Kaalilaatikko
Sori naapurit, rapussa taitaa nyt hiukan tuoksahtaa kaali. Joillekin se voi olla liikaa: Yhdessä opiskeluaikojen työpaikoistani kiellettiin omat eväät sen jälkeen, kun joku oli tuonut lounaaksi kaalilaatikkoa.
Kaiketi kantavana ajatuksena kotikasvatuksessamme on ollut, ettei maailmalle lähdetä uusavuttomana. Sisareni ja minä muutimme kotoa kattilat ja paistinpannut muuttolaatikoissa ja nykyisin jo kellastunut Ruoanvalmistus-kirja kainalossa. Omani olen saanut marraskuussa 1993. Sen resepteillä ruokin aikanaan au pair -perheeni ja edelleen etsin siitä kaikki perusreseptit, joihin äiti on ennen lahjan antamista tehnyt omat muokkauksensa kuulakärkikynällä kunkin reseptin viereen.
Kotoa perittyä ovatkin sekä kohtuulliset perustaidot että ruoanlaiton ilo. Ja monen monta ruokalajia, jotka tehdään meillä edelleen aina samalla tavalla kuin ne tehtiin lapsuudenkodissani. Usein tosin äidin avustuksella. Tämäkin kaalilaatikko vaati ainakin kolme puhelua ennenkuin se tuli uunista ulos, ensimmäisen jo ennen kauppareissua. Pannukakun paistolämpötilan kysyn joka kerran uudestaan.
Nyt on paras aika vuodesta tehdä kaalilaatikko. Kuivista talvikaaleista ei kunnon laatikkoa synny. Se on yksi äitini bravuureista ja hänen tekemänään niin hyvää, että jopa kaalilaatikkoa vieroksunut laitakokki on alkanut ymmärtää hyvän päälle. Maku perustuu hitaaseen hauduttamiseen – kaikkiaan laatikkoa haudutellaan nelisen tuntia. Toinen äidiltä oppimani vinkki on ruskistuneen pinnan sekoittaminen muutamaan otteeseen laatikon joukkoon. Se antaa hyvää makua. Kaalilaatikkoa paistetaan ensin hiukan korkeammassa lämpötilassa. Kun pinta on saanut väriä, sekoitetaan laatikko kunnolla pohjaa myöten pari kertaa. Sen jälkeen lämpötilaa lasketaan ja annetaan laatikon muhia hyvä tovi kannen alla.
Äitini ohjeiden mukaan mennään usein sormituntumalla, joten tässäkään reseptissä määrät eivät ole justiinsa. Maista mausteiden oikea määrä tehdessäsi, niin saat mieleisesi lopputuloksen – niitä kannattaa kuitenkin laittaa tuhdisti, ettei laatikosta tule mitäänsanomatonta. Samoin nesteen määrä kannattaa arvioida matkan varrella. Sitä on myös helppo lisätä, jos laatikko vaikuttaa kuivuvan uunissa. Säästä kaikki kaalin keitinvesi, jotta voit lisätä sitä paistamisen aikana tarvittaessa.
Ohjeen annostus on suuri ja sen sekoittaminen on helpointa suuressa astiassa. Sotkuisen ja hiukan työlään valmistusprosessin ja pitkän hauduttelun jälkeen siitä sulaa iso osa pois, mutta onneksi jäljelle jäävä on sitten sitäkin maukkaampaa. Päälle puolukkaa ja kauden paras voimaruoka on siinä.
Kaalilaatikko
yksi iso ja yksi pieni valurautapadallinen
hiukan reilu 2 kg kaalia
800 g sika-nautajauhelihaa
2 dl puuroriisiä
2 pientä sipulia
suolaa
valkopippuria
reilusti kuivattua meiramia (ja halutessasi muita yrttejä esim. timjamia)
noin 6-8 rkl siirappia
kaalin keitinlientä
1. Pilko kaalit ohuehkoiksi siivuiksi. Laita ne kattilaan ja lisää suolalla maustettua vettä sen verran, että kaalit peittyvät. Keitä niitä vajaa 10 minuuttia tai kunnes ne ovat hiukan pehmenneet. Ota keitinliemi talteen.
2. Keitä puuroriisit puolikypsiksi.
3. Kuullota silputtu sipuli ja ruskista jauheliha kevyesti. Mausta jauheliha reilusti suolalla, valkopippurilla ja yrteillä. Ole maltillinen suolan kanssa, koska sitä on jo kaalin keitinvedessä.
4. Sekoita kaikki ainekset isossa astiassa. Jos et omista riittävän isoa astiaa, jaa annos pariin kulhoon. Saat mausteet sekoittumaan vain, kun pystyt sekoittamaan ainekset kunnolla sekaisin. Lisää kaalin keitinvettä sen verran, että saat löysähkön seoksen. Lisää siirappia vähitellen ja mausta mausteet. Lisää tarvittaessa. Mausta reippaasti, kaalilaatikko on parasta, kun siinä on reilusti yrttejä ja siirappia.
5. Kaada seos pataan ja paista ensin 200 asteessa. Kun laatikko alkaa ruskistua, sekoita pinta laatikon joukkoon. Lisää tarvittaessa nestettä. Toista muutamaan kertaan. Laske sen jälkeen lämpötila 175 asteeseen, laita kansi laatikon päälle ja hauduta vielä vähintään parisen tuntia. Mieluummin kauemmin. Annan laatikon paistua kaikkiaan noin nelisen tuntia.
