Raparperi-rahkapiirakka
Kesäfiilis alkaa virallisesti anopin puhelinsoitosta: Täällä olisi raparpereita, tuletteko hakemaan? Mieluisampaa raaka-ainetta en olisi voinut keksiä kuukauden raaka-aineeksi.
Suvi Rüster on taas loihtinut tänään ilmestyvään Divaaniin kolmen ruokalajin aterian yhdestä raaka-aineesta. Sesonkiin sopivasti se on ihana raparperi. Täydennän sarjan yhdellä lisäreseptillä enemmän kuin mielellään. Raparperi on nimittäin yksi sesongin suosikkejani. Sopivasti kirpeä herkku, joka taipuu moneen. Meidän keittiössämme erityisesti moneen makeaan.
Usein unohtuu, että tämä muutama vuosisata sitten lääkekasvina kasvatettu kasvi on vihannes. Raparperia on alunperin pidetty myrkyllisenä ja syömäkelvottomana. Totta toinen puoli, raparperin lehdet ovat myrkyllisiä, syömäkelpoisia ovat vain varret.
Jotain raparperihulluudestani kertoo se, että minulla on leikekirjoissani varmaan sadan erilaisen raparperipiirakan, -tortun, -paistoksen ja -hillon ohje. Niiden tekemiseen ei riitä ihmisikä. Varsinkaan kun joka vuosi on pyöräytettävä mansikka-raparperibritaa ja ikisuosikkiani, pähkinäistä raparperikakkua. Puolet nautinnosta on kuitenkin niiden huolella varastoitujen reseptien selailu. Viimeistään huhtikuussa voi alkaa selailla raparperiherkkuja ja fiilistellä, mitä siitä tekisi, ja odottaa kasvukauden alkua – ja sitten ensimmäisten varsien puskiessa esille kaiken pohtimisen jälkeen päätyä tekemään jokavuotinen britakakku. Ihminen elää perinteistä, pidän siis kiinni britastani.
Raparperissa on jotain kovin nostalgista: Siitä tulee mieleen mummolan kasvihuoneen seinustalla kasvaneet valtavat raparperipuskat, jotka tuntuivat ulottuvan lapsena lähes nenänpäähän. Siksi halusin tehdä reseptin, joka maistuu lapsuuden kesiltä. Päädyin tekemään perinteisen rahkapiirakan, johon laitoin reilusti raparperia. Pienen koukun piirakka saa inkivääristä. Se on vienosti taka-alalla, mutta komppaa raparperia mukavasti. Makupari minun makuuni.
Juuri helpommaksi leipominen ei voi mennä. Ei vaahdottamista, ainoastaan sekoittamista ja vähän pilkkomista ja sen jälkeen uuniin. Luvassa onnistumisen iloa.
Raparperi-rahkapiirakka
yksinkertainen annos noin 20*30 piirakkavuokaan, kaksinkertainen uunipellille
2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
125 g voita
1 pieni kananmuna
1 dl piimää
Täyte
2 pienehköä vartta raparperia
2 rkl sokeria
1 tl kuivattua inkivääriä
1 prk rahkaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria (tai 1/4 vaniljatangon siemenet)
1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
2. Kuori raparperit ja pilko ne pienehköiksi lohkoiksi. Sekoita keskenään kattilassa raparperit, sokeri ja inkivääri ja keittele niitä muutama minuutti miedolla lämmöllä, kunnes raparperit pehmenevät hiukan. Niiden ei tarvitse olla kypsiä, vain hiukan pehmeitä ja maustuneita. Uuni kyllä kypsentää ne loppuun. Anna jäähtyä sen aikaa, kun valmistat piirakan muuten.
3. Sulata voi. Sekoita keskenään kaikki pohjataikinan kuivat aineet. Lisää joukkoon voi. Ota vajaa puolet taikinasta erikseen tässä vaiheessa ja sekoita reiluun puolikkaaseen kananmuna ja piimä.
4. Valmista rahkatäyte: Sekoita rahka, sokeri ja vaniljatangon siemenet.
5. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan tai uunipellille (kaksinkertainen annos). Levitä seuraavaksi raparperit, valele päälle myös mahdollisesti kattilassa oleva sokeri-inkivääriliemi. Levitä raparpereiden päälle rahkatäyte ja sirottele lopuksi pinnalle taikinamuru, jonka otit erikseen ennen piimän ja kananmunan lisäämistä.
6. Paista 200 asteessa noin 20-25 minuuttia tai kunnes piirakka on kypsä ja pinta kullanruskea.
