Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Piirakat

Nyyttikestit – omenanyytit

Rustiikkiset omenanyytit
Hei kaverit, pidettäisiinkö nyyttikestit? Otan kainaloon nämä omenanyytit, jotka paremmissa piireissä tunnetaan myös nimellä omenagalette. 

Olen oppinut Kivistön Marilta hyvän vinkin piirakkataikinaan. Laita kulho pieneen määrään kylmää vettä tiskialtaaseen, ainekset kulhoon kylmänä, voi pienenpieninä kuutioina ja nypi taikina nopeasti tasaiseksi. Kaikki ainekset säilyvät kylmänä koko prosessin ajan ja lopputulema on huomattavasti kaulittavampi. Oma toimintani ei ole vielä ihan jalostunut Marin opetusten tasolle, mutta parantaa joka tapauksessa lopputulosta jo kummasti. Marin kehumaan kahden käden tekniikkaan en ole vielä päässyt sisälle.

Oheisen ohjeen alkujuuri on Elle & Mat Vinistä, mutta käytännössä siitä on muodostunut ihan muuta kuin lehden resepti karamellisille omenanyyteille. Tämä on klassisempi versio. Olen kopioinut kuitenkin toteutuksen ulkonäön. Juuri sopivan rustiikkista ja sellaisena helppoa. Mukavannäköinen ja mahtavanmakuinen lopputulema ilman nykertämistä.

Voit ihan hyvin oikaista ja ostaa omenasoseen kaupasta. Niin minäkin olisin tehnyt, ellen olisi unohtanut ostaa sitä. Ei se tosin mahdoton vaiva ole tehdä itsekään.

Omenanyytit

4 nyyttiä

Taikina

3 1/2 dl vehnäjauhoja
hyppysellinen suolaa
150 g kylmää voita
2 rkl kylmää vettä

Täyte

3 isoa tai 4 pientä omenaa
2 rkl ruokosokeria
kanelia
1 dl manteleita rouhittuna
1 1/2 dl omenasosetta
2 rkl voita

Soseeseen

2 isoa tai 4 pientä omenaa
vajaa puolet omenien painosta sokeria (hillo-, talous tai ruokosokeria). Käytännössä noin 1 dl
kanelitanko
1/4 dl vettä

1. Jos teet soseen itse, aloita siitä. Kuori ja kuutioi omenat. Laita ne kattilaan kanelitangon ja veden kanssa. Kuumenna noin 5-10 minuuttia, lisää sokeri ja keitä vielä 5-10 minuuttia. Hillo on sopivaa, kun omenakuutiot ovat pehmenneet.

2. Tee taikina. Sekoita vehnäjauhot ja vesi. Lisää voi kuutioina jääkaappikylmänä. Nypi nopeasti tasaiseksi. Lisää kylmä vesi. Taputtele tasaiseksi palloksi ja laita jääkaappiin vetäytymään vähintään 30 minuutiksi.

3. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Rouhi mantelit, kuori ja ja lohko omenat.

4. Jaa taikina neljään yhtä suureen osaan ja kauli ne pyöreiksi ohuiksi levyiksi jauhotetulla pöydällä. Älä huoli reunoista, rustiikkisuus kuuluu tähän ruokaan.

5. Nosta pohjat leivinpaperilla peitetylle pellille. Levitä pohjalle omenasosetta. Älä kuitenkaan reunoihin saakka, ne taitetaan täytteen päälle eli jätä 3-4 senttiä taikinaa reunoista paljaaksi. Ripottele päälle mantelirouhetta, nosta päälle omenalohkot, lisää omenalohkojen päälle hiukan ruokosokeria ja kanelia. Käännä reunat osittain täytteen päälle. Voitele reunat ja päällimmäiset omenat voisulalla.

6. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia tai kunnes omenat ovat pehmenneet ja reunat ovat kauniin kullanruskeita. Viimeistään puolen tunnin kohdalla kannattaa todennäköisesti peittää nyytit leivinpaperilla, etteivät ne tummu liikaa.

facebooksuolaa&hunajaa myös Facebookissa

Persikkapiirakka syystunnelmissa

Persikkapiirakka amerikkalaisen omenapiirakan tapaan
Se on tämä syksy. Sen on pakko olla tämä syksy. Normaalisti leivon äärimmäisen harvoin, nyt meillä jauho pöllyää vähän väliä. 

Päärynän jälkeen tajuntaani on iskeytynyt persikka. Aiemmin ei ole tullut mieleenkään käyttää sitä oikeastaan missään leivonnassa, mutta yhtäkkiä minulle on käynyt kuin raskaana oleville naisille, jotka kuulema näkevät vauvamahoja kaikkialla. Minä näen nyt kaikkialla persikkaa: Piirakkaa, paistosta, cobblereita. Oli vain yksi tapa hoitaa se vaiva: paistoin lääkkeeksi nektariineista – koska persikoita en saanut – piirakan amerikkalaisen omenapiirakan tapaan.

Piirakkataikinan käsittely vaatii jonkin verran harjaantumista. Tärkeää on käyttää leivonnassa voi ja vesi kylmänä ja antaa taikinan vetäytyä jääkaapissa muoviin käärittynä. Siitä huolimatta se tahtoo repeillä, mutta ei kannata lannistua. Kyllä uuni sen kaunistaa. Ja aina voi hurmata kauniilla reunoilla. Sen jälkeen kukaan ei enää huomaa paria paikkausta kannessa, eikä varsinkaan sen jälkeen, kun pääsee iskemään kiinni piiraaseen. Tämä oli nimittäin ihanaa ja salaisuus on ruokosokerissa, kanelissa ja muskottipähkinässä. Jos muutat reseptiä, älä jätä niitä kuitenkaan pois.

Piirakkaa ja ihana aurinkoinen syysviikonloppu. Kyllä näillä eväillä taas jaksaa sateisemmankin viikon.

Persikkapiirakka amerikkalaisen omenapiirakan tapaan

noin 20-senttiseen piirakkavuokaan

Taikina

150 g voita
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl appelsiininkuorta
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
noin 1/2 dl kylmää vettä

Täyte

6-7 persikkaa tai nektariinia
1/2 dl ruokosokeria
1/2-1 tl kanelia
1/4-1/2 tl muskottipähkinää
2 reilua rkl vehnäjauhoja
1 tl raastettua appelsiininkuorta
3 rkl appelsiinimehua

voiteluun

kermaa tai 1 muna + 1 rkl maitoa
sokeria pinnalle

1. Leikkaa jääkaappikylmä voi pieniksi kuutioiksi. Sekoita kuivat aineet ja nypi voi ja kuivat aineet nopeasti sekaisin. Lisää vettä ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on tasainen ja kiinteä pallo. Jaa kahteen osaan, laita muovikelmuun ja jääkaappiin vetäytymään noin tunniksi.

2. Tee täyte odotellessa. Kuori persikat tai nektariinit. Lohko ne. Ne irtoavat helpoiten kivestä, kun siivutat koko persikan kiveä vasten ja irrotat sen jälkeen lohkot yksi kerrallaan. Sekoita persikkalohkojen joukkoon loput täytteen ainekset.

3. Kauli taikinasta ohuet levyet esimerkiksi kahden voipaperin välissä: Toinen voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja toinen kanneksi täytteen päälle. Kaulimista helpottaa, kun ripotat taikinapallon päälle hiukan jauhoja ennen kaulimisen aloittamista.  Kaulitse levyt niin isoksi, että ne menevät reilusti käyttämäsi vuoan reunojen yli.

4. Aseta pohjalevy piirakkavuokaan. Nosta päälle täyte siten, että keskikohta on hiukan korkeammalla. Nosta täytteen päälle toinen taikinalevy ja siisti reunat. Hifistelijöille ne pari vinkkiä kauniisiin reunoihin.  Leikkaa kanteen muutama aukko, jotta höyry pääsee ulos. Voitele piirakka joko kermalla tai sitten maito-munaseoksella. Ripottele päälle sokeria.

5. Paista 180-asteissa uunissa noin 50 minuuttia.

Ateria alkupaloista – crostadat

Tomaatti-artisokka-basilikacrostadat
Tapaksia, antipasteja ja muita pikkupaloja viimeisen lomaperjantain kunniaksi.

Jos kuuluu ihmislajiin, jonka mielestä aterian parhaat palat ovat useimmiten alussa, on ihan juhlaa korvata koko ateria alkupaloilla. Viimeistä lomaperjantaita juhlistettiinkin meillä tapaksilla, sapaksilla ja antipasteilla iloisesti sekaisin. Crostadoita, coppaa (ilmakuivattua kassleria), parmankinkkua ja salamia Italiasta, manchegoa ja chorizoa paahdetun paprikan kera Espanjasta ja hunajapaahdettuja nauriita Suomesta.

Nauriit olivat retiisien jälkeen ensimmäiset juurekseni, jotka kypsyivät syömäkuntoon. Kuopiossa torimyyjä kehui minulle, että parempaa nauris- tai lanttuvuotta ei ole ollut miesmuistiin. Hänen mukaansa runsaat sateet ovat taanneet pehmeän maun molempiin juureksiin. Olenkin siis ehtinyt odotella omia nauriitani jo hetken vesi kielellä. Kaiken odottamisen jälkeen tein niiden kanssa ihan täydellisen hudin. Sain niistä aikaan jokseenkin syömäkelvottomia, kitkeriä paahdettuja nauriita. En tiedä, oliko vika minussa vai nauriissa, mutta ensimmäinen osa sadostani meni nyt kyllä ihan hukkaan. Vielä maassa on jonkin verran yksilöitä, joilla jatkaa harjoituksia.

Onneksi Viini-lehdestä poimitut Arto Rastaan (tunnettu mm. tamperelaisesta Hella & Huoneesta) tomaatti-basilikacrostadat olivat sitten sitäkin parempia. Muokkasin vähän päällysteitä: Alkuperäisessä reseptissä leivillä oli vain aurinkokuivattua tomaattia, itse käytin myös kirsikkatomaatteja ja latva-artisokkaa. Olen tehnyt leipiä nyt kahdesti tuotekehittelyn nimissä. Kuvauskerralla täytteitä oli vielä aika niukasti, seuraavalla kerralla lisäsin niitä ja leipä oli mehevämpi. Suosittelen siis jälkimmäistä vaihtoehtoa, vaikka toimivat kummallakin tavalla.

Crostadat voi tarjota vaikkapa alkumaljan seuralaisena tai brunssilla. Viini-lehden mukaan leipien rasvaisuutta leikkaavat parhaiten riesling- tai sauvignon blanc -kuohuviinit ja kuohuvat noin ylipäänsä toimivat hyvin.

Tomaatti-artisokka-basilikacrostadat

6-8 pientä leipästä (neljälle hengelle)

200 g (noin 3 dl) vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 pkt kuivahiivaa
1 1/4 dl vettä (kuivahiiva tarvitsee noin 42-asteisen veden käynnistyäkseen)

Pinnalle

1 pieni valkosipulin kynsi
1/2 ruukkua basilikaa
2 rkl oliiviöljyä
muutama kirsikkatomaatti (1 per leipä)
muutama aurinkokuivattu tomaatti (1 per leipä)
muutama latva-artikokka (1 per leipä)
noin 50 g raastettua parmesania

1. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää loput aineet ja vaivaa taikinaa, kunnes siinä on hyvä sitko. Voit tehdä taikinan myös koneella.

2. Anna taikinan kohota puolisen tuntia ja valmistele sillä aikaa täytteet ja lämmitä uuni 250 asteeseen.

3. Hiero silputtu valkosipuli, basilika ja öljy yrttiöljyksi (voi olla krouvia eli ei tarvitse hiertää pestomaiseksi, kunhan ovat sekaisin).

4. Halkaise kirsikkatomaatit kahteen-neljään osaan, pieni aurinkokuivatut tomaatit ja latva-artisokan sydämet.

5. Jaa taikina 6-8 osaan ja taputtele taikinasta pieniä leipäsiä. Sivele ne öljyseoksella ja asettele kunkin leivän päälle kirsikkatomaatteja, aurinkokuivatun tomaatin ja latva-artisokan palasia. Raasta päälle parmesania.

6. Paista 250-asteisessa uunissa uunipellillä noin 8 minuuttia. Itse paistoin leivät paistokiven päällä. Niistä tuli ihanan rapeapohjaisia, mutta tulos on varmasti oikein hyvä myös uunipellillä.