Tietoa mainostajalle ›

Blog

Nyyttikestit – omenanyytit

Rustiikkiset omenanyytit
Hei kaverit, pidettäisiinkö nyyttikestit? Otan kainaloon nämä omenanyytit, jotka paremmissa piireissä tunnetaan myös nimellä omenagalette. 

Olen oppinut Kivistön Marilta hyvän vinkin piirakkataikinaan. Laita kulho pieneen määrään kylmää vettä tiskialtaaseen, ainekset kulhoon kylmänä, voi pienenpieninä kuutioina ja nypi taikina nopeasti tasaiseksi. Kaikki ainekset säilyvät kylmänä koko prosessin ajan ja lopputulema on huomattavasti kaulittavampi. Oma toimintani ei ole vielä ihan jalostunut Marin opetusten tasolle, mutta parantaa joka tapauksessa lopputulosta jo kummasti. Marin kehumaan kahden käden tekniikkaan en ole vielä päässyt sisälle.

Oheisen ohjeen alkujuuri on Elle & Mat Vinistä, mutta käytännössä siitä on muodostunut ihan muuta kuin lehden resepti karamellisille omenanyyteille. Tämä on klassisempi versio. Olen kopioinut kuitenkin toteutuksen ulkonäön. Juuri sopivan rustiikkista ja sellaisena helppoa. Mukavannäköinen ja mahtavanmakuinen lopputulema ilman nykertämistä.

Voit ihan hyvin oikaista ja ostaa omenasoseen kaupasta. Niin minäkin olisin tehnyt, ellen olisi unohtanut ostaa sitä. Ei se tosin mahdoton vaiva ole tehdä itsekään.

Omenanyytit

4 nyyttiä

Taikina

3 1/2 dl vehnäjauhoja
hyppysellinen suolaa
150 g kylmää voita
2 rkl kylmää vettä

Täyte

3 isoa tai 4 pientä omenaa
2 rkl ruokosokeria
kanelia
1 dl manteleita rouhittuna
1 1/2 dl omenasosetta
2 rkl voita

Soseeseen

2 isoa tai 4 pientä omenaa
vajaa puolet omenien painosta sokeria (hillo-, talous tai ruokosokeria). Käytännössä noin 1 dl
kanelitanko
1/4 dl vettä

1. Jos teet soseen itse, aloita siitä. Kuori ja kuutioi omenat. Laita ne kattilaan kanelitangon ja veden kanssa. Kuumenna noin 5-10 minuuttia, lisää sokeri ja keitä vielä 5-10 minuuttia. Hillo on sopivaa, kun omenakuutiot ovat pehmenneet.

2. Tee taikina. Sekoita vehnäjauhot ja vesi. Lisää voi kuutioina jääkaappikylmänä. Nypi nopeasti tasaiseksi. Lisää kylmä vesi. Taputtele tasaiseksi palloksi ja laita jääkaappiin vetäytymään vähintään 30 minuutiksi.

3. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Rouhi mantelit, kuori ja ja lohko omenat.

4. Jaa taikina neljään yhtä suureen osaan ja kauli ne pyöreiksi ohuiksi levyiksi jauhotetulla pöydällä. Älä huoli reunoista, rustiikkisuus kuuluu tähän ruokaan.

5. Nosta pohjat leivinpaperilla peitetylle pellille. Levitä pohjalle omenasosetta. Älä kuitenkaan reunoihin saakka, ne taitetaan täytteen päälle eli jätä 3-4 senttiä taikinaa reunoista paljaaksi. Ripottele päälle mantelirouhetta, nosta päälle omenalohkot, lisää omenalohkojen päälle hiukan ruokosokeria ja kanelia. Käännä reunat osittain täytteen päälle. Voitele reunat ja päällimmäiset omenat voisulalla.

6. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia tai kunnes omenat ovat pehmenneet ja reunat ovat kauniin kullanruskeita. Viimeistään puolen tunnin kohdalla kannattaa todennäköisesti peittää nyytit leivinpaperilla, etteivät ne tummu liikaa.

facebooksuolaa&hunajaa myös Facebookissa

16 kommenttia “Nyyttikestit – omenanyytit

  1. OIh mikä ihanuus!

  2. Joo, saat tulla meille nyyttäreille. Esim nyt. Nam

    Mä näytän sulle joskus sen tekniikan: se pitää nähdä, että hahmottaa! Katsomalla minäkin sen opin.

    • Pitkä matka sinne Kivistöön tässä pyryssä 😉
      Tämä vesiosuuskin helpottaa jo kummasti, ja mielellään opettelen loputkin. Marin piirakkakurssia odotellessa…

  3. Ovatpa kauniita! nam!

  4. Ihanat nyytit, tämä menee myös siihen loputtoman pitkään todo listaan :D. Ja taas ihanat kuvat. Kävin viimeisimmän Ruoka&Viini -lehden jälkeen ihailemassa kuvia täällä: http://www.whatkatieate.com/
    Iski armoton kuva- ja annoskateus :D.

  5. Nam, melkein täältä ruudun toiselta puolelta pystyy maistamaan miten ihanalta tuo maistuu.. etenkin heti tuoreena, hieman lämpimänä vaniljajäätelön kanssa. Tykkään!

  6. Nam! Kyllä vaan, rustiikkinen omppupiiras toimii aina!

  7. Nätit ovat! Taidankin tehdä ensi viikolla itselleni näistä lounaspiirakoita, suolaisella täytteellä vain. (Mun ruokatottumuksilla pitää aina täsmentää…)

  8. Mä hauan myös Marin piirakkakurssille! Tuo rustiikkinen ulkonäkö jaksaa viehättää mua aina kun näen tämmösiä, ja hyvin sulla taittui tuo taikina päälle. Mulla se vain mureni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation