Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Blog

Kuin hyvä ystävä – rapupasta aglio et olio

Saanko esitellä: Pasta, vanha ystäväni. Ystävä, josta en hevin luovu.

rapupasta aglio et olio et peperoncino

Jos mietin hetkellisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota jossain mielenhäiriössä, ajatusta ei tarvitse jatkaa kovinkaan pitkälle, kun alan tuntea suunnatonta luopumisen tuskaa. Pastasta, leivästä. Eero Ritala totesi viimeisessä Olivia-lehden numerossa, että pastasta luopuminen tuntuisi kuin luopumiselta hyvästä ystävästä. Omalla kohdallani ulotan saman hyvään leipään. Ja kukapa sitä ystäviään hylkäisi.

Aglio et olio et peperoncino syntyy ruokakomeron perustarvikkeista. Ylevämpi viikonloppuversio ei tarvitse lisäksi kuin jättikatkarapuja, rukolaa ja pienen tujauksen korianterinsiemeniä. Välillä lisään pannulle myös muutaman kirsikkatomaatin, ne paistuvat mehukkaiksi mausteöljyssä.

Jättirapupasta aglio et olio

kahdelle

200 g pastaa

3 valkosipulin kynttä
reilu loraus oliiviöljyä
vajaa 1 tl kuivattuja chilihiutaleita
vajaa 1 tl korianterin siemeniä
6-8 raakoja jättikatkaravun pyrstöä
pari rkl lehtipersiljaa silputtuna
nippu tuoretta rucolaa

1. Kuumenna pastavesi kiehuvaksi. Mausta suolalla. Laita pasta kiehumaan ja keitä al dente pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Veden kuumentuessa silppua valkosipuli pieneksi.

3. Kun pastan keittoajasta on jäljellä noin neljä minuuttia, kuumenna reilusti öljyä pannulla, lisää chilihiutaleet, korianterin siemenet ja silputtu valkosipuli. Kuullota niitä hetki, lisää pannulle jättikatkaravut ja paista nopeasti molemminpuolin kypsäksi.

4. Valuta pastasta vesi ja kaada se pannulle. Heitä sekaan lehtipersilja ja rucola. Sekoita hyvin, jotta saat kaikki maut pannulta pastan joukkoon. Lisää tarvittaessa loraus öljyä.

*****

Ditching pasta from my regimen would feel almost like abandoning an old friend. So no gluten-free or low carb diets for me, but a big bowl of pasta, please. 

Kesä-Helsinki – lappu luukulla ja pari kesäistä helmeä

Tervetuloa Helsinkiin turistit. Ai niin, mutta älkää turhaan tulko heinäkuussa – täällä on vähän kaikki kiinni. Annoin ulkomaalaiselle tuttavalleni seitsemän ravintolan suosituslistan heinäkuiseen Helsinkiin. Yksikään niistä ei ollut auki. Onneksi kesä-Helsingissä on muutama helmi, joista ennättää nauttia vielä hetken. Elo-syyskuussa ne sulkevat ovensa, kiireisimmät jo ensi viikon lopussa – toivottavasti vain ensi kesään saakka.

Suomessa parhaat ravintolat ovat usein yrittäjävetoisia ja jokainen tarvitsee lomansa, mutta heinäkuinen Helsinki on ravintoloiden osalta vähän tylsähkö kaupunki. Kaikista kesistä juuri tämä oli se, kun päätimme viettää koko loman kotimaassa ja erityisen suuren siivun kotona. Suunnitelmissa oli leppoisia pyöräretkiä, pitkiä illallisia hyvän ruoan ja juoman ääressä. Suurin osa suunnitelmasta toteutui ja loma oli hieno, mutta toisin kuin suunnittelimme ravintolaan kannoimme rahaa kohtuullisen vähän. Niiden ovet olivat säpissä.

Jokainen yrittäjä toki itse päättää, milloin kannattaa pitää ravintolaa auki. Heinäkuussa sen ei vähänkään fiinimpien osalta sanota kannattavan, koska firmat eivät silloin juurikaan kestitse. Heinäkuu on kuitenkin kotimaista matkailusesonkia parhaimmillaan ja melkein puolet Helsingin hotelliöistä vietetään suomalaisin voimin. Elokuu ja heinäkuu ovat vuoden vilkkaimmat kuukaudet hotelleissa, eikä niiden välillä ole Helsingin matkailutilastojen mukaan kuin nimellinen ero.

Olisi väärin sysätä vastuu kaupungin matkailusta yksittäisten yrittäjien niskaan – yrittäjällä on vapaus ja vastuu vain itselleen ja riittävästi paineita siellä niskassa muutenkin. Väkisin kuitenkin pistää miettimään, olisiko Helsinki kiinnostavampi turistikaupunki, jos keskimäärin parhaiden kesäsäiden aikaan myös ravintolatarjonta olisi parhaimmillaan. Kööpenhaminassa ravintolabuumi on tarkoittanut 10 000 uutta työpaikkaa ravintola-alalle sitten vuoden 2008 finanssikriisin – kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Yhtenä isona tekijänä kasvuun on ollut ruokaturismi, hyvän ruoan ja elämysten perässä ollaan valmiita matkustamaan.

Onneksi kesäinen Helsinki hemmottelee sitten vastineeksi suljetuista ovista ravintoloilla, joihin ei talvella pääse. Keräsin muutaman suosikeistani listalle. Ja kyllä Skifferista saa hyvää pizzaa ja se maistuu vielä paremmalta meren äärellä, mutta sitä saa talvellakin.

Kahvila Siili

Ilmattarentie 8 C, Käpylä

kahvila-siili-suolaajahunajaa

Käpylään sympaattisen puutalon alakertaan perustetusta kahvilasta tuli tämän kesän mansikkapaikkani. Sarjayrittäjinä menestyneiden Jyri Engeströmin ja Caterina Faken kahvila sai jo ennen aukaisemistaan paljon huomiota sadantonnin putkistaan – kymmenen hengen kahvilaa varten se on massiivinen investointi. Sittemmin selvisi, ettei niin mittavaa saneerausta olisi edes suomalaisen byrokratian mukaan tarvittu. Mutta nyt on putket ja ennen kaikkea aivan ihana kahvila, josta syntyi ilmiö jo ennen aukaisemistaan muutenkin. Mainostamista ei tarvittu, sana levisi niin liukkaasti.

Siili tavoittaa jotain olennaista ajan hengestä – inhimillistä, yhteisöllistä ja lähestyttävää. Jotenkin se onnistuu tartuttamaan rennon ja hyväntuulisen henkensä poikkeuksetta myös asiakkaisiin. Sadepäivinä muutamaa sisällä olevaa pöytää jaetaan sopuisasti ja epäsuomalaisen lähellä pöytänaapuria, aurinkoisina päivinä kahvila levittyy pienelle terassille.

Kahvila tulee todistaneeksi, että myös me muualla kuin keskustassa asuvat arvostamme ja kaipaamme lähipalveluita. Oikeasti kivoja ja laadukkaita kahviloita. Siili ei ole juuri kenenkään matkan varrella Käpylässä puutaloalueella, mutta niin vain sinne ovat löytäneet tien todella monet. Useimmiten pyöriä on edessä rivi parkissa. Meille Siili on sopivan pyörämatkan päässä, vähän tuntee tehneensä matkaa, mutta ei pääse hikeen saakka. Niinpä sinne on polkaistu useampaan otteeseen sopalle, kakulle tai lasilliselle – koska sieltä saa cavaa ja se on auki arkisin ja lauantaisin kahdeksaan saakka illalla, sunnuntaisinkin kuuteen.

Jos perustaisin kahvilan, Siili on juuri sellainen kuin omani haluaisin olevan. Yksinkertaisen kaunis, minimalistin silmää hivelevä ja silti mietitty jokaiseen yksityiskohtaan. Auki pitkään, tarjottavat aina laadukkaita ja maukkaita. Petitpasin croissanteja ja mantelisarvia, täytettyjä leipiä, päivän vegaaninen keitto, kakkuja, jätskiä ja viikonloppuisin kehuttu brunssi. Kahvihifistelijät arvostavat varmasti palkitun baristan Kalle Freesen kädenjälkeä.

Uskallan ennustaa ruuhkaa viimeiseksi viikonlopuksi, Siili on auki enää viikon ja sulkee ovensa elokuun lopussa. Luvassa on pitkä talvi.

Lonna

JT-linen lautta Suomenlinnaan koukkaa Lonnan kautta. Huom. ei HSL:n lautta. Lähtö Espan päästä Kauppatoria.

Aurinkoinen kesäpäivä pitkän kaavan mukaan ravintola Lonnan terassilla, Suomenlinnan kupeessa sijaisevalla vanhalla miinanraivaussaarella on kuin miniloma seitsemän minuutin päässä keskustan sykkeestä. Suurinpiirtein sen verran lauttamatka kestää. Saarella on ravintola ja kahvila.

Ravintola mainostaa tarjoavansa kesäisiä, puhtaita makuja ja juuri sellaisia lautasella on. Söin muunmuassa täydellisesti paistettua siikaa. Hinnoiltaan ravintola kiikkuu lähellä kipurajaa, valmista menuhinnoittelua ei ole, joten maksoimme kolmesta ruokalajista karvan verran yli 50 euroa henkilöltä, viineineen lasku kahdelta oli noin 170 euroa.

Hernesaaren Ranta

Ihan j-o-k-a-i-s-e-s-s-a kommentissa Hernesaaren rannasta todetaan, että paikka on niin lähellä ulkomailla oloa kun Suomessa pääsee. Asiaa ei voi kuitenkaan toistamatta, sillä juuri sellaiset hyvät chillailuvibat paikassa on. Jos on onnekas, rantaan parkkeraa vielä pari isoa paattia ja fiilis on todella kuin jossain etelämpänä. Vihdoin merellinen Helsinki alkaa päästä kaupunkilaisten käyttöön.

Myös keski-ikäiselle sopiva Sedula on koonnut yhteen monta hyvää rentoa ruokaa tarjoavaa pistettä, joten rannasta saa mm. Hanko Sushia, Piece’n Loven Big Green Eggissä tehtyjä pizzoja, Street Gastron leipiä ja Chalupan meksikolaista ruokaa. Suomalaisen alkoholipolitiikan aidatut karsinat on kierretty hienosti siten, että yksikään ruokakonteista ei myy alkoholia, vaan se haetaan yhdestä baarista, jolloin koko seurueen ei tarvitse hakea ruokaa samasta paikasta ja silti voidaan istua yhdessä – vaikka ruoan kanssa haluaisi nauttia myös lasillisen.

Päivittäin Hernesaaren ranta on auki elokuun loppuun ja sen jälkeen sään mukaan.

Teurastamon Street Food -torstait

Teurastamo, Työpajankatu 2

Joka kuukauden ensimmäinen torstai Teurastamon pihalle kokoontuu rekka poikineen. Kaksi edellistä kertaa sää on hellinnyt ja aurinkoisessa säässä edes jonot eivät haittaa. Oma viltti mukaan, tarjolla on nimittäin leppoisaa pikniktunnelmaa ja hyvää katuruokaa. Vielä viimeinen kierros jäljellä syyskuun 3. päivä.

*****

We Finns love our vacays – and this applies also to restauranteurs. If you a big fan of fine dining, you might want to avoid arriving in July, around that time most small and interesting places hang a On holiday sign up on their door.

Luckily we Finns are not only big fans of vacations but we are very keen on summers as well. Having a temperature high enough to sit out and enjoy is so rare treat that we get quite creative in going all outdoorsy. So check out these little gems open only during summer months:

Kahvila Siili – a small and cozy neighbour cafe in Käpylä. My absolute favourite with a warm and welcoming atmosphere. 

Lonna – a cafe and restaurant offering seasonal produce on a former military island a seven minutes ferry trip away from the Market Square.

Hernesaaren ranta – the place gathers several food stalls together, so you get pretty much everything from pizza to sushi in an atmosphere with a sort of a Mediterranean flair right on the seafront. For chilling out.

Teurastamo Street Food Thursday – every first Thursday of the month from May to September the permanent restaurants in Teurastamo area get company from several food stalls. Grab a blanket with you and have a relaxed picnic. 

Kohti Koreaa – korealaista kanaa

Korealainen gochujang-chilitahna antaa broilerille mukavasti potkua. Sen omaperäinen maku on yhdistelmä makeutta ja tulisuutta.

Korealaista kanaa suolaa ja hunajaa-2

Korealaisesta ruoasta on intoiltu jo hetki, mutta minun kaapeissani ei ole ollut juurikaan tarveaineita sen valmistamiseen, eikä kimchiruukku pöhise nurkassa. Hakaniemen reissulla korjasin tilannetta gochujang-maustekastikkeen verran, poimin reseptin Koreasta innostuneen Nannan Kaikki äitini reseptit -blogista ja laitoin kanan tulille.

Olen valmistanut kerran korealaista kanaa, joka valmistetaan uppopaistamalla. Tällä kertaa valmistin Nannan ohjeella grillissä. Ohje on muuten suoraan Nannan kädenjälkeä, mutta valelin broilerit kastikkeella jo grillaamisen loppuvaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa liha pyöritetään maissitärkkelyksessä ja nostetaan jääkaappiin peittämättä. Jauho kuivuu kiinni nahkaan ja tekee siitä rapeamman. Grillissä lopputulema ei ole kuitenkaan yhtä rapsakka kuin uppopaistamalla. Jos sinulla ei ole aikaa antaa kanan levätä rauhassa jääkaapissa, jätä maissitärkkelys laittamatta ja mausta kana vain suolalla. Olen tehnyt pikaista versiota pariin otteeseen ja muutaman kerran pitkän kaavan mukaan. Kumpikin on ihanaa. Taikasana on gochujang.

Toki voit käyttää myös jotain muuta aasialaista chilikastiketta esim. srirachaa, mutta kannattaa maistella tulisuutta. Gochujangissa on sille tyypillinen maku  – vähän makeaan taittava lämpö, joten ihan samanlaista lopputuloksesta ei tule muilla kastikkeilla.

Korealaista kanaa

kahdelle

5-6 broilerin paistileikettä (luomua tai maalaiskananpoikaa)
2 rkl maissitärkkelystä
1/2 tl suolaa

Kastike

2 rkl gochujang-kastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 rkl seesamöljyä
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl hunajaa
2 rkl raastettua inkivääriä
2 valkosipulin kynttä

lisäksi seesaminsiemeniä (ja kevätsipulia)

1. Sekoita maissitärkkelys ja suola ja pyörittele kananpalat jauhoseoksessa. Nosta peittämättä jääkaappiin 2-8 tunniksi.

2. Silppua valkosipuli ja raasta inkivääri. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset.

3. Kuumenna grilli ja grillaa broileriin hyvä pinta ja nosta lihat sen jälkeen yläritilälle kypsymään noin puoleksi tunniksi.

4. Noin 5-10 minuuttia ennen kuin otat broilerin pois, sivele se kaikkialta chilikastikkeella. Voit ottaa vielä pinnan nostamalla lihan hetkeksi alatasolle.

5. Sipaise grillistä ottamisen jälkeen vielä halutessasi hiukan kastiketta lihan pintaan, jotta sesaminsiemenet tarttuvat paremmin. Ripottele pinnalle paahdettuja sesaminsiemeniä ja halutessasi kevätsipulia.

*****

Gochujang, a staple in Korean kitchen, has a distinctive spicy flavour – an addictive combination of hot and sweet.