Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Piknik

Kallista vai halpaa? – Lehtikaalipiirakka

01.10.2015 18:03 \ 2 kommenttia \

Tuttu mantra: Suomessa ruoka on kauhean kallista. Mutta ei niin kallista, etteikö sitä voisi heittää vuosittain sadoilla miljoonilla roskiin. 

Lehtikaalipiirakka

Niin sikakallista, että kotitalouksissa on varaa heittää ruokaa roskiin noin 700 miljoonan euron edestä vuosittain. Sen verran Talouselämän mukaan kotitalouksien ruokahävikki on euroihin käännettynä. Ei olla köyhiä eikä kipeitä biojätteen edessä.

Miten paljon on sitten 700 miljoonaa euroa? Se on kaksi kertaa enemmän kuin ensi vuoden valtionbudjettiin on varattu rahaa pakolaiskriisin hoitoon ja kotouttamiseen (350 miljoonaa euroa), melkein viisi kertaa enemmän kuin suunnitellut koulutusleikkaukset (150 miljoonaa euroa). Samalla rahalla suurinpiirten joka viides suomalainen tekisi oikein mukavan ulkomaanmatkan. Sen sijaan että siemailisimme rahalla drinkkiä uima-altaan äärellä, kannamme rahan biojäteastiaan.

Piirakka on käytännöllistä hävikkiruokaa. Sinne voi laittaa lähes kaikkea ja lisäksi kuivahtaneen juustonkannikan sekä maitotuotteiden jämät. Kerman sijaan voi huoletta käyttää vaikkapa ranskankermaa. Lehtikaali-pekonipiirakkaan upposi pari lehteä minestronesta ylijäänyttä lehtikaalia ja lopunalkua lähennellyt juustonjämä. Kasvisversion piirakasta saa korvaamalla pekonin fetalla. Sipulin sijaan voit käyttää purjoa. Ihan oman jääkaapin sisällön mukaan.

Hyvä piirakka lähtee pohjasta. Se ei saa maistua rasvaiselta – vaikka juuri sellaista hyvä pohja väistämättä on. Itse vannon voin nimeen piirakkapohjassa ja vähintään yhtä tärkeää kuin voi on taikinan lämpötila. Avainsana on viileä ihan kaikissa vaiheissa. Voi lisätään kuutioina jääkaappikylmänä, veden tulee olla kylmää. Kun kaikki ainekset ovat sekaisin, taikina nostetaan vähintään puoleksi tunniksi viileään ja taas uudestaan kaulitsemisen jälkeen. Kun taikina on kunnolla viilentynyt ennen uuniin laittamista, reunat eivät valu esikypsennyksen aikana. Ja kyllä, taikina pitää ehdottomasti esikypsentää, ettei se jää raa’aksi ja vetiseksi täytteen alla. Sen enempää salatiedettä ei hyvään piirakkapohjaan tarvita.

Lehtikaalipiirakat

Lehtikaalipiirakka

1 iso piirakkavuoka tai 6 pientä piirakkavuokaa

Taikina

100 g voita
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
noin 4 rkl kylmää vettä

Täyte

2 isoa lehteä lehtikaalia
170 g pekonia (kasvisversioon fetaa)
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
3 kananmunaa
1 dl kermaa
1 dl maitoa
tuoretta timjamia
mustapippuria
suolaa
100 g vahvaa juustoa raastettuna

  1. Valmista ensin taikina: Kuutioi jääkaappikylmä voi. Sekoita kuivat aineet ja nypi voi mahdollisimman nopeasti tasaisesti jauhojen sekaan. Lisää kylmää vettä lusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on notkeaa. Taputtele taikina kiekoksi, kääräise se kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.
  2. Voitele piirakkavuoka (tai vuoat). Kaulitse taikinasta ohut, pyöreä levy ( kuusi levyä, jos teet piirakan pieniin vuokiin) ja painele se tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille, leikkaa reunojen yli tuleva taikina pois. Voit myös painella taikinan tasaisesti vuokaan kaulitsematta sitä.
  3.  Nosta vuoka kylmään täytteen valmistamisen ajaksi.
  4. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  5. Poista lehtikaalista lehtiruoti ja leikkaa lehdet pienehköiksi paloiksi.
  6. Laita vesi kiehumaan, lisää suolaa ja keitä lehtikaalia kiehuvassa vedessä muutama minuutti. Kaada vesi pois ja kuivaa kaali huolellisesti.
  7. Silppu sipuli ja valkosipuli.
  8. Kuutioi pekoni ja paista se rapeaksi, nosta paperin päälle ja valuta ylimääräinen rasva pois. Älä kuitenkaan pyyhi pannua puhtaaksi, vaan kuullota pekoninrasvassa sipulit.
  9. Lisää pannulle ensin sipuli, kuullota viitisen minuuttia, lisää kaali ja valkosipuli ja kuulota vielä jokunen minuutti. Sekoita joukkoon pekoni ja mausta reilusti tuoreella timjamilla. Nosta täyte odottamaan.
  10. Nosta vuoka jääkaapista, töki haarukalla taikinaan reikiä ja paista pohjaa noin 10 minuuttia 200 asteisessa uunissa (pieniä pohjia noin 7-8 minuuttia).
  11. Valmista sillä aikaa munamaito. Vatkaa munien rakenne rikki, sekoita joukkoon kerma ja maito, mausta mustapippurilla. Sekoita joukkoon raastettu juusto.
  12. Levitä täyte tasaisesti esipaistetun piirakkapohjan päälle, kaada päälle maito-kerma-muna-juustoseos. Levitä tarvittaessa juusto tasaiseksi.
  13. Nosta piirakka uuniin alatasolle ja paista, kunnes se on kullanruskea (pieniä piirakoita noin 15-20 minuuttia, isoa puolisen tuntia).
  14. Anna jäähtyä hetki ennen kuin otat piirakan vuoasta.
Kategoriat: brunssi, hävikistä herkuksi, helpot ja nopeat, leivonta, piirakat, piknik, ruoka \ Tagit: , , \ 2 kommenttia

Papua hauikseen – marokkolainen porkkana-kikhernesalaatti

30.07.2015 18:39 \ 7 kommenttia \

marokkolainen porkkanasalaatti

“Onko sinulla mitään hyviä reseptejä pavuista?”. Kysymys on yhtäkkiä alkanut pulpahdella tuttavilta ruoasta puhuttaessa. Urheilijaystävät kaipaavat lihan rinnalle muita proteiininlähteitä, osa haluaa tietoisesti vähentää lihankäyttöä eettisistä syistä, osa ekologisista, osa kaipaa vain monipuolisempia reseptejä. Kyse ei ole hipahtavista kasvissyöjäystävistä, vaan pavuista ja linsseistä on tullut valtavirtaa. “Jos vain osaisin käyttää niitä”.

Eikä syyttä, ne ovat maukkaita ja monipuolisia, sitäpaitsi maineestaan huolimatta helppoja valmistaa.  Moneen tarkoitukseen purkkikama on oikein erinomaista, eikä liottaminenkaan ole työlästä. Lähinnä se vaatii ennakointia. Kun ottaa käyttöön koko repertuaarin erilaisia linssejä ja papuja, makumaailma on laaja.

Poimin uudesta Etiketistä taivaallisen salaatin kikherneistä, paahdetuista porkkanoista ja fetasta. Sanna Kekäläisen reseptin pohjalta on syntynyt yksi meidän perheen uusia suosikkireseptejämme pavuista. Toimii varmasti myös muille papureseptien kyselijöille: Siinä on proteiinia urheilijoille ja paljon makua meille muille.

Ohjetta on vähän muokattu alkuperäisestä. Käytin siinä Nomun pistaasidukkahia, jonka olen ostanut Keittiöelämää-liikkeestä Tampereelta. Dukkahin, joka on paahdettu pähkinä-mausteseos, voi kuitenkin valmistaa myös itse. Tässä esimerkiksi linkki Jokihaka kokkaa -blogin dukkahreseptiin. Mausteinen salaatti maistuu vaikkapa savustetun lohen kanssa tai ihan sellaisenaan.

Marokkolainen porkkana-kikhernesalaatti

neljälle

pari nippua pieniä uusia porkkanoita (noin 300 g)
170 g huuhdeltuja kikherneitä (290 gramman purkki)
150-200 g fetaa
tuoretta korianteria
1 oksa tuoretta minttua
tuoretta lehtipersiljaa
2-3 rkl Nomun pistaasidukkahia (tai valmista dukkah itse)

Kastike

3/4 dl oliiviöljyä
3-4 rkl sitruunamehua
1 tl harissatahnaa
(1 rkl granaattiomenasiirappia)
1 rkl juoksevaa hunajaa
1/2 tl suolaa
hyppysellinen kuivattuja chilihiutaleita

kastikkeeseen voi lisätä myös säilöttyä sitruunaa tai granaattiomenasiirappia, vähennä silloin sitruunamehun määrää

1. Pese porkkanat huolellisesti, kuumenna uuni 225 asteeseen.

2. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset

3. Levitä porkkanat laakealle uuninkestävälle astialle, sivele ne kastikkeella ja paahda noin 15 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä, mutta edelleen napakoita.

4. Anna jäähtyä hetki.

5. Sekoita kulhossa porkkanat ja kikherneet, sekoita joukkoon kastiketta makusi mukaan, pistaasidukkah ja reilusti yrttejä.

6. Levitä laakealle lautaselle ja murustele päälle feta. Koristele tuoreilla yrteillä.

*****

The new black: Beans and lentils. Mainstream, not just something for the hippie-type veggies. 

Kategoriat: brunssi, helpot ja nopeat, kasvisruoat, lisukkeet, piknik, ruoka, salaatit \ Tagit: , , \ 7 kommenttia

Juhannus kaupungissa – raparperi-vadelmagalette

22.06.2015 12:00 \ 4 kommenttia \

Takana laiska kaupunkijuhannus. Hyvää seuraa, hyvää ruokaa ja paljon aikaa sohvannurkassa. Ei tämä ollutkaan hullumpi vaihtoehto. Keittiössäkin tuli vietettyä aikaa enemmän kuin koko kiireisen kevään aikana. Pitkästä aikaa ehdin jopa leipoa, jumalaista raparperi-vadelmagalettea.

raparperi-vadelmagalette

Viimeksi vietin juhannuksen Helsingissä yli kymmenen vuotta sitten, edellisestä Suomessa vietetystä juhannuksestakin on seitsemän vuotta. Tulimme kuitenkin Kreikasta juhannusviikon tiistaina, eikä nokan suuntaaminen kohti ruuhkaisia teitä ja mökkiä houkuttanut. Sade-ennuste lupaili taivaalta pieniä miehiä, näin mielessäni itseni istumassa läpimärkänä avoveneessä matkalla mökille. Päätimme jäädä kaupunkiin.

Viime vuodet olemme viettäneet juhannuksen pidennetyllä kaupunkilomaviikonlopulla jossain Euroopan kolkassa, jossa ei tunneta keskikesän juhlaa. Yhtä vuotta lukuunottamatta sää on aina ollut parempi kuin Suomessa. Viime vuonna Suomessa satoi lunta, Lontoossa lämpö helli.

Koko opiskeluajan vietin juhannukset kaupungissa. Olin työpaikassa, jossa piti valita yksi juhlaviikonloppu, jonka teki töitä. Juhannus oli minulle merkityksettömin. Helsingissä oli juhannuksena maagista taikaa, pyöräilin sen hiljaisia katuja kotiin ja tuntui kuin olisi ollut autiokaupungissa. Kaikki oli kiinni, kaduilla ei näkynyt juuri ketään, tuntui kuin kaupunki olisi ollut vain minua varten.

Ihan samaan autioituneeseen tunnelmaan ei enää pääse, moni muukin vaikutti valinneen kaupunkijuhannuksen. Oma taikansa oli kuitenkin pelata aurinkoisena sunnuntaiaamuna hiljaisessa Kaisaniemen puistossa tennistä. Juuri sen verran poistuin nukkumalähiöstämme.

Onneksi saimme viikonlopun mittaan useampiakin juhannusvieraita ja sain syyn leipoa ihanaa raparperi-vadelmagalettea Kira Åkerström-Kekkosen reseptillä. En edes aloita piirakan kehumista, koska ylisanoille ei ehkä tulisi loppua. Vadelman ja raparperin yhdistelmä on täydellinen tällaiselle happamien makujen ystävälle. Kuin huomaamatta huitaisimme galeten neljästään jälkiruoaksi aika tuhdin aterian jälkeen.

Muokkasin reseptiä hiukan. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään kaksia erilaisia spelttijauhoja. Minulla ei kovin usein ole minkäänlaisia spelttijauhoja, ne ovat aika kalliita ja käytän niitä harvakseltaan. Nyt sattui onnekkaasti olemaan puolikarkeita spelttijauhoja kaapissa. Käytin puolet niitä ja loput vehnäjauhoja. Pohja sai speltistä hyvän syvän maun, paljon paremman kuin pelkästä vehnäjauhosta leivottaessa. Vaihdoin myös makusiirapin rosmariinilla ja sitruunalla maustettuun versioon ja laitoin raparperia hiukan enemmän, koska vadelma jyrää sen helposti.

Raparperi-vadelmagalette

Pohja

100 g puolikarkeita spelttijauhoja
100 g vehnäjauhoja
2 rkl ruokosokeria
ripaus suolaa
2 keltuaista
100 g voita
1 rkl kylmää vettä

Täyte

300-350 g raparperia
200 g vadelmia
3 rkl ruokosokeria
1 rkl maissitärkkelystä

Makusiirappi

1 dl vettä
1 dl ruokosokeria
1 iso oksa rosmariinia
1 sitruunan kuori
lusikankärjellinen vaniljajauhetta tai 1/2 vaniljatanko

voiteluun kananmuna, pinnalle ripaus ruokosokeria

1. Tee taikina hyvissä ajoin, sen pitää vetäytyä vähintään puoli tuntia jääkaapissa. Voit hyvin tehdä sen myös vaikkapa edellisenä päivänä.

2. Sekoita keskenään jauhot, sokeri ja suola. Lisää keltuaiset ja sekoita tasaiseksi.

3. Nypi joukkoon kylmä kuutioitu voi mahdollisimman nopeasti, jotta taikinaan ei muodostu sitko. Lisää tarvittaessa ruokalusikallinen kylmää vettä, jos taikina on liian kuivaa. Taputtele taikina kiekoksi, kääräise se tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin vetäytymään vähintään puoleksi tunniksi.

4. Valmista taikinan vetäytyessä siirappi. Mittaa kattilaan vesi, sokeri ja vaniljajauhe. Laita rosmariinin oksa ja leikkaa vaikka kuorimaveitsellä sitruunankuoresta suikaleita. Kiehauta neste ja nosta pois liedeltä maustumaan vähintään puoleksi tunniksi.

5. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

6. Valmista täyte juuri ennen kuin alat kaulita taikinaa. Sekoita kaikki ainekset sekaisin varovasti, jotta vadelmat eivät hajoa.

7. Kauli taikinasta jauhotetulla pöydällä pyöreä vajaan puolensentin paksuinen ympyränmuotoinen levy.

8. Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle, jätä reunoille tilaa jokunen sentti, jotta saat käännettyä reunat täytteen päälle.

9. Käännä reunat täytteen päälle. Piirakan ei tarvitse olla kovin sliipattu, galette voi hyvin olla vähän rustiikkisen näköinen.

10. Voitele reunat kananmunalla ja ripottele niiden päälle vähän ruokosokeria.

11. Paista kypsäksi (noin 50 minuuttia), valele täytettä paistamisen aikana muutamaan otteeseen makusiirapilla.

12. Tarjoa sellaisenaan tai vaikkapa vaniljajäätelön kanssa.

*****

As always all my fellow Helsinkians had headed to welcome the white, day-light filled nights and celebrate summer solstice at summer cottages. Not a single soul in Kaisaniemi park when we played tennis on a sunny midsummer Sunday. A magical feeling, like having the whole city just for yourself.

Rhubarb raspberry galette was the sweetest ending to a relaxed midsummer feast in a deserted city. A lemon rosemary syrup could not be simpler to make but it adds that little extra something when used as a finishing touch.

Kategoriat: brunssi, jälkiruoat, kasvisruoat, leivonta, marjat, piirakat, piknik, ruoka \ Tagit: , , , , , , \ 4 kommenttia