Tietoa mainostajalle ›

Blog

Reseptejä pienestä pariisilaisesta keittiöstä – pistoupavut

Pistoupavut

pistoupavut

Luulen, että olen löytänyt uuden ystävän – ystävyys on tosin kovin yksipuolista, koska toinen osapuoli ei tiedä olemassaolostani. Mutta onhan se nyt vaan lohduttavaa lukea keittokirjaa, jossa kaikkea ihanaa kokataan pariisilaisessa minikeittiössä kahden levyn ja pienen uunin varassa. Tuskailen hiukan vähemmän pienen keittiöni puutteita – ehkä.

Tilasin Pariisissa asuvan englantilaisen Rachel Khoon The Little Paris Kitchen -kirjan jo melkein puolisen vuotta sitten. Sen välistä vilkkuu melkoisesti pieniä tarralappuja, joilla merkitsen reseptit, joita haluan kokeilla. Ensi vilkaisulla reseptit vaikuttavat varsin yksinkertaisilta, jopa vähän tavanomaisilta, mutta ne toimivat kerta toisensa jälkeen. Ei mitään mullistavia oivalluksia, mutta maukkaita, riittävän simppeleitä reseptejä, joiden kokkaaminen onnistuu pääosin arjessakin. Kotimaastaan kanavan toiselle puolelle leivonnaisoppien perässä muuttanut Khoo on onnistunut poimimaan ranskalaisista klassikoista oivan kokonaisuuden ja modernisoidut ne juuri sopivasti. Kirja on käännetty jo seitsemälle kielelle ja sen menestys on silannut kirjoittajalleen tien myös televisioon.

Kaikki kirjan reseptit on testattu Khoon pikkuisessa keittiössä – niillä parilla levyllä ja uunilla. Jos hän, niin kyllä minäkin hoitelen tämän vähemmissäkin neliöissä. Kalliiden neliöiden Helsingissä en taida olla ainoa, joka kiroilee vähäistä laskutilaa ja täyteen ahdettuja kaappeja. Voi toki olla, että kirjan menestyksen myötä Rachel on jo saanut itselleen ihan kunnon keittiön, uusi kirjakin on jo tulossa.

Pistoulla maustettuja papuja napsin laitakokin lautaselta pariisilaisessa kulmabistrossa, jossa ne tarjoiltiin karitsankareen kanssa. Pistin annoksen heti muistiin. Tätä on ranskalainen keittiö parhaillaan; vähän raaka-aineita, paljon makua. Pistou on Ranskan vastine pestolle: basilika-oliiviöljytahna ilman parmesania ja pinjansiemeniä. Pariisissa pavut oli pyöritetty ihan klassisessa pistoussa, itse lisäsin hiukan purutuntumaa rouhimalla annoksen päälle paahdettuja pinjansiemeniä. Seuraavan kerran aion testata pinjansiementen sijaan manteleita. Ne voisivat toimia myös erinomaisesti. Pistoun mittasuhteet ovat aika lailla suoraan Khoon kirjasta, mutta lisäsin joukkoon myös ripauksen suolaa. Olen tehnyt pistoun kirjasta jo muutamaan kertaan, se on aivan ihanaa myös esim. tomaattipohjaisen kasviskeiton päällä.

Tarjosin pavut tällä kertaa grillatun entrecoten, yrttimaustevoin ja vihersalaatin kaverina.

Pistoupavut 

(tulostettava versio reseptistä)
neljälle

noin 400 g vihreitä papuja
2 rkl pinjansiemeniä

Pistou

1/2 ruukkua basilikaa
2 pientä valkosipulin kynttä
ripaus suolaa
noin 3-4 rkl hyvää oliiviöljyä

1. Aloita tekemällä pistou. Hienonna yrtit ja silppua valkosipuli. Hiero yrttisilppu ja valkosipuli tahnaksi suolan kanssa morttelissa tai sauvasekoittimella. Lisää vähitellen oliiviöljyä, kunnes pistou on tahnamaista, mutta melko jämäkkää. Anna maustua jääkaapissa.

2. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita. Kaada leikkuulaudalle ja rouhi krouvisti.

3. Leikkaa pavuista päädyt ja höyrytä tai keitä ne kypsiksi.

4. Pyöräytä papujen joukkoon osa pistousta makusi mukaan. Nosta ne tarjoiluvadille ja lusikoi loput pistousta halutessasi päälle. Ripottele pinnalle rouhitut pinjansiemenet.

 

facebookissa-lätkä

12 kommenttia “Reseptejä pienestä pariisilaisesta keittiöstä – pistoupavut

  1. Samaa manataan täällä :). Onneksi ei enää kovin kauan tarvitse odottaa raksan valmistumista, jos vaikka ensilumien aikaan olisi jo kunnon kokoisessa keittiössa. Kivan simppeli ohje ja meillä alkaakin pavut kohta olla valmiita. Runsaasti tuntuu tänä vuonna tulevan

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 18.07.2013 at 17:30 sanoi:

      Voin vain kuvitella, miten luksukselta tuntuu kunnon keittiö pienin neliöiden jälkeen.
      Menemme kohta kotiin, saa nähdä onko papuosastollani tapahtunut yhtään mitään vai onko helle tappannut ihan kaiken koko kasvimaalta.

  2. Mä niin käytän tuota samaa tarralappumetodia!..

    ja Pistou,…pitäsköhän kokeilla lipstou, kun tiedät kyllä mitä mun talon nurkalla kasvaa…

    Lipstou – Vahvojen makujen ystäville!

    🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 18.07.2013 at 17:32 sanoi:

      No en kyllä ihmettele, koska mehän olemme molemmat tunnetusti niin järjestelmällisiä 😉 Minulla oli joku värikoodituskin jossain vaiheessa, mutta olen unohtanut, miten se meni…

      Onneksi lipstikkani on niin kitukasvuinen ettei siitä taida riittää lipstouhun 😉

  3. Nyt tiedän mihin käytän basilikani. Ne ovat melkoisen isoja, eikä kaikkea saa tungettua kastikkeisiin ja leivän päälle. Harmi vaan kun pavut vasta kukkivat.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 18.07.2013 at 17:33 sanoi:

      Tämä vuosi on meilläkin ollut erinomainen basilikavuosi. En tosin tiedä, missä jamassa ne nyt ovat, kun raukat ovat olleet matkamme ajan aika vähällä vedellä.

  4. Yksinkertaista ja hyvää, monesti minikeittiöstä. Niin ranskalaista ;).

    Minäkin kovasti odottelen torikauppiaan papujen kypsymistä. Omasta basilikasta ei oikein ole mihinkään tänäkään vuonna.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 18.07.2013 at 17:34 sanoi:

      Ostin ensimmäiset pavut hallista – ruotsalaisia tosin, mutta erinomaisia. Ihan toista maata kuin ruskeat kenialaisserkkunsa.

  5. Mä oon jo ehtinyt tehdä näitä pariinkin otteeseen, sun kuvailut Pariisista kuulosti niin houkuttelevilta. Todella toimiva resepti!

  6. Annaleena on 18.07.2013 at 22:02 sanoi:

    Vietettiin miniloma Ahvenanmaalla ja siellä oli perus supermarketissa sellaiset vihannesvalikoimat että oksat pois. mm. suomalaista papua ja muita herkkuja. Ja se kalatiski. Olisi kannattanut edes yrittää tuoda esim. niitä papuja kotiin asti. Tässä olisi ainakin ollut takuuvarma herkku!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 18.07.2013 at 23:04 sanoi:

      Me taas vietettiin miniloma muualla Suomessa ja en enää yhtään ihmettele ihmisten valituksia valikoimien kapeudesta. Muutamassa ihan suuressakin liikkeessä oli niin perusvalikoimat, että papukin olisi ollut eksoottista. Pääsittekö Ahvenanmaalla Smakbyhyn?

Post Navigation