Yhden sortin yhteisöllisyyttä on se, että voi lainata naapurista sokeria. Kun lähikauppa ei ole juuri naapuria kauempana, arjen yhteisöllisyys hakee toiset muodot. Sokeria lainaamaan minun piti lentää melkein toiseen päähän Suomea. Sain kaupan päälle omenia. Pari vuotta lisää ja valtavan hyvän mielen.
Lensin Ouluun. Ei ollut kulunut edes tuntia laskeutumisesta, kun olin saanut seuraavan päivän omenakakun omenat suoraan pihapuusta ensimmäisestä kyläpaikasta. Seuraavana päivänä kaivelin sokeria isäntäväen kuivakaapista, kun leivoin brunssille omenakeikauskakkua isäntien vielä nukkuessa. Tunnustan, lainasin sieltä myös korppujauhoja ja leivinjauhetta.
Lähtiessäni sain mukaan mukin, jonka kyljessä oleva kuva muistuttaa minua reissulla tehdystä veneretkestä. Purjehtiessa merellä yllättänyt ukkosmyrsky tulee nousemaan valtaviin mittasuhteisiin ja syrjäyttää kertomuksissa purjehduksen muutaman solmun keskinopeuden.
Vielä enemmän muki muistuttaa minua kuitenkin siitä, että ihminen on onnekas, jos voi lentää puolen Suomen yli lainaamaan sokeria ja omenia. Yksi noukkii lentokentältä, hakee kadehdittavan satoisalta kasvimaalta muutaman maukkaan punajuuren ja pari syvänvihreää lehteä lehtikaalia ja paistaa niistä pannulla herkullisen lounaan. Toinen kokkaa huikeat ruoanlaittoruoat. Isäntäpari keittää ravut, pistää Weberin tulille, korkkaa kuohuviinin ja tekee pedin työhuoneen lattialle. Siihen päälle pohjoisen ihmisten vähän kiero huumorintaju. Nauroin niin paljon, että vuosia tuli lisää roppakaupalla ja maailmasta kerralla paljon parempi.
Tässä kakussa lainattua on sokerin, omenoiden, leivinjauheen ja korppujauhojen lisäksi myös taikinan resepti. Sanna Kekäläinen oli tehnyt reseptin alunperin Helsingin Sanomiin. Hän puolestaan oli lainannut kakun mehevyyden salaisuuden naapureiltamme ruotsalaisilta. Ruotsalaiseen tapaan taikinan joukkoon on raastettu mantelimassaa. Pelkkää lainaa koko kakku siis.
Kakun valmistaminen aiheutti pari palohälytystä – vaikka tulessa ei ollut kakku eikä talo. Jos irtopohjavuoka ei ole aivan tiivis, voita valuu helposti siitä uunin pohjalle. Vuoan voi halutessaan tiivistää esimerkiksi leivinpaperilla. Laita joka tapauksessa ylimääräinen pelti suojaamaan uunia.
Omenakeikauskakku
noin 22-senttiseen irtopohjavuokaan
noin 6-7 pienehköä kotimaista omenaa
kanelia
50 g voita
1 dl fariinisokeria
Kakkutaikina
150 g mantelimassaa
125 g huoneenlämpöistä voita
1 1/2 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 dl kuohukermaa (tai maitoa tai ranskankermaa)
Lisäksi korppujauhoja ja nokare voita.
1. Kuori omenat ja poista niistä siemenkodat.
2. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele vuoan reunat, mutta älä pohjaa. Voit halutessasi pingottaa leivinpaperin kakkuvuoan pohjalle. Se auttaa tiivistämään vuoan, voi valuu helposti vuoasta. Kuutioi voi vuoan pohjalle ja mittaa päälle fariinisokeri. Nosta vuoka uuniin, anna voin sulaa. Sekoita voi ja fariinisokeri tasaiseksi esimerkiksi nuolijalla. Jos seos ei sekoitu, anna sen olla vielä hetken pidempään uunissa.
3. Lado halkaistut omenat vuoan pohjalle mahdollisimman tiiviisti ja ripottele päälle kanelia.
4. Valmista taikina. Vatkaa voi ja sokeri kevyesti vaahdoksi. Lisää munat joukkoon yksi kerrallaan. Raasta taikinaan mantelimassa. Sekoita leivinjauhe tasaisesti vehnäjauhojen joukkoon ja sekoita jauhot esimerkiksi puuhaarukalla taikinan joukkoon. Sekoita lopuksi taikinan joukkoon kerma.
5. Kaada taikina vuokaan omenien päälle ja paista kakkua uunin alatasolla noin 45-50 minuuttia tai kunnes se on kypsä. Kumoa kakku lautaselle, mutta anna sen jäähtyä vuoan sisällä, jotta se pysyy mehevänä.
*****
This cake will always remind of an extraordinary amount of hospitality and warmth. I flew over to Northern Finland, was picked up from an airport and the rest of the weekend was full of laughter, ever so slightly twisted conversations, great company and food. If laughter is the best medicine, this amount of treatment will carry for the rest of the year.
I got apples from the garden of a friend and baked an apple upside-down cake as a thank you to our brunch at sea. For the first time ever. The end result was luckily perfect, but there were some hiccups – like a couple of fire alarms – during the process. The cake has a moist almondy cake patter and it is topped with apples nestled in brown sugar. The secret behind the perfect texture is an almond paste, which makes the dough moist and rich.