Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Ruoka

Makuasioita metsästä, suolta, pellosta ja järvestä – pavlova

Vadelmapavlova
Suomalaiselle ruoalle omistettu helmikuu on hyvä lopettaa suosikkilistaukseen. Meillä kasvaa monia mahtavia raaka-aineita, niitä kannattaa kehua. Suomalaiset puutarhan- ja metsänantimet päätyivät tällä kertaa toiselta puolelta palloa lainattuun pavlovaan. 

Täysin subjektiivisesti valittuna parasta Suomesta on:

1. Marjat. Lakka, vadelma, mustikka, mansikka…Listaa voisi jatkaa ihan loputtomasti. Minusta myös marjassa käyminen on rentouttavaa, jos se ei mene urakoinnin puolelle.

2. Kala. Hyvää se on toki muuallakin. Pilkkimiesten rivistöjen ja kalastusharrastajien lukumäärän perusteella se on myös muiden kuin minun arvostama herkku. Oma suosikkini on ahven. Alkukesästä ei tarvita mitään muuta kuin uusia perunoita, voissa paistettuja ahvenfileitä ja reilusti tilliä. Tämä onkin suora aasinsilta seuraavaan suosikkiin.

3. Perunat. Perunaa saa toki kaikkialla, mutta pohjoisessa ne ovat jotenkin poikkeuksellisen hyviä. Ehkä pottu pitää karuista olosuhteista.

Lisäksi bonuksena tilli ja raparperi. Uudessa Glorian Ruoka & Viinissä Pekka Terävä olisi valmis nostamaan tillin Suomen kansallisyrtiksi. Hänen mukaansa missään tilli ei kasva niin aromikkaaksi kuin kylmässä Pohjolassa. Olen samaa mieltä myös Terävän tillisuosikeista: Parhaimmillaan tilli on uusien perunoiden kanssa ja tilli-jokirapuklassikossa.

Huomenna voin toki olla ihan eri mieltä tästä listauksesta, koska aikamoinen määrä hienoja raaka-aineita jäi listauksen ulkopuolelle. Olen toisaalta myös sitä mieltä, että esimerkiksi suomalaiset tomaatit eivät koskaan hakkaa  paikan päällä nautittuja italialaisia serkkujaan. Kasvuolosuhteet ovat siellä niin paljon suotuisammat. Miltä teidän parasta Suomesta -listauksenne näyttäisi?

Olisin halunnut tehdä pavlovan lakasta, se on marjasuosikeistani aika vahva ykkönen – se on niin harvinaista herkkua. Pari viime vuotta on ollut ilmeisen heikot hillavuodet, koska soilta marjaa ei helsinkiläiskauppoihin ole juuri päätynyt. Sen vuoksi tein pavlovan nyt pakastimesta kaivamistani vadelmista, jotka ovat päätyneet sinne appivanhempien takapihalta ja mökin vadelmapuskista.

Marenkiin otin vinkkejä Top Chefin Lassen pavlovasta. Siitä tuli suuri oikeanlainen rapeansitkeä. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana sokerin lisäämisen kanssa. Lisäsin sen itse ilmeisesti turhan nopeasti, minkä vuoksi marengista tuli uunissa saumoista hiukan kirkasta nestettä, mitä ei ole koskaan aiemmin tapahtunut.En ole suurensuuri kermavaahdon ystävä, sen vuoksi minun versiossani kermaan lisätään joko tuorejuustoa tai rahkaa. Jätin myös vadelmat aika happamiksi, koska marenki on itsessään niin makeaa.

Pavlova vadelmista

ainakin 4 annosta (erillistä kuppia)

Marengit

2 valkuaista (paino yhteensä 70 g)
70 g sirosokeria
70 g tomusokeria

1. Erottele valkuaiset huolellisesti keltuaisesta. Koko homma kaatuu muutoin siihen. Kannattaa käyttää huoneenlämpöisiä munia.

2. Ala vatkata hitaasti ja lisää vähitellen sirosokeri samalla kiihdyttäen vatkaustehoa. Vatkaa kuohkeaksi, kiinteäksi ja valkoiseksi vaahdoksi ja lisää sen jälkeen tomusokeri ja vispaa kovaksi vaahdoksi.

3. Tee leivinpaperin päälle uunipellille joko annoskuppeja tai yksi suurempi reunallinen kakkupohja pursottamalla tai lusikalla. Itse yritän tehdä kupin pohjasta aika ohuen ja saada aikaan kuopan, jotta sisään mahtuu kunnolla marjoja.

4. Kuivata 100-125 asteessa noin tunti tai kunnes marenki on kuivaa.

Täyte

1-2 dl kuohukermaa
1/2-1 prk maitorahkaa tai 1/4-1/2 prk Philadelphia-tuorejuustoa
400 g vadelmia
sokeria maun mukaan

Täytteen määrä on makuasia, sen vuoksi tässä on leveämpi haitari. Jos teet suuremman määrän, täytettä on aika reilusti.

1. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon rahka tai tuorejuusto.

2. Soseuta osa vadelmista kastikkeeksi ja makeuta makusi mukaan sokerilla.

3. Kokoa marengin päälle ensin vadelmakastiketta, päälle kerma-rahka/tuorejuustoseosta ja vielä reilusti vadelmia.

Top Chef -haaste: Koko menu mullan alta vol. 3 – selleripannacotta

Selleripannacotta “Waldorf”
Makeaa mullan alta eli perinteiset waldorfin salaatin ainekset, mukulaselleri, omena ja saksanpähkinä, taipuivat myös jälkiruokaan. Selleripannacotta omenagranitella päätti Top Chef -haasteeseen rakennetun juuresmenun.

Juureksia alkoi viime syksynä vilahdella enemmänkin jälkiruokaohjeissa. Monessa lehdessä ja blogissa yhdisteltiin ainakin punajuurta suklaaseen. Porkkanakakku on tietenkin ihan klassikko. Selleriä sen sijaan en olisi yhdistänyt jälkiruokaan kovin helposti. Totuuden nimissä on todettava, että selleri ei käytännössä tässä maistu, vaan kerma, sokeri ja omena kyllä ottavat oman paikkansa. Selleri jäi ainakin minun tekeleessäni aika lailla sisarpuolen rooliin ja jäin miettimään sen tarpeellisuutta.

Olen keskimäärin aika hulda huoleton, mitä tulee reseptien noudattamiseen. Tässäkin reseptissä teki mieli heti alkaa muunnella lisukkeita, karamellisoida omenoita ja ties mitä, mutta kerrankin seurasin ohjetta aika kirjaimellisesti. Yhden vaniljatangon menin lisäämään, mutta sitä voitaneen pitää aika lievänä rikkeenä. Pisteet Luomon ja Top Chefin Jounille. Bongasin tämän hänen reseptinsä Mandatumin asiakaslehdestä ja reseptin tarkka noudattaminen palkitsi. Minun suuhuni loistavasti tasapainossa oleva jälkiruoka: Makea pannacotta, jonka omenagranite raikasti.

Top Chef -haasteessa haastettiin tekemään ruokaa juureksista. Tässä siis minun menuni: Haudutettua lanttua ruiskuoressa, punajuuricarpaccio vuohenjuustokastikkeella ja paistettua siikaa sekä selleripannacotta. Mitä sinä kokkaisit juureksista?

    

Selleripannacotta “Waldorf”

2 hengelle

Pannacotta

1/4 mukulaselleri
3/4 dl täysmaitoa
2 dl kuohukermaa
1/2 dl sokeria
1 vaniljatanko
1-2 liivatelehteä

1. Kuori ja pieni selleri. Kiehauta kerma, maito, vaniljatanko, sokeri ja juuriselleri.

2. Ota pois liedeltä. Anna maustua kannen alla reilu puolisen tuntia.

3. Liota liivatteita viitisen minuuttia kylmässä vedessä. Kuumenna samalla keitos uudelleen ja kun se on kuumaa, lisää liivatteet ja sekoita huolellisesti. Siivilöi pannacotta ja kaada se vuokaan tai annosvuokiin. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia (kannattaa varata enemmän aikaa).

Omenagranite ja omenaliemi

1 dl sokeria
0,5 dl vettä
1 kanelitanko
2 dl tuorepuristettua omenamehua (älä tingi tästä eli käytä vain tuorepuristettua mehua)

1. Kiehauta sokeri, vesi ja kanelitanko.

2. Lisää tuorepuristettu omenamehu, siivilöi kahteen astiaan. Laita toinen jääkaappiin ja toinen pakastimeen. Toisesta saat omenaliemen ja toisesta graniten.

3. Raaputa jäätynyt omenaliemi haarukalla graniteksi juuri ennen tarjoilua.

Karamellisoidut saksanpähkinät

1/2 dl saksanpähkinöitä
1/4 dl sokeria
1/2 rkl suolatonta voita (minulla oli kyllä suolaista)

1. Sulata sokeri paistinpannulla.

2. Lisää voi ja sekoita.

3. Lisää saksanpähkinät ja kääntele pannulla muutama minuutti. Älä päästä sokeria palamaan. Been there, done that.

4. Laita pähkinät jäähtymään leivinpaperin päälle. Varo, ne ovat TODELLA kuumia.

Ota pannacotta huoneenlämpöön 15 minuuttia ennen tarjoilua. Kokoa annos joko lautaselle tai annosvuokaan. Laita omenalientä joko lautasen pohjalle tai pannacottan päälle, raaputa omenagranitea ja koristele karamellisoiduilla pähkinöillä.

 

Top Chef -haaste: Koko menu mullan alta vol. 2 – punajuuricarpaccio

Paahdettu punajuuricarpaccio vuohenjuustokastikkeella ja paistettua siikaa
Top Chef -haasteessa pääosaan nostettiin juurekset. Innostuin kokkaamaan viikonloppuna koko menun mullan alta. Pääruokaan valitsin punajuurta. Vuohenjuuston kruunaamasta carpacciosta tuli niin hyvää, että se kaavittiin meillä viimeiseen viipaleeseen. Ehdottomasti yksi tämän vuoden onnistuneimpia ruokia.

Helmikuussa olen kokkaillut blogissa erityisesti suomalaista ruokaa. Alkukuusta pohdimme kommentoijien kanssa, mitä se oikeastaan on. Jokaisella on siitä varmasti oma näkemys, mutta minusta Mari Kivistössä-blogista kiteytti omankin näkemykseni tarkasti: “Minä näen suomalaisen ruokakulttuurin omassa elämässäni mieluiten nykysilmälasien läpi: miten ammattilaiset (kokit, toimittajat…) käyttävät kussakin muotivirtauksessa niitä raaka-aineita, joita meillä kotoperäisesti milloinkin on. Miten suomalaiset ruokablogit ottavat vaikutteita vaikka jenkkiblogien hypetyksistä ja tekevät niitä meidän makuumme ja raaka-aineisiin ja vuodenaikoihin sopiviksi. Miten perinneruoat elävät nykypäivässä. Miten tätä kaikkea toteutetaan arjessa”. Lähellä kasvaneet, sesonkin parhaat raaka-aineet ovat minustakin suomalaista ruokaa parhaimmillaan. Kokkaapa niistä ruokaa aasialaisella, italialaisella tai kotimaisella twistillä.

Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että suomalaiset valitsivat lempiruoakseen paistetun kalan. Tämä annos istuu siis aivan nappiin suomalaisen ruoan pohdintaan. Kun olin Saksassa au pairina kala oli luksusta, mikä oli tuhansien järvien (ja halvan tarjouslohen) maassa kasvaneelle hämmentävää. Me söimme Saksan perheessäni tuoretta kalaa vajaan vuoden aikana kerran – jouluna, jolloin puoli kaupunkia pakkasi paikalliseen kalakauppaan.

Kuten jotkut teistä ehkä muistavatkin, tämän vuoden projektina on ollut antaa vuohenjuustolle mahdollisuus. Tämä on nyt kolmas kerta, kun käytän sitä ja täytyy sanoa, että se alkaa itse asiassa olla aika hyvää, ainakin miedommat versiot: Maistelin kastiketta jo suoraan kupista lusikalla. Tämä siis tukee vahvasti teoriaani, että makuaisti on tottumusten summa. Ehkä ensi kesänä otan listalle sienet…

Paahdettu punajuuricarpaccio vuohenjuustokastikkeella

4 annosta

4 punajuurta
timjamia
rosmariinia**
suolaa
hunajaa
öljyä (minulla oli rosmariiniöljy)
balsamicoa

**(lähikauppamme rosmariini oli huonoa, joten käytin tällä kertaa Santa Maria Forest Blend -mausteseosta (sieniä, timjamia, rosmariinia), jonka sain heiltä testiin. Hyvin toimi sekin, pidän näistä uusista myllyistä)

Kastike

100 g vuohenjuustoa (käytin sitä pehmeää kolmionmuotoista versiota)
2-3 rkl smetanaa (voit korvata myös kermalla tai ranskankermalla)
mustapippuria
2 rkl sitruunamehua
(suolaa)

Tarjoiluun

viinisuolaheinää tai rucolaa
paahdettuja pinjansiemeniä
timjamia

1. Kuori raa’at punajuuret ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi. Mausta ja pyörittele öljyssä ja balsamicossa.

2. Paista kypsäksi 200-asteisessa uunissa (paksuudesta riippuen noin 30 minuuttia). Pyörittele välillä, etteivät pääse kuivumaan ja lisää tarvittaessa öljyä.

3. Valmista punajuurten kypsyessä vuohenjuustokastike ja paahda pinjansiemenet. Notkista vuohenjuusto kermalla, ranskankermalla tai smetanalla ja mausta kastike.

4. Tarjoile viinisuolaheinän tai rucolan sekä paahdettujen pinjansiementen kera.