Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Ruoka

Kovin on tahmaista – Sticky chicken

Tahmakana
Farangin karkkipossun valmistaminen on kahden päivän urakka ja niin monivaiheinen ruoanlaittomaraton, että ainakin meillä se on kerran kahdessa vuodessa keikka. Tämä tahmainen ja makea kana on siihen verrattuna pikamatka.

tahmakana-1

Olimme Nautiskellen-Sinin kanssa iskeneet silmämme samoihin kanankoipiin todennäköisesti Pinterestissä. Sini teki reseptistä nopean arkiversion, itse tuunasin reseptin vielä asteen aasialaisempaan suuntaan. Lisäsin mm. ketjap manista, osterikastiketta ja chiliä. Chilin tulisuus ja korianterin raikkaus taittoivat hyvin marinadista keitellyn karkkikastikkeen makeuden.

Reseptien leviäminen on vähän kuin verkkoversio rikkinäisestä puhelimesta: Jokainen tuunaa tavallaan ja lopputulos on aina hiukan erilainen, kun resepti siirtyy seuraavalle. Samasta reseptistä lähdetään liikkeelle. Tämä on niin hyvä ruokalaji, että suosittelen kokeilemaan. Miten sinä tuunaisit sitä omaan makuusi?

Ruokalajissa eniten aikaa vie kanan marinoiminen, loppu valmistuu noin puolessa tunnissa. Toisin kuin Farangin versiossa, karkkikastikekin valmistuu alle vartissa, kun se keitetään kokoon marinadista, jossa ei ole käytännössä ollenkaan lientä. Kypsensin kanan nopeasti melkein kypsäksi pannulla ja karamellisoin pinnan lopuksi uunissa.  Hiukan rasvaisempi paistileike tai koivet toimivat tässä parhaiten. Molemmat jäävät mukavan mehukkaiksi ja mureiksi. Hyviä tulee myös kanansiivistä. Ne kannattaa tosin valmistaa kokonaan uunissa reseptistä poiketen.

Tarjoa tahmakana lyhytjyväisestä riisistä keitetyn tahmariisin kanssa. Ripottele lopuksi pinnalle tuoretta punaista chiliä, tuoretta korianteria ja kevätsipulia. Mainio kombinaatio makeaa ja tulista.

Lopuksi vielä varoituksen sana. Kuuma sokeri on todella polttavaa. Ole siis varovainen sen kanssa ja pidä kädet kaukana keitoksesta. Suosittelen käyttämään tavallisen pullasudin sijaan esimerkiksi silikonisutia karamellikastikkeen levittämiseen kanapalojen päälle.

Alkuperäinen pitkän kaavan karkkipossukin on testaamisen arvoinen. Kannattaa vilkaista myös Masutoaitemun karkkikana.

Marttavinkki: Jäähtyneen ja jämähtäneen karkkikastikkeen jämän saa pois kattilasta keittelemällä vettä kattilassa. Sokeri sulaa kiehuvaan nesteeseen. Voit heittää joukkoon myös käyttämäsi työvälineet, jos kastike on jähmettynyt kiinni myös niihin.

Tahmakanaa

kahdelle-kolmelle

3 valkosipulin kynttä
pieni pala tuoretta inkivääriä
1/4 dl ruokosokeria tai ruokokidesokeria
3 rkl hunajaa
2 rkl riisiviinietikkaa (tai balsamicoa)
1/4 dl soijaa
2 rkl ketjap manisia (makeaa soijakastiketta)
2 rkl osterikastiketta
1/4 dl rypsiöljyä tai sesamöljyä

noin 600 g broilerin paistileikkeitä tai vajaa kilo koipia

Lisäksi pari vartta kevätsipulia, tuoretta korianteria ja punaista chiliä sekä sesaminsiemeniä.

1. Silppua valkosipuli ja inkivääri. Sekoita kaikki ainekset kevätsipulia, korianteria ja chiliä lukuunottamatta marinadiksi kanoille.

2. Jos käytät paistileikkeitä, poista luut ja pilko kanat krouveiksi paloiksi. Nostele liha marinadin joukkoon vaikkapa pakastepussiin ja anna marinoitua jääkaapissa muutama tunti.

3. Nostele kanat marinadista. Yritä saada mahdollisimman suuri osa marinadista karkkikastikkeen pohjaksi.

4. Jos käytät koipia, ne kypsyvät kauemmin. Voit alkaa paistaa niitä suurinpiirtein samaan aikaan, kun alat keitellä marinadista karkkikastiketta kokoon. Paloitellut paistileikkeet sen sijaan tarvitsevat vain muutaman minuutin kummaltakin puolelta. Kuumenna uuni 225 asteeseen.

5. Laita marinadi kattilaan ja keittele sitä kokoon noin 10-15 minuuttia tai kunnes se on paksua ja tahmaista. Ole varovainen kastikkeen kanssa, sokeri tekee siitä polttavan kuumaa.

6. Paista kana melkein kypsäksi. Nosta palat leivinpaperin päälle uunivuokaan tai -pellille ja sivele kastiketta esimerkiksi silikonisudilla kaikille palasille.

7. Karamellisoi pinta paistamalla kanoja vielä uunissa (225 astetta) noin 8 minuuttia.

8. Silppua kevätsipuli, tuore chili ja tuore korianteri.

9. Ripottele kanojen päälle sesaminsiemeniä heti, kun otat ne uunista, jotta siemenet tarttuvat karamellisoituneeseen pintaan.

10. Nostele hiukan riisiä kulhon pohjalle, asettele päälle kanaa ja ripottele silputtua kevätsipulia, chiliä ja korianteria.

 

Uunista ulos – yrttiricotta

Paistettu yrttiricotta

uuniricotta1

Tähän Elle Mat & Vinista löytämääni reseptiin voit huoletta hukuttaa runsaalla kädellä lempiyrttejäsi. Itse laitoin timjamia, rosmariinia ja oreganoa, jotka kestävät kohtuullisesti kuumuutta. Rinnalle vain paahdettua leipää ja helppo vierastarjottava on valmis. Lehden mukaan tämä olisi sopiva annos kahdelle, mutta siitä saattaa tulla jo juuston yliannostus. Minusta tämä toimii parhaimmillaan vaikkapa osana antipasteja tai viinin kanssa pienenä ruokahalun herättäjänä. Ruokahalun herättää jo huumaava tuoksu, joka tulvahtaa uunista, kun raottaa luukkua.

Puolitin alkuperäisen reseptin parmesanin määrän ja lisäsin pienen valkosipulin kynnen. Tähän kannattaa upottaa ne jääkaapissa kuivumisvaarassa olevat parmesanin jämät.

Paistettu yrttiricotta

osana alkupaloja neljälle

250 g ricottaa
1 kananmuna
50 g parmesania
noin 3 rkl erilaisia tuoreita yrttejä (rosmariinia, timjamia, oreganoa)
1 pieni valkosipulin kynsi
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

2. Vuoraa pieni uunivuoka leivinpaperilla.

3. Silppua yrtit ja valkosipuli. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi ja kaada vuokaan. Tasoita pinta.

4. Paista noin 45 minuuttia tai kunnes paistos on saanut väriä.

5. Silppua päälle vielä tuoreita yrttejä. Tarjoa paahdetun tai tuoreen leivän kanssa.

 

facebookissa-lätkä

Maistuisiko mustikka? – Makumaisemia ja modernia taidetta

Maistuisiko mustikka? Aika poikkeuksellinen avaus kierrokselle taidenäyttelyssä. Sama teos alkaa saada uudenlaisia sävyjä kuivattu mustikka suussa. Värikylläisyydestä nousevat mustikansiniset sävyt ja automaattisesti katse alkaa etsiä marjojen muotoja. 

Pääsin osana Olivian lukijoiden testiryhmää kokeilemaan Espoon modernin taiteen museon EMMAn uutta Makumaisemia-konseptia. Kyseessä on osallistava taide-elämys, jossa tarjolla on ruokaa mielelle ja hiukan myös vatsalle. Makumaisemia on pienryhmille järjestettävä tilaisuus, joka sisältää opastetun kierroksen Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa -näyttelyssä sekä työpajan.

Illan alkuun oli poimittu tutustuttavaksi vajaa kymmenen teosta. Keskustelimme niistä EMMAn museolehtorina työskentelevän Maria Vähäsarjan johdolla. Hänen neuvonsa oli, että laajastakin näyttelystä kannattaa poimia vain muutama teos ja nauttia myös taiteesta kohtuudella ilman ähkyä ja suorittamista.

opas

Kohtuus on elämysten mahdollistaja. Siinä tärkein oppini illasta. Vajaa kymmenen teosta oli juuri sopiva määrä virikkeitä. Ne jäivät kutkuttamaan mieltä. Korvissani solisee vieläkin pienistä kuulista muodostuneen teoksen ääni, joka minun päässäni kuulosti siltä kuin olisin kuunnellut peltikatolla tanssivia sadepisaroita meren rannalla.

teos

Nykytaiteilijat ovat löytäneet jossain vaiheessa inflaation kokeneeseen maisema-aiheeseen uudenlaisia tulokulmia. EMMAn näyttely on koottu Saastamoisen taidesäätiön kokoelmasta ja se sisältää hyvin monenlaisilla tekniikoilla toteutettuja töitä.

Näyttelyn nimikkoteos, Kari Cavénin Vesiputoussateenkaari, on metallinen punnuksen ja sähkömoottorin varassa liikkuva väreilevä ikiliikkuja, jonka pinnasta löytyy tunnistettavasti sekä vesiputous että sateenkaari.

Eleettömyydessään lähes hypnoottinen Elina Brotheruksen videoteos on kuvattu kolmen kuukauden aikana siten, että kamera on koko ajan yhdessä, samassa paikassa. Kuvassa on vain maisema ja veteen kävelevä ihminen. Kerta toisensa jälkeen veteen kävelevä ihminen. Tavallaan teoksessa ei tapahdu juuri mitään ja silti siinä tapahtuu valtavan paljon.

Oppaamme totesi, että taiteen kokeminen museossa on rentouttavaa, koska ei tarvitse pohtia, sopisiko teos omaan kotiin tai onko väri sohvaan sopiva. Voi keskittyä vain nauttimaan taiteesta.

Illan ajatuksena on tarjota elämyksiä kaikille aisteille.  Näyttelykierroksen jälkeen kutkuteltiin maku- ja hajuaistia. Yhdessä Sis. Delin ja Marimekon kanssa toteutetussa työpajassa tehdään syötävää taidetta. Työpajassa pöydälle oli koottu erilaisia ruoka-aineita. Edessä oli veitsi, leikkuulauta ja lautanen. Aiheena oma sielunmaisema ja tavoitteena toteuttaa se lautaselle syötävään muotoon. Työkaluina ovat käytännössä veitsi ja omat kädet.  Väripaletiksi on tarjolla mm. hedelmiä, vihanneksia, kastikkeita, keksejä, juustoja ja leikkeleitä.

punainen-1

paletti-ja-veitsi-1

taiteilua

kuohuviini

Seuraavan tunnin aikana lautasille päätyi Marokon valoja, perinteisiä suomalaisia latomaisemia, koirankakan likaamaa lunta ja auringonnousuja. Itse toteutin illan mittaan vuodenajat lautaselle raaka-aineina mm. pop cornia, vaahtokarkkeja, basilikaöljyä ja sitruunankuorta.

kevät

Tilaisuus järjestetään aikuisryhmien lisäksi myös yli 6-vuotiaille lapsille. Meidän ryhmämme oli poikkeuksellinen, koska emme tunteneet toisiamme etukäteen. Siitä huolimatta tunnelma oli vapautunut ja välitön. Ehkä taide auttaa heittäytymään. Haudanvakavasta luomisesta ei ole kysymys, vaan ennemminkin mukavasta ja rentouttavasta aikuisten leikistä. Ja vaikka ruoalla hiukan leikitäänkin, se myös syödään lopuksi.

blogiyhteistyö

Postaus on toteutettu yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMAn kanssa.

EMMAn sivuilta löydät lisätietoja näyttelyistä ja työpajoista sekä hintatiedot ja varausohjeet.