Kategorian arkisto: Ruoka

Näitä neljää trendiä et todennäköisesti voinut välttää huomaamasta tänä kesänä. Kesällä koristeltiin kukilla, pikkelöitiin ja juotiin GT:tä – tai imeskeltiin se mehujään muodossa. En edes enää mainitse hortoilua, alkukesä mentiin metsään villiyrttien perässä, loppukesällä iloittiin ennätyksellisestä mustikkasadosta. Puolukkasadostakaan ei ilmeisesti ole tulossa hullumpi.

Olimme heinäkuussa Puhtaita makuja -pop upissa, jossa turkulainen Kaskis, forssalainen Köökki ja raumalainen Teemu Laurell toivat ruokansa helsinkiläisten ulottuville. Landen parhaat maut Stadiin. Kovasti kehuttu kolmikko äänestettiin Glorian Ruoka & Viini -lehden lukijaäänestyksessä parhaiksi ravintoloiksi Suomessa. Koko kärkikolmikko Helsingin ulkopuolelta. Valitettavasti matkan varrella Rauman ylpeys, ihan huikea Goto meni konkurssiin ja on sittemmin auennut erilaisella konseptilla. Ilmeisesti kunnianhimoisempi ruoka, alavireinen talous ja pieni kaupunki ei ole helppo yhtälö.

Aterian varrella hymyilytti – pääosin ihan puhtaasta onnesta, varsinkin Kaskiksen kalat olivat taivaallisia – mutta myös sen takia, että maakunnan taiturit olivat ladanneet lautasille jokseenkin kaikki tämän hetken ruokatrendit. Syötäviä kukkia, tietenkin, pikkelöityjä kurkkuja ja kirsikoita, väliruokana drinkki mehujään muodossa, eikä mikä tahansa drinkki vaan tietenkin GT – eikä tietenkään mistä tahansa ginistä.

Syötävät kukat

Liekö syynä saatavuuden parantuminen, mutta lautasilla kukkii juuri nyt. Ensin Mimi’sin versot ja sittemmin kukat alkoivat vallata ravintola-annoksia pari vuotta sitten. Tänä kesänä ainakin blogit ovat olleet kukassa ja syötäviä kukkia on saanut vihdoin monista kaupoista. Ilmeisen tehokasta markkinointia Fiinimmässä ravintolassa ei kokonaista ateriaa syö, etteikö joku annos olisi koristeltu kukalla tai vähintäänkin yksittäisillä miniversoilla, useimmiten kai Lounais-Suomesta. Esimerkiksi Kaskiksen annokset ovat kuvankauniita ja klassikko kalaympyrä sai pop-upissa viimeisen esteettisen silauksen leimunkukasta.

Oma kukkiva penkkini, josta kuvittelin poimivani loppukesän kakkujen orvokit ei itänyt ollenkaan. Muutaman kurtturuusun lehden kuivasin ensi talven pavloviin. Myös yrttimaata kannattaa ensi vuonna silmäillä kukkien metsästyksessä: Ruohosipulin kukat ovat herkän kauniita, kun nyppii kukinnot yksittäisiksi kukiksi, laventeli on tietenkin klassikko, mutta pieniä kauniita kukkia tekevät myös timjami ja oregano. Porkkana- ja punajuuripenkkien harvennuksessa maasta irtoaa aina kourallinen versoja – niitä, joista maksat kaupassa viisi euroa rasia. Ne kannattaa siis hyödyntää.

Mehujäät ja jäätelöpuikot

Kuka nyt ei olisi jäädyttänyt mehujäätä lapsuudessa? Ihan perusmehukin muuttuu lapsille herkuksi, kun se käy pakkasen kautta.  Viime vuonna kaikenvärisiä tikkuja jäädytettiin kansainvälisten ruokalehtien sivuilla, nyt huurteeseen ovat menneet kotimaiset vastineet. Paluu lapsuuteen kaikinikäisille. Toimii myös drinkeissä, kuten Puhtaita makuja todisti tarjoamalla sen geeteen nuoltavassa muodossa.

Pikkelöinti

Pikkelöinnin piti rantautua trendinä jo muutama vuosi sitten, mutta nyt se alkaa näkyä lautasella todenteolla. Ehkä se liittyy siihen, että happamammat maut ovat muutenkin nyt nousussa. Helppo trendi myös kotona, pikainen pikkelöinti kurkulle, kanttarellille, punasipulille, retiisille lisää sopivasti hapokkuutta lautaselle. Tämä ei siis tarkoita kovan luokan etikkasäilöntää jääkaappia pullolleen, nopeakin pyöräytys etikkaliemessä tuo vaikkapa kurkkuun ytyä.

Gini

Aikoinaan GT oli meille kuin aikuistumisriitti. Parikymppisenä emme todellakaan harrastaneet viinejä, niitä ei lama-Suomessa harrasteltu. Kaiken sen siiderin ja oluen lipittämisen keskellä, kun lähdettiin vähän paremmin ulos, se oli GT. Jakkupuvussa tai mekossa GT kädessä kohti aikuisuutta, olin silloin nykyistä keski-ikäisempi habitukseltani.

Klassikko ei ole ikinä tietenkään kadonnut, mutta tällä hetkellä gini on voimakkaimmin myyntiään kasvattava juoma. Nykyään mitään, mikä laitetaan suusta alas, ei tunnu voivan harrastaa ilman, että asian ympärillä aletaan hifistellä. Siispä ei geessä eikä teessä mennä helpoimman kautta. Pientislaamoita, käsityöginejä, itsetehtyä giniä. Groteskissa löytyy 76 eri ginimerkkiä ja päälle neljä tonicia. 90-luvun lopussa ei muusta kuin Beefeaterista tiedettykään. Muutama vuosi sitten ei olisi uskottu, että Suomesta löytyy maailman paras gini – mutta niin vain pohjalaiset vetäisivät tittelin kotiin.

****

Ruoka alkaa olla nykyään vähän kuin vaatemuoti. Trendit leviävät lautaselta toiselle ja vähän kuin huomaamatta kaikki intoilevat samoista asioista. Mitä sinä poimisit (jo kohta menneen) kesän ilmiöiksi ruoan osalta?