Nokkosleipä za’taarleipien tapaan
Viime viikot olen ollut kontallaan. Kiskonnut sinnikkäästi pois vuohenputkea, joka on valloittanut puutarhamme. Naapurit tuskin uskovat minun viettävän pihassa yhtään aikaa, niin laihat ovat olleet tulokset. Siihen päälle vielä reippaasti voikukkaa ja siinäpä meidän puutarhamme hyvinvoiva kasvusto tulikin lueteltua.
Aloittelevana puutarhurina haaveilin sellaisesta rakkaudella vaalitusta puutarhasta, josta on helppo päästä alkuun. Nyt tuijotan voimattomana rikkaruohoja pursuavaa plänttiä. Omenapuuni leikkaamassa käynyt puutarhuri totesi: “Ei sinulta tässä työ lopu”. Mutta kuka kertoisi, mistä oikein aloittaisi. En ole henkisesti pelkästään kontallaan, olen rähmällään.
Jotain satoa kuitenkin on päätynyt jo keittiöön saakka. Ei niitä vuohenputkia, vaikka nekin olisivat syötäviä. Hortonomin taidoillani on kuitenkin olemassa riski, että ne paljastuvat myrkylliseksi sukulaislajikkeeksi. Käy kuin tanskalaisille, jotka Noman René Redzepin ja muiden kokkien villiyrtti-innostuksen kannustamana ovat intoutuneet hortoilemaan. Innostus näkyi piikkinä myrkytystapauksissa.
Tämän reseptin rikkaruohon taitaa tunnistaa meistä jokainen. Nokkonen maksaa vain poimimisen vaivan ja on mahtavan monipuolinen C-vitamiinipommi. Se on parhaimmillaan alkukesästä pieninä versoina. Hanskat käteen ja sadonkorjuulle. Muista kiehauttaa pienessä määrässä vettä, ennen käyttöä. Nokkonen sisältää nimittäin terveellisten aineiden lisäksi pinaatin tapaan nitraattia.
Nokkos-fetaleipä on Lähi-idässä suositun za’taarleivän suomennettu versio aineista, joita löytyy jokaisesta kaupasta ja useimmilta pihamailta – sieltä minne ahkera käsi ei ole ulottunut. Sain maistaa Kaikki äitini reseptit-Nannan jumalaista grillattua za’taarleipää. Yhtenä päivänä kontallaan vuohenputkia kiskoessa sain idean samaisen leivän hortoiluversioon, syntyi nokkosfetaleipä za’taarin henkeen. Juuston voit jättää myös pois, leipä maistuu todella hyvältä ilmankin.
Ryöppäyksineen ja kuivaamisineen leipä on hiukan monivaiheinen mutta ei vaikea ja sitäpaitsi kaiken vaivan väärti. Eikä maistu hippipuppuilulta, jos sitä pelkäät.
Nokkosleipä fetalla
kaksi pientä leipää
Leipä
2 1/2 dl vettä
1/4 pkt hiivaa
loraus oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
noin 4 1/2 dl durumvehnäjauhoja
nokkostahna
3 dl tuoreita nokkosen lehtiä
3 rkl tuoretta timjamia (lehtiä, ei vartta)
1 1/2 rkl seesaminsiemeniä paahdettuna
1 tl raastettua sitruunankuorta
vajaa 1/2 tl suolaa
noin 2-3 rkl oliiviöljyä
lisäksi
pieni pala fetaa tai halloumia
1. Tee ensin leipä. Liota hiiva veteen, lisää suola ja öljy. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa, kunnes saat kimmoisan ja joustavan taikinan, jossa on hyvä sitko. Kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.
2. Ryöppää nokkosen lehdet nopeasti kiehuvassa vedessä. Nosta paperin päälle ja poista ylimääräinen vesi mahdollisimman huolellisesti. Levitä leivinpaperin päälle yksittäisinä lehtinä. Nypi timjamin lehdet samalle leivinpaperille ja kuivata 150-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia kiertoilmalla. Sammuta uuni sen jälkeen, mutta jätä nokkoset ja timjami vielä hetkeksi uuniin.
3. Paahda seesaminsiemeniä kuivalla pannulla keskilämmöllä, älä päästä palamaan.
4. Laita mortteliin kuivatut yrtit ja suola. Hiero tasaiseksi jauheeksi. Lisää paahdetut seesaminsiemenet ja raastettu sitruunankuori ja hiero tasaiseksi tahnaksi. Lisää sen verran oliiviöljyä, että saat helposti levitettävän tahnan.
5. Kauli tai taputtele taikinasta kaksi ohutta leipää, levitä nokkostahnaa päälle ja nosta grilliin kypsymään tai paista uunissa 250 asteessa mielellään pizzakivellä. Myös grillissä voit käyttää pizzakiveä, jos sinulla sellainen on. Jos teet leivät grillissä, taputtele leivistä melko ohuita ja grillaa maltillisella lämmöllä, jotta leipä ehtii kypsyä ennenkuin pohja ottaa liian paljon väriä. Murustele puolessa välissä paistamista leipien pinnalle hiukan fetaa (tai raasta halloumia).
Tervetuloa uudistuneeseen blogiin. Kontallaan olon lisäksi olen viettänyt myös paljon aikaa ruudun ääressä. Koodannut KVG-menetelmällä ulkonäköä ja korjaillut aineiston siirrossa rikkoutuneita postauksia. Lajittelin myös kaikki blogin reseptit alasivuille (navi yläreunassa). Toivottavasti se auttaa löytämään paljon kokattavaa myös vanhoista postauksista.
Urakka on ollut suuri – ja vaatinut myös hiukan tuskanhikeä. Ilman lankomiehen apua olisi saattanut jäädä julkaisu tekemättä. Jotain on voinut jäädä huomaamatta ja vanhimpien postausten valokuvia palauttelen edelleen manuaalisesti. Vinkkaa ihmeessä, jos joku ei toimi tai huomaat jotain kummallista. Pääosin tämä taitaa olla onneksi tuparikunnossa.
Arkistot ovat myös Divaaniblogeissa vielä muutaman viikon, sen jälkeen kaikki löytyy vain täältä. Niin uudet kuin vanhatkin jutut. Mukavaa kun löysit tänne, mitäs tykkäät?
******
It feels like I have been on all fours for the last weeks. Trying to fight against goutweed, which have taken over our garden. Dandelions and gouweeds, the power couple with roots from hell. Luckily also some stinging nettle. It is not only edible but also delicious and as versatile as spinach. Just keep in mind that they need to be parboiled before use to remove the formic acid.
While pulling weeds from my garden, I came up with an idea of a Nordic version of a grilled za’taar bread. Nestle, thyme, lemon and toasted sesame seeds. I just found one weed I started to love.
