Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Kasvispiirakka

Kallista vai halpaa? – Lehtikaalipiirakka

Tuttu mantra: Suomessa ruoka on kauhean kallista. Mutta ei niin kallista, etteikö sitä voisi heittää vuosittain sadoilla miljoonilla roskiin. 

Lehtikaalipiirakka

Niin sikakallista, että kotitalouksissa on varaa heittää ruokaa roskiin noin 700 miljoonan euron edestä vuosittain. Sen verran Talouselämän mukaan kotitalouksien ruokahävikki on euroihin käännettynä. Ei olla köyhiä eikä kipeitä biojätteen edessä.

Miten paljon on sitten 700 miljoonaa euroa? Se on kaksi kertaa enemmän kuin ensi vuoden valtionbudjettiin on varattu rahaa pakolaiskriisin hoitoon ja kotouttamiseen (350 miljoonaa euroa), melkein viisi kertaa enemmän kuin suunnitellut koulutusleikkaukset (150 miljoonaa euroa). Samalla rahalla suurinpiirten joka viides suomalainen tekisi oikein mukavan ulkomaanmatkan. Sen sijaan että siemailisimme rahalla drinkkiä uima-altaan äärellä, kannamme rahan biojäteastiaan.

Piirakka on käytännöllistä hävikkiruokaa. Sinne voi laittaa lähes kaikkea ja lisäksi kuivahtaneen juustonkannikan sekä maitotuotteiden jämät. Kerman sijaan voi huoletta käyttää vaikkapa ranskankermaa. Lehtikaali-pekonipiirakkaan upposi pari lehteä minestronesta ylijäänyttä lehtikaalia ja lopunalkua lähennellyt juustonjämä. Kasvisversion piirakasta saa korvaamalla pekonin fetalla. Sipulin sijaan voit käyttää purjoa. Ihan oman jääkaapin sisällön mukaan.

Hyvä piirakka lähtee pohjasta. Se ei saa maistua rasvaiselta – vaikka juuri sellaista hyvä pohja väistämättä on. Itse vannon voin nimeen piirakkapohjassa ja vähintään yhtä tärkeää kuin voi on taikinan lämpötila. Avainsana on viileä ihan kaikissa vaiheissa. Voi lisätään kuutioina jääkaappikylmänä, veden tulee olla kylmää. Kun kaikki ainekset ovat sekaisin, taikina nostetaan vähintään puoleksi tunniksi viileään ja taas uudestaan kaulitsemisen jälkeen. Kun taikina on kunnolla viilentynyt ennen uuniin laittamista, reunat eivät valu esikypsennyksen aikana. Ja kyllä, taikina pitää ehdottomasti esikypsentää, ettei se jää raa’aksi ja vetiseksi täytteen alla. Sen enempää salatiedettä ei hyvään piirakkapohjaan tarvita.

Lehtikaalipiirakat

Lehtikaalipiirakka

1 iso piirakkavuoka tai 6 pientä piirakkavuokaa

Taikina

100 g voita
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
noin 4 rkl kylmää vettä

Täyte

2 isoa lehteä lehtikaalia
170 g pekonia (kasvisversioon fetaa)
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
3 kananmunaa
1 dl kermaa
1 dl maitoa
tuoretta timjamia
mustapippuria
suolaa
100 g vahvaa juustoa raastettuna

  1. Valmista ensin taikina: Kuutioi jääkaappikylmä voi. Sekoita kuivat aineet ja nypi voi mahdollisimman nopeasti tasaisesti jauhojen sekaan. Lisää kylmää vettä lusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on notkeaa. Taputtele taikina kiekoksi, kääräise se kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.
  2. Voitele piirakkavuoka (tai vuoat). Kaulitse taikinasta ohut, pyöreä levy ( kuusi levyä, jos teet piirakan pieniin vuokiin) ja painele se tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille, leikkaa reunojen yli tuleva taikina pois. Voit myös painella taikinan tasaisesti vuokaan kaulitsematta sitä.
  3.  Nosta vuoka kylmään täytteen valmistamisen ajaksi.
  4. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  5. Poista lehtikaalista lehtiruoti ja leikkaa lehdet pienehköiksi paloiksi.
  6. Laita vesi kiehumaan, lisää suolaa ja keitä lehtikaalia kiehuvassa vedessä muutama minuutti. Kaada vesi pois ja kuivaa kaali huolellisesti.
  7. Silppu sipuli ja valkosipuli.
  8. Kuutioi pekoni ja paista se rapeaksi, nosta paperin päälle ja valuta ylimääräinen rasva pois. Älä kuitenkaan pyyhi pannua puhtaaksi, vaan kuullota pekoninrasvassa sipulit.
  9. Lisää pannulle ensin sipuli, kuullota viitisen minuuttia, lisää kaali ja valkosipuli ja kuulota vielä jokunen minuutti. Sekoita joukkoon pekoni ja mausta reilusti tuoreella timjamilla. Nosta täyte odottamaan.
  10. Nosta vuoka jääkaapista, töki haarukalla taikinaan reikiä ja paista pohjaa noin 10 minuuttia 200 asteisessa uunissa (pieniä pohjia noin 7-8 minuuttia).
  11. Valmista sillä aikaa munamaito. Vatkaa munien rakenne rikki, sekoita joukkoon kerma ja maito, mausta mustapippurilla. Sekoita joukkoon raastettu juusto.
  12. Levitä täyte tasaisesti esipaistetun piirakkapohjan päälle, kaada päälle maito-kerma-muna-juustoseos. Levitä tarvittaessa juusto tasaiseksi.
  13. Nosta piirakka uuniin alatasolle ja paista, kunnes se on kullanruskea (pieniä piirakoita noin 15-20 minuuttia, isoa puolisen tuntia).
  14. Anna jäähtyä hetki ennen kuin otat piirakan vuoasta.

Kaalimaan vartijana – kaalipiirakka

Varhaiskaalipiirakka
En ole ilmeisesti ollut tarpeeksi pelottava kaalimaan vartija, sillä citykanit olivat tehneet selvää kukkakaalin taimestani. Lohdutukseksi paistoin kaalipiirakan varhaiskaalista. Sen jälkeen viritin kaniaidat viljelylaatikoitteni ympärille, puput pysyköön poissa palstaltani.

Kun olin Saksassa au pairina, samalla kielikurssilla kanssani oli venäläinen Valentina, joka paistoi maukasta kaalipiirakkaa. Se oli venäläistyyppinen, ilmeisesti hiivaleipätaikinaan leivottu piirakka, jota parempaa en ole sittemmin saanut. Voi toki olla, että aika kultaa muistot.

Valentina oli miehensä työn perässä Saksaan muuttanut kemian tohtori, joka täytti päivänsä kielikurssilla ja lastenhoidolla, kun he rakensivat vauraampaa tulevaisuutta lännessä. Neuvostoliitto oli hajonnut muutamia vuosia aikaisemmin ja koko itä-länsiasetelma oli muuttunut merkittävästi aika lyhyen ajan sisällä. Tämä näkyi kielikurssillamme, samoin kuin kurdikysymys ja Bosnian sota. Samalle kurssille ei mahtunut turkkilaisia ja kurdeja. Maailmanpolitiikka näytti aika erilaiselta lähietäisyydeltä katsottuna. Kielikouluni oli tosin yksityinen ja sen vuoksi opiskelijakunta oli Volkhochschuleen nähden valikoidumpaa: Akateemisten siirtolaisten puolisoja, saksalaisten kanssa naimisiin menneitä rouvia ja Saksaan yrittäjäksi halajavia.

Kaalipiirakan lisäksi muistan Valentinasta hänen suorapuheisuutensa. Oma osuuteni Suomi-kuvan rakentamiseen oli palautteen perusteella surkea. Valentina nimittäin totesi kerran kaikkien meidän skandinaavien olevan kauhean tylsiä ja tosikkoja, kun taas venäläiset vastapainoksi ovat kekseliäitä ja iloluontoisia. En tiedä, perustuiko mielipide laajempaan otokseen vai olimmeko me kurssin muutamat skandit (syy on siis osittain myös ruotsalaisten kurssikavereitteni) pohjana tälle johtopäätökselle. Sen voisi kääntää myös muotoon, että olemme järkeviä ja käytännöllisiä. Paljon miellyttävämpi mielikuva kuin totinen tylsimys.

Kaalipiirakka syntyi tällä kertaa yrityksen ja erehdyksen kautta. Treenasin muutaman kierroksen ja opin läksyni. Ensinnäkin täytettä on huomattavasti helpompi käsitellä, kun valuttaa siitä ylimääräisen nesteen pois. Toisekseen taikinalevy kannattaa kaulita niin, että reunat menevät reilusti täytteen yli. Silloin saattaa onnistua leipomaan irvistelemättömän piirakan, joka ei vuoda. Kokeilin myös erilaisia versiota kuoresta ja omaan makuuni paras oli kermaviili-voitaikina, jonka ohjeen löysin Maku-lehdestä. Voit tehdä taikinan myös kermaviilin sijaan rahkasta.

Täytteen osalta on ymmärtääkseni ainakin kaksi koulukuntaa. Toisen mielestä voissa hauduttaminen riittää ja mausteeksi tarvitaan vain suolaa. Itse olen siirapin ja yrttien kannattaja eli vaikka haluankin, että varhaiskaalin hieno maku jää pääosaan, lisään joukkoon myös siirappia ja timjamia tai meiramia. Maltillisesti tosin.

Kaalipiirakka varhaiskaalista

Taikina

200 g voita
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1 dl kermaviiliä

Täyte

1 pienehkö varhaiskaali (noin 700 g kaalia)
1-2 sipulia
75 g voita
3 rkl siirappia
pari oksaa tuoretta timjamia/kuivattua tai tuoretta meiramia
suolaa

1. Aloita tekemällä taikina. Nypi jauhot, suola ja sokeri voin joukkoon tasaiseksi massaksi. Lisää kermaviili ja sekoita palloksi. Laita jääkaappiin vetäytymään useammaksi tunniksi.

2. Silppua sipuli ja varhaiskaali. Sulata voi suuressa kattilassa. Pyörittele kaalia ja sipulia voisulassa ja anna hautua noin tunti.

3. Mausta ja anna hautua vielä puolisen tuntia.

4. Ota liedeltä, valuta ylimääräinen neste ja anna jäähtyä ennen leipomista.

5. Kauli taikina noin puolen sentin paksuiseksi levyksi.  Laita täyte keskelle, käännä reunat keskelle sulje huolellisesti eli nypi saumat kiinni huolella. Sulje myös päädyt. Voitele munalla ja pistä haarukalla piirakkaan muutama reikä.

6. Paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia. Anna vetäytyä.

Jos tarkasti katsoo, tuhotussa kukkakaalissa voi melkein nähdä hampaanjäljet. Luulenpa, että jollain on nyt maha pullollaan. On nimittäin ollut pienelle kanille syötävää, jos vertaa viereiseen ruusukaaliin. Pupuparat eivät tienneet, kenen kasveihin kajosivat. Toivottavasti verkkoni ovat kanin kestäviä, tänään niitä pyöri tilusten liepeillä taas kokonainen pesue. New Yorkissa citykanalat ovat lukemani mukaan trendien aallonharjalla, minä voisin harkita citykettulaa.