Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Blog

Massaman curry

massaman-curry-suolaajahunajaa

Työkaverit ovat melkein kuin suku, kovin harvoin heitä itse valitsee. Mutta juuri siksi tutustuu ihmisiin, joita ei välttämättä muuten elämässä kohtaisi. Hienoihin tyyppeihin, joista osa jää ystäviksi, vaikka työssä tiet erkanisivat. Osan kanssa yhteys jää vain työpaikan mittaiseksi, mutta silti muistelen monia heistä lämmöllä. Hulvattomia tyyppejä, joita vuosien varrella olen kohdannut. Vain työkaverit osaavat nauraa absurdeille jutuille, joita kaikilla työpaikoila tapahtuu. He kannattelevat tiukoissa tilanteissa ja iloitsevat yhteisistä onnistumisista. En tiedä, olisiko minusta muutenkaan yrittäjäksi, mutta sen tiedän, ettei minusta olisi yksinyrittäjäksi.

Viikonloppuna hauduttelin massaman currya, joka ei olisi syntynyt ilman työkavereiden apua. Entisten ja nykyisten. Nykyinen kehui saavansa maailman parasta currya kotona ja jakoi sen reseptin, entinen lähetti paketin maukkaita tahnoja uudesta kotikaupungistaan Bangkokista. Lähetystä täydensi vielä yhden tavallaan kollegan, blogiystävä Kokit & Potit-Hannelen Thaimaan tuliaisena arpoma tamarinditahna.

Thaimaan muslimialueelta peräisin olevan Massaman curryn alkuperän paljastaa jo siinä yleisimmin käytetty liha, nauta. Intian puolella pyhä lehmä ei päätyisi pataan. Kastikkeeseen käytetään tyypillisesti kookosmaitoa, paahdettuja maa- tai cashewpähkinöitä, tamarindtahnaa, kalakastiketta, laakerinlehteä ja kokonaisia kardemumman palkoja. Lihan lisäksi kastikkeessa on perunaa.

Tyypillisiä thaicurryja tuhdimpi massaman curry on levinnyt ympäri maailmaa. CNNGo valitsi sen jokunen vuosi maailman parhaaksi ruoaksi. Lukijoiden äänestyksessä se ei noussut aivan yhtä korkealle, mutta kymmenen joukkoon kuitenkin. Se taitaa oikeuttaa jo klassikon aseman. Alla oleva resepti on hiukan oikaistu versio työkaveriltani saamastani. Olen vetänyt parit mutkat suoriksi ja muokannut hiukan mausteita, mutta pääosin kiitokset voin lähettää työkaverilleni – tai hänen miehelleen, jonka kokoelmista resepti on saatu.

Massaman curry

neljälle

noin 500 g naudan paistia (tai muuta osaa, joka ei vaadi tuntikausien hauduttelua)
1 iso sipuli
1 valkosipulin kynsi
3-4 perunaa
400 g kookosmaitoa
vettä
1 kanelitanko
1 laakerinlehti
6 kokonaista kardemumman palkoa
2-3 rkl massaman currytahnaa
2-3 rkl tamarinditahnaa
3 rkl paahdettuja maapähkinöitä
1 tl ruokosokeria
2 rkl kalakastiketta
öljyä paistamiseen
suolaa

1. Leikkaa liha kuutioiksi. Kuori perunat ja leikkaa ne kuutioiksi. Leikkaa sipuli pieniksi lohkoiksi ja silppua valkosipuli.

2. Kuumenna loraus öljyä pannulla tai padassa ja paista lihat muutamassa otteessa. Nosta syrjään.

3. Lisää tarvittaessa öljyä ja paista perunakuutioita hetki öljyssä. Siirrä syrjään.

4. Laske lämpöä ja lisää tarvittaessa öljyä, kuullota sipulia viitisen minuuttia, lisää valkosipuli ja kuullota hetki. Lisää lihat pannulle. Kaada joukkoon kookoskerma ja kaikki mausteet, tahnat ja kastikkeet suolaa lukuunottamatta.

5. Hauduta noin 20 minuuttia. Aja sillä aikaa vaikka sauvasekoittimella pähkinät muruiksi.

6. Lisää joukkoon perunakuutiot ja pähkinät.

7. Hauduta vielä puolisen tuntia. Maista ja lisää tarvittaessa currya, tamarinditahnaa tai kalakastiketta. Mausta suolalla tarvittaessa.

******

Massaman curry was chosen the world’s best food by CNNGo a couple of years back. It didn’t quite reach the top position when voted by the readers, but was still among ten tastiest ones. The rich Thai curry gets its flavor typically from coconut milk, cardamon pods, tamarind paste, roasted peanuts, fish sauce and bay leaf. 

Voiteeksi aamuäreyteen – mustikkavoi

mustikkavoileipä

Meillä on uusi naapuri. Aamujuttelija. Onneksi se on sitä lajia, joka ei vaadi vastauksia. Aamujuttelijan ilmestyminen makuuhuoneen ikkunaan taakse katajaan on varma kevään merkki. Meillä taitaa molemmilla olla pesänrakennusvietti valloillaan. Kummallakohan puolella ikkunaa rakennusprojekti valmistuu ensin? Saa nähdä tuleeko meistä naapurit koko kesäksi vai onko juttelija vain piipahtamassa. En aio lannistua edes tästä eilen alkaneesta takatalvesta. Sekään ei vie pois tätä valoa ja linnunlaulua.

Virpi Suutarin ja Martti Suosalon perheessä pesueen aamuäreät kannetaan lukemani naistenlehden mukaan sohvalle vilttiin kääriytyneenä heräämöön, jonne tuodaan aamupala. Kukaan taloudessamme ei suostu tarjoilemaan minulle joka aamu aamupalaa sohvalle tai halua pukea sukkahousuja päälleni ennen töihin lähtöä. Luulen, että nuo palvelut ovat korkeintaan 8-vuotiaiden etuoikeuksia.

Tuskaisen pimeän talven ja kiukkuisten aamujen jälkeen olen ottanut käyttöön aikuisen version heräämöstä. Kuuntelen vartin verran naapurin aamujuttelijaa puoliunessa. Avaan varovasti silmän kerrallaan. Iloitsen lisääntyvästä päivänvalosta. Torkutan. Teen aamutoimet ilman, että tuijotan koko ajan kelloa. Istun hetken sohvalla ja selaan otsikot aamulehdestä, luen pari kiinnostavinta uutista. Olen ottanut aamuihini kymmenisen minuuttia lisäaikaa tyhjässä ja hiljaisessa talossa. Yhtäkkiä aamusta on tullut aamukiukkuisen rauhallista omaa aikaa.  Vain kymmenen lisäminuutin ansiosta. Päivä tuntuu heti paremmalta.

mustikkavoi

Mustikkavoi on yksi lukuisista resepteistä, jotka bongasin Kira Åkerström-Kekkosen uudesta Auringon maku -keittokirjasta. Siinä se oli tarjottu makeana versiona sitruunarosmariinikakun kanssa. Tein oman mustikkavoini suolatusta voista, pilkoin sekaan pikkuisen rosmariinia, puristin sitruunamehua ja söin sen paahdetun lämpimän leivän kanssa. Vain ripaus sokeria mustikoihin avaamaan makua. Ohut kerros mustikkavoita hyvälle paahdetulle leivälle heti paahtamisen jälkeen. Maku on parhaimmillaan, kun voi sulaa ja mustikka jää leivän pinnalle. Auttaa aamuäreyteen.

Kuvan ottamisen jälkeen olen muokannut reseptiä vielä paljon mustikkaisemmaksi ja levitän voita paljon ohuemmin. Tähän on hyvä tyhjentää pakastimen viimeisiä mustikoita. Aamujuttelija on todiste siitä, että pian on kesä ja uutta satoa pukkaa. Tämä viiden sentin lumikerros on vain pieni hidaste matkalle kohti raparperin istutusta. Olen valinnut puskalle jo paikan.

Mustikkavoi

kahdelle

50 g huoneenlämpöistä voita
2 dl mustikoita (pakasteesta, hiukan vähemmän, jos käytät tuoreita)
ripaus sokeria
1 tl sitruunamehua
1 pieni rosmariininoksa

1. Valuta mustikoista enin neste pois, jos käytät pakastemustikoita. Soseuta ne ja mausta ripauksella sokeria.

2. Lisää muut ainekset ja vatkaa sekaisin. Voit tehdä sen vatkaimella tai vedellä ainekset sekaisin nuolijalla. Näin pienen annoksen tekeminen onnistuu parhaiten nuolijalla.

******

I might not be the only one who is prone to wake up on the wrong side of the bed. Spring light and toast with blueberry butter might be perfect remedies for morning grumpiness. Whisk together soft butter, blueberries, rosemary, lemon juice and a pinch of sugar. Butter a warm toasted bread with a thin layer of blueberry butter.

Auringon maku – Rosmariini-sitruunakakku

Käsissäni saattaa olla tämän kevään kaunein keittokirja. Masterchefistä ja Truly Kira -blogista tunnetun Kira Åkerström-Kekkosen uuden keittokirjan pääosassa ovat Kiran kekseliäät reseptit ja Tomi Parkkosen auringonpaisteiset kuvat. Ja tietenkin Hanko. 

kirja-auringonmaku

Auringon maku on syntynyt Kiran, Tomin ja Christer Lindgrenin yhteistyönä. Pohjana ovat Kiran reseptit, kuvat ovat hankolaistuneen Tomin ja välitekstit Christerin käsialaa. Yhdistävänä tekijänä on kaikkien kolmen rakkaus Hankoon. Kesäkaupungin inspiroimana on syntynyt kesäisiä reseptejä kauden parhaista raaka-aineista. Taitavan valokuvaajan linssin läpi kaupunki ja sen luonto näyttävät vielä todellisuuttakin kauniimmilta. Kirjan sivuilta paistava aurinko saa kaipaamaan kesää.

Kirja on vahva näyttö Kiran taidokkuudesta. Kekseliäitä reseptejä, joissa on hyödynnetty myös vähemmän käytettyjä, mutta kuitenkin saatavilla olevia, kotimaisia makuja esimerkiksi mustaherukanlehtiä, ketunleipää, kehäkukkaa ja ruusunmarjoja.  Vaikka kirja on tehty jo viime kesänä, trendinenä on ollut sen verran tarkka, että kirjaan on onnistuttu poimimaan paljon nousussa olevia raaka-aineita kuten lehtikaalia, härkäpapuja, shisoa ja seljankukkaa ja menetelmiä kuten pikkelöintiä. Raaka-aineina ovat kuitenkin pääosin vanhat tutut kotimaiset vihannekset, marjat, kalat, lihat ja sienet.

Vaikutteita resepteihin on poimittu maailmalta, mutta ideat on usein onnistuneesti käännetty kotoiseen muotoon. Tillitortilloiden sisään kääräistään polentamuikkuja, kaprismajoneesia ja varhaiskaalia. Flatbread leivotaan riihirukiista ja täytteenä on savumuikkuja, uusia perunoita ja curry-sinappiranskankermaa. Caesarsalaatti valmistetaan varhaiskaalista. Toivon totisesti, että joku meidän pihan marjapuskista paljastuu ensi kesänä karviaispensaaksi. Haluan ehdottomasti kokeilla esimerkiksi karviaislimonadia.

Muutamien reseptien yhteydessä oli parin lauseen esipuhe reseptistä tai sen synnystä. Vastaavan olisin mielellään lukenut jokaisen osalta. Christer Lindgrenin kirjoittamat mielenkiintoiset noin sivun mittaiset välitekstit liittyvät nimittäin kirjan konseptin mukaisesti Hankoon. Muutama sana lisää resepteistä olisi täydentänyt kirjaa hyvin.

Kirjan reseptit eivät ole selailun perusteella ylivoimaisen vaikeita jonkin verran kokkaavalle kokikokille, mutta innokkaampikin harrastaja löytää niistä varmasti roppakaupalla uusia, tuoreita ideoita. Reseptiikan toimivuutta olen ehtinyt testata vasta muutaman reseptin verran. Ensimmäiset reseptit valikoituivat kokeiluun lähinnä sillä perusteella, että niihin saa kätevästi raaka-aineet jo nyt.

Leivoin kirjasta sunnuntailounaalle jälkiruoaksi rosmariini-sitruunakakun. Tein sen uskollisesti reseptin mukaan, tosin pienempään vuokaan puolikkaana annoksena. Kirjassa kakku tarjottiin paahdettuna mustikkavoin, mustikoiden ja kermavaahdon kera. Meillä se syötiin tomusokerilla maustetun turkkilaisen jogurtin ja mustikoiden kera. Parasta se oli minusta ilman mitään lisukkeita. Raikkaan sitruunainen kuivakakku onnistui reseptiä seuraamalla nappiin.

Alkuruoaksi testaamaani valkosipulikeittoon en saanut toivomaani samettista rakennetta. Syy tuskin oli reseptissä, vaan minun olisi pitänyt käyttää pienempireikäistä siivilää. Nyt suutuntuma jäi hiukan rakeiseksi.

Olen selaillut kirjaa viikon verran ja tässä taitaa olla pitkästä aikaa keittokirja, jonka voisin kokata lähes kannesta kanteen. Kirja osuu täydellisesti makuhermooni. Odotan jo uutta satoa. Kirjassa on uskallettu pitäytyä niin tiukasti kiinni sesongissa, että monia raaka-aineita saa odotella vielä muutaman kuukauden. Hyvä niin. Onneksi ulkona vihertää jo.

rosmariinisitruunakakku

Sitruuna-rosmariinikakku

halkaisijaltaan noin 16-senttiseen torvivuokaan

50 g voita
3/4 dl oliiviöljyä
1/2 sitruunankuori raastettuna
1 rkl rosmariinia
ripaus suolaa
2 kananmunaa
100 g ruokosokeria
100 g vehnäjauhoja
vajaa 1 tl leivinjauhetta

Lisäksi korppujauhoja ja voita vuoan voiteluun ja korppujauhottamiseen

Tarjoiluun esimerkiksi mustikoita ja tomusokerilla maustettua turkkilaista jogurttia

1. Voitele ja korppujauhota vuoka. Kuumenna uuni 150 asteeseen.

2. Sulata voi kattilassa, sekoita sulaneen voin sekaan oliiviöljy, raastettu sitruunankuori ja silputtu rosmariini.

3. Sekoita erillisessä kulhossa leivinjauhe vehnäjauhojen sekaan.

4. Vatkaa kananmunat ja sokeri jämäkäksi vaahdoksi.

5. Nostele kevyesti muna-sokerivaahdon sekaan ensin puolet jauhoseoksesta ja sitten puolet öljy-voiseoksesta. Toista vielä toisen kerran eli kunnes kaikki ainekset ovat taikinassa.

6. Kaada vuokaan. Paista 150 asteessa, kunnes kakku on kypsä ja kullanruskea. Kakku kypsyy noin 35-40 minuutissa

Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena.

facebookissa-lätkä