Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Blog

Kallista vai halpaa? – Lehtikaalipiirakka

Tuttu mantra: Suomessa ruoka on kauhean kallista. Mutta ei niin kallista, etteikö sitä voisi heittää vuosittain sadoilla miljoonilla roskiin. 

Lehtikaalipiirakka

Niin sikakallista, että kotitalouksissa on varaa heittää ruokaa roskiin noin 700 miljoonan euron edestä vuosittain. Sen verran Talouselämän mukaan kotitalouksien ruokahävikki on euroihin käännettynä. Ei olla köyhiä eikä kipeitä biojätteen edessä.

Miten paljon on sitten 700 miljoonaa euroa? Se on kaksi kertaa enemmän kuin ensi vuoden valtionbudjettiin on varattu rahaa pakolaiskriisin hoitoon ja kotouttamiseen (350 miljoonaa euroa), melkein viisi kertaa enemmän kuin suunnitellut koulutusleikkaukset (150 miljoonaa euroa). Samalla rahalla suurinpiirten joka viides suomalainen tekisi oikein mukavan ulkomaanmatkan. Sen sijaan että siemailisimme rahalla drinkkiä uima-altaan äärellä, kannamme rahan biojäteastiaan.

Piirakka on käytännöllistä hävikkiruokaa. Sinne voi laittaa lähes kaikkea ja lisäksi kuivahtaneen juustonkannikan sekä maitotuotteiden jämät. Kerman sijaan voi huoletta käyttää vaikkapa ranskankermaa. Lehtikaali-pekonipiirakkaan upposi pari lehteä minestronesta ylijäänyttä lehtikaalia ja lopunalkua lähennellyt juustonjämä. Kasvisversion piirakasta saa korvaamalla pekonin fetalla. Sipulin sijaan voit käyttää purjoa. Ihan oman jääkaapin sisällön mukaan.

Hyvä piirakka lähtee pohjasta. Se ei saa maistua rasvaiselta – vaikka juuri sellaista hyvä pohja väistämättä on. Itse vannon voin nimeen piirakkapohjassa ja vähintään yhtä tärkeää kuin voi on taikinan lämpötila. Avainsana on viileä ihan kaikissa vaiheissa. Voi lisätään kuutioina jääkaappikylmänä, veden tulee olla kylmää. Kun kaikki ainekset ovat sekaisin, taikina nostetaan vähintään puoleksi tunniksi viileään ja taas uudestaan kaulitsemisen jälkeen. Kun taikina on kunnolla viilentynyt ennen uuniin laittamista, reunat eivät valu esikypsennyksen aikana. Ja kyllä, taikina pitää ehdottomasti esikypsentää, ettei se jää raa’aksi ja vetiseksi täytteen alla. Sen enempää salatiedettä ei hyvään piirakkapohjaan tarvita.

Lehtikaalipiirakat

Lehtikaalipiirakka

1 iso piirakkavuoka tai 6 pientä piirakkavuokaa

Taikina

100 g voita
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
noin 4 rkl kylmää vettä

Täyte

2 isoa lehteä lehtikaalia
170 g pekonia (kasvisversioon fetaa)
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
3 kananmunaa
1 dl kermaa
1 dl maitoa
tuoretta timjamia
mustapippuria
suolaa
100 g vahvaa juustoa raastettuna

  1. Valmista ensin taikina: Kuutioi jääkaappikylmä voi. Sekoita kuivat aineet ja nypi voi mahdollisimman nopeasti tasaisesti jauhojen sekaan. Lisää kylmää vettä lusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on notkeaa. Taputtele taikina kiekoksi, kääräise se kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.
  2. Voitele piirakkavuoka (tai vuoat). Kaulitse taikinasta ohut, pyöreä levy ( kuusi levyä, jos teet piirakan pieniin vuokiin) ja painele se tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille, leikkaa reunojen yli tuleva taikina pois. Voit myös painella taikinan tasaisesti vuokaan kaulitsematta sitä.
  3.  Nosta vuoka kylmään täytteen valmistamisen ajaksi.
  4. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  5. Poista lehtikaalista lehtiruoti ja leikkaa lehdet pienehköiksi paloiksi.
  6. Laita vesi kiehumaan, lisää suolaa ja keitä lehtikaalia kiehuvassa vedessä muutama minuutti. Kaada vesi pois ja kuivaa kaali huolellisesti.
  7. Silppu sipuli ja valkosipuli.
  8. Kuutioi pekoni ja paista se rapeaksi, nosta paperin päälle ja valuta ylimääräinen rasva pois. Älä kuitenkaan pyyhi pannua puhtaaksi, vaan kuullota pekoninrasvassa sipulit.
  9. Lisää pannulle ensin sipuli, kuullota viitisen minuuttia, lisää kaali ja valkosipuli ja kuulota vielä jokunen minuutti. Sekoita joukkoon pekoni ja mausta reilusti tuoreella timjamilla. Nosta täyte odottamaan.
  10. Nosta vuoka jääkaapista, töki haarukalla taikinaan reikiä ja paista pohjaa noin 10 minuuttia 200 asteisessa uunissa (pieniä pohjia noin 7-8 minuuttia).
  11. Valmista sillä aikaa munamaito. Vatkaa munien rakenne rikki, sekoita joukkoon kerma ja maito, mausta mustapippurilla. Sekoita joukkoon raastettu juusto.
  12. Levitä täyte tasaisesti esipaistetun piirakkapohjan päälle, kaada päälle maito-kerma-muna-juustoseos. Levitä tarvittaessa juusto tasaiseksi.
  13. Nosta piirakka uuniin alatasolle ja paista, kunnes se on kullanruskea (pieniä piirakoita noin 15-20 minuuttia, isoa puolisen tuntia).
  14. Anna jäähtyä hetki ennen kuin otat piirakan vuoasta.

Uusvanha tulokas – härkäpapu-hernebulgur

Kaupan vihannesosastolla saattaa keskimäärin olla vaikeaa havaita, että härkäpapu on kasvattanut viljelyalaansa. Niin harvakseltaan tuhdisti proteiinia sisältävää palkokasvia on saatavana tuoreena. Herneen aikoinaan syrjäyttämä maukas palkokasvi on ikiaikainen perinnekasvi, joka on ollut perunan ja vihreän herneen saapumisen jälkeen paitsiossa. Se ansaitsisi kuitenkin paluun lautasillemme – vaikka onkin pirullinen käsiteltävä.

Härkäpapu-hernebulgur suolaa&hunajaa-2

Tänä kesänä huomaan monen harrastelijaviljelijän lisänneen helposti kasvatettavan ja satoisan härkäpavun kasvimailleen, minun kasvimaalleni se saattaa tulla ensi kesänä, mutta sitä odotellessa onnistuin löytämään pussillisen Torpparinmäen K-Supermarketista. Tilasivat pyynnöstäni ja ilokseni kertoivat viimeksi, että ovat päässeet täydentämään tilausta monesti sen jälkeenkin. Muutkin ovat sen siis löytäneet. Lisäksi sitä on saanut ainakin Stockmannilta, Tammiston K-Citymarketista sekä Mankkaan K-Supermarketista. Vinkatkaa kommenttiboksissa muista myymälöistä, tiedän monen etsivän tätä herkkua.

Härkäpapu olisi erinomainen korvaaja esimerkiksi tuontisoijalle, siinä on runsaasti kuitua ja proteiinia ja siitä voidaan valmistaa pitkälti samat tuotteet kuin soijastakin – jogurteista jäätelöön. Eikä sitä kannatta jättää pelkästään kasvissyöjille, tuore härkäpapu on  hyvänmakuista ja sen satokausi on vielä käsillä.

Pienet härkäpavut voi periaatteessa syödä palkoineen, mutta siinä vaiheessa, kun palon sisälle alkaa ilmestyä karvaa, kasvista syödään enää palon sisällä kasvavat pavut. Silpomisen jälkeen 300 grammasta härkäpapuja palkoineen jää noin desin verran syötäviä papuja. Käsittelyn vaivalloisuus on härkäpavun miinuspuoli, muutaman kerran kokemuksella se on aika hidasta. Ensin palot avataan ja pavut otetaan niiden sisältä. Papujen päällä on vielä kuori, joka on periaatteessa syötävää, mutta parempaa saat, kun poistat senkin joko heti kuorintavaiheessa tai keittämällä papuja ensin muutaman minuutin ja jäähdyttämällä ne sen jälkeen, poistamalla kuoren ja jatkamalla kypsentämistä vasta sen jälkeen.

Joka tapauksessa pavut pitää kypsentää, yhteensä vajaa kymmenen minuuttia riittää tuoreiden papujen osalta. Suolalla maustettu keittovesi säilyttää papujen vihreän värin. Ne eivät siis tarvitse liotusta ja pitkää keittoaikaa kuten kuivattuina.

Härkäpapu-hernebulgur

kahdelle lisukkeena

1 dl keittämätöntä bulguria 
reilu 300 g tuoreita härkäpapuja (paino palkoineen)
150-200 g tuoreita tai pakasteherneitä (paino palkoineen)
1 kesäsipuli tai 2-3 kevätsipulia
1/2 dl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
1 valkosipulin kynsi
ripaus chilihiutaleita
suolaa
mustapippuria
reilusti tuoreita yrttejä (esim. basilikaa, minttua ja lehtipersiljaa)

lisäksi puoli pakettia halloumijuustoa

1. Silvo härkäpavut ja herneet. Poista härkäpavuista myös kalvo (katso käsittelyohjeet yltä).

2. Keitä bulgur pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi.

3. Keitä härkäpapuja suolalla maustetussa vedessä noin 10 minuuttia ja herneitä muutama minuutti.

4. Sekoita kaikki salaatin ainekset halloumia lukuunottamatta. Lisää tarvittaessa mausteita. Anna maustua hetki.

5. Leikkaa halloumiviipaleiksi ja paista se pannulla öljyssä kullanruskeaksi.

Simppelisti – kurkkua jogurtin ja piparjuuren kera + kirja-arvonta

Yksinkertainen resepti, muutama raaka-aine, vartissa valmista. Kuka sanoo, että ruoanlaiton pitäisi olla vaikeaa? Tämänhetkinen lempikirjani, Tommy Myllymäen kasviskeittokirja, on täynnä toinen toistaan kekseliäämpiä, mutta samaan aikaan hyvin simppeleitä reseptejä kasviksista. Yhden kirjan sain myös arvottavaksi.

kurkkua jogurtin ja piparjuuren kera

Ehkä olen yksinkertainen ihminen – ainakin makuaistini on. Siksi tartun aina sellaisiin resepteihin kuten tämä kurkku piparjuurella maustetulla jogurttikastikkeella. Saan omituista tyydytystä maukkaista pikaruuista, jotka pyöräyttää vähän toisella kädellä. Ikäänkuin puolihuolimattomasti.

Kun sain ruotsalaisen huippukokin (kolmas sija Bocuse d’Orissa eli kokkien MM-kisoissa oikeuttanee tittelin) Tommy Myllymäen kirjan, se aukesi samantien ranskanperunoiden kohdalta. Tässäpä kasviskeittokirja minun makuuni, totesin. Ranskanperunat kuvaa hyvin kirjaa, perinteisten hiukan kurinalaisten kasviskeittokirjojen vastineeksi kirja on vähän syntinen. Resepteissä mennään tukevasti maku edellä ja enemmän kuin kasvisruoasta kyse on kasviksista valmistetuista lisukkeista. Vain harvasta ruoasta olisi annokseksi sellaisenaan, vaan ne kaipaavat useimmiten jotain kylkeensä täysipainoisen aterian aikaansaamiseksi. Mutta lisukkeina reseptit ovat sitten sitäkin kekseliäämpiä ja tuovat taatusti vaihtelua jokaisen lautaselle.

Oheinen resepti on kirjasta. Olen vähentänyt alkuperäisestä reseptistä piparjuuren määrän puoleen. Jopa tällaiselle wasabia röörien aukaisemiseen käyttävälle alkuperäinen määrä oli liikaa. Puoletkin oli turhan tujua toiselle osapuolelle perhettämme, mutta minä puolestaan rakastuin kurkkusalaattiin juuri tukevan piparjuuriannostelun takia. Se todella maistuu. Lisää siis vähitellen, jotta löydät omaan makuusi sopivan määrän täräyttävää juurta.

Ja vielä arvonta: Arvon syksyn suosikkikirjani kaikkien tähän postaukseen viimeistään 30.9. aikana kommentoineiden kesken. Voit vaikkapa vinkata meille kaikille simppelin suosikkikasvisruokasi tai -lisukkeesi. En taida olla ainoa, joka ymmärtää yksinkertaisuuden päälle.

EDIT: Onnea TerhiKoo. Onnetar suosi arvonnassa Terhiä ja kirja matkaa hänelle laajentamaan kasvisruokavalikoimaa.

kurkkua jogurtin ja piparjuuren kera-2

Kurkkua jogurtin ja piparjuuren kera

kahdelle

noin puolikas kurkku
1 dl turkkilaista jogurttia
1 1/2 rkl oliiviöljyä
parin sentin pala tuoretta piparjuurta raastettuna
reilusti tuoretta tilliä
suolaa

1. Kuutioi kurkku. Kannattaa valita pieni napakka kurkku. Laita kurkunpalaset siivilään ja ripottele päälle hiukan suolaa. Anna valua noin vartti. Kiinteästä, napakasta kurkusta ei irtoa kovin paljon nestettä, mutta suuremmasta ylimääräinen neste kannattaa valuttaa hyvin pois.

2. Kaada kurkkukuutiot kulhoon ja sekoita kaikki muut ainekset joukkoon. Piparjuurta kannattaa lisätä vähitellen ja maistella matkalla. Laita kuitenkin niin paljon, että se puraisee kunnolla. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

****

Kirjan on lahjoittanut arvottavaksi Bonnier Books.