinä, se ei oikein ole puuro. Ei siis vertailukelpoista haudutettuun kaurapuuroon, joka on tietenkin ihan superia. Mutta molemmat ovat omassa kategoriassaan loistavia.
Ihanan näköisiä puuroja. 🙂 Tuorepuurot on tosi ihania. Olen testaillut erilaisia, ja suosikki on ihan tavallisista kaurahiutaleista, vedestä/jugurtista/marjoista sekoitettu tuorepuuro. Sekaisin vaan sekoittamalla tai sit sauvasekoittimella, ja jääkaappiin yön yli. Helppo laittaa illalla valmiiksi tekeytymään aamua varten. Yleensä lisään sekaan myös pellavansiemenrouhetta
Pellavansiemenrouhe on ihanaa. Tykkään sekoitella sitä mm. viiliin, pitääkin testata myös puuroon.
Ei tullut mieleen, että tuorepuuron voisi vetää sileäksi sauvasekoittimella. Hampaattoman valinta 😉
Olen kokeillut tuorepuuroakin, joka on ihan hyvää. Laita siihen banaania tai omenaa, joskus rusinoitakin turpoamaan! Keitetty kaurapuuro on kuitenkin suosikkiani, se on niin lempeää ja hyvää. Puurosta pidän makeilla lisukkeilla, esim. hedelmät, marjat, hillo tai maapähkinävoi sopivat ihanasti kaurapuuroon.
Makeus selkeästi jakaa. Keskimäärin en ole ollenkaan makean ystävä puurossa, mutta tuo suolakaramellikastike oli kyllä aika taivaallista.
Minä oikeastaan teen vain tuorepuuroa.Laitan illalla miniblenderiini kaurahiutaleita,vihreää omenaa,kanelia ja tiivistettyä’ 100 % omenamehua,ja aamulla jauhan sen paksuksi smoothieksi,On hurjan hyvää ja täyttävää:)
Minäkin tykästyin tuorepuuroon, omenainen versio on todella hyvää. Suosikkini on kuitenkin pitkään haudutettu versio, jos jompikumpi pitäisi valita.
eipä ole tullut tuorepuuroa viellä kokeiltua, mutta nyt taidan kokeilla jos vaan ainekset löytyy.
Aika lailla peruskamasta saa oikein hyvää aikaan. Kokeile ihmeessä!
Olen ehdottomasti puuroaddikti! Rakastan kaikkia puuroja, niihin en kyllästy! Tuorepuuro on piristävä uutuus, taivaallista!
Mukavaa kuulla, että meitä puuroihmisiä on näin paljon. Liian usein äänessä ovat vain ne, jotka eivät ihan ymmärrä hyvän päälle 😉
Puurolla päivä paremmaksi! Meillä syödään monta kertaa viikossa puuroa. Se hautuu aamuaskareiden aikana ihan itsekseen. Minäkin raastan monesti sekaan omenan. Varsinkin vähän nahistuneet omput joutavat sekaan. Tuorepuuroa ei olla kokeiltu, vaikka joskus vähäisellä jugurttimäärällä varustettu mysliannos meinaa sellaiselta tuntuakin.
Minäkin tykkään kaurapuurosta, mutta pehmeä talkkunapuuro voisilmällä on silti ikisuosikkini!
Olisikohan makuaisti kehittynyt jo sille asteelle, ettei muistot koulun talkkunasta kummittelisi mielessä. En väitä, että silloin olisi ollut huonosti valmistettua, mutta selvästikään makuaistini ei ollut kultivoitunut talkkunan tasolle. Sittemmin en ole edes maistanut.
Onko tämä jokin enne tai ehkä viite siitä, että minäkin voisin oppia pitämään makeudesta puurossa. Koska tuo suolakaramellihärdelli kuulostaa ihan julmetun hyvältä. Kaapissahan on purnukallinen karamellikastiketta…
En edes lapsena pitänyt sokerista puurossa. Parasta se on joko voisilmällä tai sitten marjoilla, myös granaattiomenan siemenet olivat vadelman kanssa ihania. Nykyisin sekoilen myös raejuuston kanssa, sekin buustaa puuroa mukavasti.
Ja olen Kivistön Marin kanssa niiiiin samaa mieltä. Olet aikamoinen puuroguru! 🙂
Minä en olisi ikinä uskonut, mutta omena ja suolakaramellikastike yhdistelmä oli puuron kanssa järjettömän hyvää. Ja minä en laita kanelia ja sokeria edes riisipuuroon, vaan syön senkin voin kanssa.
Vai vielä puuroguru 😉
Olen kokeillut rukiista tuorepuuroa ja se oli ihan hyvää. Nuo pikapuurot on kyllä tuttuja, ne ovat niin helppoja ja nopeita 🙂
Ja käteviä esimerkiksi välipaloina.
Tätä omenapuuroa pitää ehdottomasti kokeilla! Lapsena suosikkipuuro oli mannapuuro. Luomuruismannnaryyneistä tulee hyvä puuro. Pohjois-Karjalassa työpaikkaruokalan suosittu jälkiruoka oli voipuuro mehukeitolla: samettinen paksu valkokastikehan se oikeasti oli, ja syntisen hyvää. Täysjyväkaurahiutaleista keitän nykyisin ihan peruspuuron ja syön työpaikkalounaaksi luumusoseen ja rasvattoman maidon kanssa, vatsa voi hyvin.
Enpä olekaan tajunnut, että voipuuro on oikeasti paksu valkokastike. Itsekin kyllä muistan pitäneeni siitä lapsena. Ja mannapuurosta tykkään kuin hullu puurosta. Täysjyväspelttimanna on todella hyvää.
Pikapuuroja tulee eniten käytettyä, helppoa ja nopeaa. Tuorepuuro on kokeilemisen arvoinen, suosittelen.
Puuro on onneksi muutoinkin kokonaisuudessaan aikamoista pikaruokaa. Tuorepuuro tosin ei, mutta ei sekään aktiivista tekemistä onneksi vaadi.
Perinteinen kaurapuuro tuoreilla mansikoilla ja mustikoilla kesäaamuna nautittuna on yksinkertaisuudessaan parasta 🙂
Tuossa on aika monta hienoa elementtiä: Kesä ja tuoreet marjat nyt ensinnäkin 😉