Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Ruoka

Hoikka hurmuri – mustajuurisosekeitto

28.10.2011 16:14 \ 10 kommenttia \

Hyvä arkiruoka on ainainen dilemma. Mustajuurisosekeitto on todella maukas ehdotus ratkaisuksi siihen pulmaan. 

mustajuurisosekeitto

Aiemmin olen käyttänyt mustajuurta vain gratiinissa. Siinä se oli todella hyvää, joten mustajuurisosekeiton ohje osui heti silmääni uudesta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä. Poimin sen sopivaksi arkikeitoksi, koska sen luvattiin valmistuvan puolessa tunnissa. Se jos mikä motivoi arkena. Ei ihan onnistunut, otin oikein aikaa. Joka tapauksessa vaivaton keitto, jota jaksaa kyllä hetken odottaa, oli nimittäin todella hyvää. Ja tarvitset vain kolme raaka-ainetta ja ripauksen pippuria.

Otin opikseni Kaikki äitini reseptit -blogin Nannan opettavaisesta seikkailusta olutmaassa mustajuuren kanssa ja pitäydyin tiukasti kermassa. Mustajuuren maku on niin hieno, että sitä kannattaa maustaakin hyvin varovaisesti. Kyseiseen blogiin kannattaa muuten tutustua, mainioita reseptejä ja tarinoita.

Keiton valmistuksessa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä. Olennaista on muistaa, että mustajuuri tummuu todella nopeasti sen jälkeen, kun se on kuorittu. Sen voi estää laittamalla kuoritut mustajuuret sitruuna- tai etikkaveteen odottamaan kattilaan päätymistä. Määrää miettiessä kannattaa myös huomioida, että juurista iso osa päätyy kuorina bioroskikseen, ostin lähes 700 g mustajuurta ja sitä jäi jäljelle noin 400 g. Siitä syntyi runsas keitto kahdelle, pääsi oikein santsaamaan, vaikka juurten määrä näytti lähinnä säälittävältä, kun laitoin ne kattilaan.

Keitto ei kaipaa mitään lisukkeita, mutta paahdoin pinnalle hiukan parmankinkkua.

Mustajuurisosekeitto (ohje Glorian Ruoka & Viini)

2 hengelle

reilu 500 g mustajuurta (kuorimatonta)
4 dl vahvaa kasvislientä
2 dl kuohukermaa (tai ruokakermaa)
ripaus valkopippuria
(suolaa)

1. Kuori ja paloittele mustajuuret. Muista laittaa ne kylmään sitruuna- tai etikkaveteen.

2. Kiehauta kasvisliemi, kerma ja mustajuuret ja keitä kunnes mustajuuret ovat kypsiä (noin 15 minuuttia).

3. Soseuta keitto. Minä myös siivilöin sosekeitot aina, ja suosittelen, että sinäkin harkitset samaa.

4. Mausta valkopippurilla (ja halutessasi suolalla, todennäköisesti suolaa ei tarvitse lisätä, vaan sitä on riittämiin kasvisliemessä, maista siis ensin).

Kategoriat: helpot ja nopeat, kasvisruoat, keitot \ Tagit: , , , , , , , , \ 10 kommenttia

Hella & Huone

26.10.2011 15:57 \ 8 kommenttia \

Jos joskus olet haaveillut ravintolasta vain itsellesi, voin kertoa, ettei kannata. Kävimme Hella & Huone -ravintolassa ja olimme koko lailla ainoat asiakkaat suurimman osan illallista. Ainakin palvelu oli hyvin henkilökohtaista, koska tarjoilija ja kolme kokkia työskentelivät lähinnä vain meille. Tästä oppineena totean, että kyllä iso osa ravintolassa syömisen tunnelmaa on kotoisa puheensorina, lasien kilinä ja muut asiakkaat.

Tampereelle on viime vuosina auennut toinen toistaan kehutumpia ravintoloita. Pöydän saaminen esimerkiksi ravinteli Berthasta oli niin haasteellista, että se jäi valitettavasti tällä reissulla väliin. Aika tulee näyttämään, riittääkö kaikille laaturavintoloille jatkossa asiakkaita. Hella & Huone -ravintolan tarjoilija totesi, ettei toki yleensä ole näin tyhjää kuin meidän käydessämme tamperelaisten syyslomaviikolla, mutta lisääntynyt kilpailu on selkeästi vaikuttanut myyntiin.

Amuse-bouche oli kanaterriiniä, paistettua brie-juustoa ja selleriä mantelin kera

Alkuruoaksi valitsimme molemmat ensimmäisen kuvan kampasimpukka-lasagnen, jossa oli paistettu kampasimpukka, parsakaalimuhennosta, tryffelikastiketta ja tuorepastaa. Kuten useimmiten muutenkin, alkuruoka oli koko illan onnistunein osuus. Meidän molempien ehdoton suosikki, jota muisteltiin vielä seuraavanakin päivänä ja josta aion yrittää muokata myös jonkinlaisen tuntuvasti helpotetun kotikeittiöversion tuonnempana.

Munaa ja pekonia -annoksessa oli friteerattu porsaankylkikroketti ja muna oli muuntunut jäätelöksi

Tamperelaisten yksityisten ravintoloiden Food is art -yhteenliittymän vuoden viimeisessä tempauksessa “Kyyttöä yhdeksällä tavalla” yhdeksän tamperelaista ravintolaa oli jakanut kyytön keskenään siten, että kukin ravintola oli saanut jonkin osan. Onnekkaasti me osuimme paikalle juuri tempauspäivänä. Eläessään nämä kyytöt olivat tuottaneet herkkuja Armas-tuoteperheeseen ja olivat saaneet elää Aamulehden artikkelin mukaan onnellista lypsykarjan elämää kymmenen vuotta ennen lautaselle päätymistä.

Hella & Huoneelle oli osunut kyytön rinta ja siitä oli syntynyt lautaselle suloisen pehmeän lihapalan rinnalle myös kyytönmakkaraa. Visuaalisesti aivan upea annos. Oman menuni vahva kakkonen. Annoksessa oli ainesosia aika runsaasti. Minulle ei annoksessa avautunut esimerkiksi paahdetuista kurpitsansiemenistä ja mustaherukasta tehty jauho, mutta toisaalta en voi julistaa itseäni fine diningin ylimmäksi asiantuntijaksi. Mielestäni ihan pieni pelkistäminen ei kuitenkaan olisi haitannut, mutta näinkin erinomainen annos. Ah ja voih kyyttö, toivottavasti saan joskus myöhemminkin.

Peuraa & pihlajanmarjaa tilannut sai lautaskateudeltaan kakaistua annoksen maukkaaksi. Liha näytti toiselta puolelta pöytää täydellisen murealta ja kastike meni viimeiseen pisaraan.

Jälkiruokani oli omenaa & maa-artisokkaa. Maa-artisokka oli taipunut kekseliääksi jäätelöksi, se oli makea, mutta samaan aikaan se maistui selkeästi maa-artisokalle. Hämmentävä kokemus, kun normaalisti maa-artisokan maun yhdistää ennemminkin suolaiseen keittoon tai gratiiniin. Jälkiruoka oli oman menuni heikko lenkki. Pisteet maa-artisokan käytöstä, mutta toinen raaka-aine omena jäi annoksessa ihan paitsioon ja sen maut peitti mm. maltaalla maustettu suklaa. Jäin kaipamaan rehevän omenan makua annokseen, sen piti olla kuitenkin toinen pääraaka-aine. Mutta minä olenkin omenafriikki, enemmän suklaaseen päin kääntyneelle, tämä olisi varmaan mieluinen kombo.

Uudet maut valtaavat listan taas tällä viikolla; ravintola uusii listansa keskimäärin viiden-kuuden viikon välein. Kaikkiaan vuoteen mahtuu noin kymmenen eri ruokalistaa eli sesonkeja kunnioitetaan täälläkin.

Meidän ensivierailumme oli kokonaisuudessaan onnistunut kokemus. Hyvä palvelu, erinomainen ruoka ja upeat, viimeistellyt annokset, mutta ei minun mielestäni ehkä ihan hintansa arvoinen tällä kertaa. Hella & Huone ansaitsee kuitenkin ehdottomasti paikkansa tamperelaisessa ravintolaelämässä, joten toivottavasti asiakkaita riittää tavallisesti tämäniltaista enemmän.

Kategoriat: hyväksi koettua, ravintolat \ Tagit: , , , , , , \ 8 kommenttia

Otetaan ensin pullo punkkua – punaviinipata

24.10.2011 16:38 \ 17 kommenttia \

Punaviinipata ja palsternakka-perunasose
Jos laittaa pataan pullon punkkua, kilon hyvää lihaa ja hauduttaa keitosta kolme tuntia, lopputulema harvoin pettää makunystyröitä.

Punaviinipata

Ravintoloissa on jo jonkin aikaa kokattu ruokaa halvemmista ruhonosista. Antto Melasniemi ja Heikki Purhonen olivat Kuurnallaan etujoukoissa tuntemattomampien ruhonosien kuten posken tai niskan hyödyntämisessä. Nykyään niitä löytyy listoilta ilahduttavan usein, ihanaa possun poskea olen saanut mm. Postresista.

Viime aikoina esimerkiksi naudan etuselkä on rantautunut myös lehtien ja ruokakirjojen resepteihin. Ihan aiheesta: Kun on aikaa hauduttaa, naudan lapa tai etuselkä palkitsevat kyllä maullaan ja mureudellaan. Iso plussa on myös hinta. Itse hain Hakaniemen hallista reilun kilon naudan lapaa, jossa oli myös luu mukana, ja hintaa kertyi vähän reilu kymmenen euroa.

Padan resepti pohjautuu hyvin pitkälle muhevasta murteestaan muistetun kulttikokki Tina Nordströmin Tinan keittiössä -kirjassa julkaistuun punaviinipadan ohjeeseen. Samasta lähteestä on peräisin myös alkuperäinen resepti palsternakka-perunasoseelle. Molempiin olen kokeilujen myötä tehnyt pieniä muutoksia, mutta esimerkiksi ranskankerman käyttäminen juuressoseessa tuli juuri Tinan kirjasta.

Kirjan kuvassa kastike on ihanan paksu, itse en ole vielä siihen päässyt, vaikka olen sitkeästi keittänyt sitä kokoon. Huomasin myös, että ruokastylistejä käytetään syystä. Punaviinipata ei oikein ole kuvissa edukseen. Maku on kuitenkin todella hyvä ja sinnikkäällä hauduttamisella liha on niin mureaa, että lohkeaa vaikka lusikalla. Itse valitsen useimmiten lihan, jossa on luu mukana. Se antaa huomattavasti lisämakua liemeen.

Punaviinipata

4 hengelle

noin kilo naudan etuselkää tai lapaa (lavassa on luu mukana, ota sitä hiukan reilummin)
öljyä ja voita paistamiseen
2-3 porkkanaa
1/2 selleriä
8 salottisipulia tai jokunen tavallinen sipuli
6 valkosipulin kynttä (usko tai älä, tämä ei ole kovin paljon, voit hyvin laittaa enemmänkin)
2 rkl ruokosokeria
7 dl punaviiniä
2 rkl lihafondia
1 tuore rosmariininoksa tai kuivattua rosmariinia
2 oksaa tuoretta timjamia tai kuivattua timjamia
2 laakerinlehteä
3 rkl maizena-maissitärkkelystä
suolaa ja pippuria

1. Leikkaa liha suuriksi palasiksi (noin 5 cm*5 cm) Kuori porkkanat, sipulit, valkosipulin kynnet ja selleri. Puolita salottisipulit (tai pieni sipulit isoiksi lohkoiksi) ja pilko selleri pieniksi palasiksi. Porkkanat ja valkosipulinkynnet laitetaan pataan kokonaisina.

2. Sulata sokeri padassa liedellä, lisää punaviini, vihannekset, laakerinlehdet, timjami ja rosmariini.

3. Ruskista lihapalat kuumalla pannulla pienissä erissä öljyn ja voin seoksessa. Muista todella kuumentaa pannu kuumaksi, etteivät lihasnesteet valu lihoista ulos. Silloin on turha enää haikailla mureaa lopputulosta. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää pataan. Jokaisen erän jälkeen kiehauta pannulla vettä ja kaada se pataan. Kun olet paistanut kaikki lihat, tarkista, että padassa on riittävästi vettä peittämään kaikki lihat. Lisää tarvittaessa.

4. Anna kiehua hiljalleen noin 2 tuntia eli kunnes liha on mureaa. Itse haudutin melkein kolme tuntia.

5. Nosta padasta liha ja juurekset pois. Nosta lämpöä ja keitä lientä, kunnes siitä on puolet jäljellä. Mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria. Suurusta liemi vesitilkkaan sekoitetulla Maizenalla. Muista sekoittaa koko ajan, kun lisäät suuruksen.

6. Pilko porkkanat suuriksi paloiksi ja lisää liha ja kasvikset takaisin pataan. Anna padan vielä kuumentua ennen tarjoamista.

Palsternakka-perunasose

4 hengelle

1 kg  puikulaperunoita tai muita jauhoisia perunoita
2 palsternakkaa
2 rkl voita
2 rkl ranskankermaa
n. 1 – 1 1/2 dl maitoa
suolaa
ripaus sokeria

1. Keitä perunat ja palsternakat kypsiksi suolalla maistetussa vedessä.

2. Survo soseeksi, lisää voi, ranskankerma, maito ja mausteet.

Kategoriat: liharuoat, pitkän kaavan mukaan \ Tagit: , , , , , , , , , , , , \ 17 kommenttia