Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Liharuoat

Lainaa sukulaiskansalta – gulassi

Ensimmäinen tuulahdus paprikaa ja kuminaa palauttaa minut hetkessä Wienin talveen yli kymmenen vuoden taakse. Kirpeisiin pakkaspäiviin, kun palasimme luistelemasta kotiin ja pysähdyimme matkalla lasilliselle punaviiniä ja lämmittävälle gulassikeitolle.

gulassi

Muistan hämmentävän tarkasti asioita, joilla ei oikeasti ole suurempaa merkitystä. Ne olivat ohivilahtavia hetkiä mukavassa vuodessa. Gulassikeiton äärellä ne palaavat kuitenkin mieleen. Assosioin sen vahvasti Wienin muutamiin talvisiin pakkaspäiviin, ulkoilman punertamiin poskiin. Ehkä juuri siksi tammi-helmikuu on se aika vuodesta, kun meillä laitetaan usein gulassi muhimaan.

Tuoksun merkitys muistamiseen on  todettu tieteellisesti ja siitä on kyse myös madeleinehetkeksi nimetyssä ilmiössä – Proustin klassikkoon tallennetussa kuvauksessa siitä, miten tuoksu palauttaa muistot – ilman sen suurempia ponnisteluja. Ilman tuoksua ei edes olisi makua. Jos menettää kyvyn haistaa, menettää käytännössä myös kyvyn maistaa. Niin suuresta asiasta on kysymys.

Unkarista kotoisin oleva gulassi on levinnyt laajalti itäiseen Keski-Eurooppaan, söin ennen joulua kulhollisen hyvää soppaa Vilnassa. Omassa versiossani perunat keitetään itävaltalaiseen tapaan osana pataa. Pata on keittomainen ja syödään ilman lisukkeita, mutta liemi on niin paksua ja sakeaa, että lusikka melkein seisoo siinä. Vihanneksia haudutetaan niin kauan, että ne hajoavat osaksi lientä. Täydellisen paprikaisen liemen salaisuus on paahdetuissa paprikoissa. Pieni juttu, mutta nostaa gulassin ihan uudelle tasolle. Vinkki, jonka opin jokunen vuosi sitten Chez Jasulta.

Pitkän hauduttamisen ansiosta lihana voi käyttää halpoja ruhonosia, tuntien hauduttaminen saa ne mureaksi ja pehmeäksi. Älä myöskään ylenkatso luisia ruhonosia. Ne antavat liemelle erityisen hyvän maun.

Gulassi

neljälle

reilu 1 kg luullista naudanlihaa (esim. lapaa tai rintaa)
2 isoa sipulia
2-3 valkosipulin kynttä
rypsiöljyä
2 tl savupaprikajauhetta
1 1/2 tl jeeraa
noin 1/2 tl chilirouhetta
1-2 tl kuminansiemeniä
3-4 punaista paprikaa (paahdettuna)
1 tlk säilöttyjä tomaatteja
lihalientä
4 perunaa
loraus punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
halutessasi tuoreita yrttejä esim. rosmariinia tai persiljaa

1. Ota liha ajoissa lämpiämään ja leikkaa se reiluksi kuutioiksi. Poista mahdolliset kalvot, mutta säästä luut.

2. Lohko sipuli ja silppua valkosipuli.

3. Kuumenna öljyä padassa ja ruskista nopeasti lihat. Lisää sipulilohkot ja paista hetki. Lisää valkosipuli ja mausteet suolaa ja pippuria lukuunottamatta. Kuullottele muutama minuutti.

4. Lisää pataan luut, säilötyt tomaatit ja sen verran lihalientä, että lihat peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi, laske sen jälkeen lämpötilaa ja laita kansi päälle. Anna hautua miedolla lämmöllä. Lapa ja rinta tarvitsevat monta tuntia haudutusta, jotta niistä tulee mureita.

5. Käännä uunin grillivastus päälle ja kuumenna uuni niin kuumaksi kuin se kuumenee. Halkaise paprikat, poista siemenet ja valkoiset osat ja nosta puolikkaat uunipellille leikkauspinta alaspäin. Paahda paprikanpuolikkaita uunissa, kunnes kuoressa on paljon mustia pilkkuja. Nosta kuumat paprikat pakastepussiin ja sulje pussi tiiviisti. Pussiin muodostuva höyry auttaa irrottamaan kuoren paprikoista.

6. Kun paprikat ovat jäähtyneet, poista niistä kuori, leikkaa paprikanliha muutamaan osaan ja lisää palat pataan, jatka hauduttamista. Kaikkiaan pataa kannattaa hauduttaa vähintään kolmisen tuntia, mieluummin kauemminkin. Mitä kauemmin haudutat, sitä parempaa pataa syntyy. Vihannekset hautuvat osaksi lientä ja lihasta tulee mureaa ja pehmeää. Mausta loppuvaiheessa suolalla, mustapippurilla ja punaviinietikalla. Jos käytät rosmariinia, laita se tässä vaiheessa pataan, muut yrtit kannattaa ripotella päälle, kun laitat padan tarjolle.

7. Kuori perunat ja pilko ne sopiviksi suupaloiksi. Lisää ne pataan ja lisää tarvittaessa vettä, jotta perunat peittyvät. Hauduta vielä sen aikaa, että perunat ovat kypsiä. Maista mausteet, lisää tarvittaessa. Poista luut ja tarjoa hyvän leivän kanssa. Itävallassa gulassin kanssa tarjotaan useimmiten tummaa leipää.

 

Höyryävä kulhollinen pakkaspäiviin – Pelmenit

Pelmenit ovat näpertelyä vaativaa ruokaa. Niitä kannattaa tehdä hiukan suurempi annos kerralla, ne sietävät nimittäin hyvin pakastamista. Pakastimesta noukittuna ne muuttuvat maukaaksi arjen pikaruoaksi. Höyryävä kulhollinen pakastimesta pöytään alle kymmenessä minuutissa

pelmenit

Laskin juuri passistani melkein kymmenen viisumia Venäjälle viimeisen kolmen vuoden aikana. Olen ottanut kymmenien vuosien välinpitämättömyyden takaisin korkojen kera – lähinnä työmatkailemalla Pietariin. Minkäänlaista otetta en kaupungista kuitenkaan ole saanut, niin pintapuoliseksi silmäys auton takapenkiltä jää. Olen kuullut, että Pietariin joko rakastuu tai sitä inhoaa. Me emme ole vielä tunneväleissä.

Ihan liian harvoin saan myöskään perinteistä venäläistä ruokaa. Jos vietän kaupungissa yön yritän saada lämmittävän kulhollisen pelmeneitä tai borssikeittoa. Kun Nevalta tuulee oikein raa’asti, on helppo ymmärtää venäläisten (miesten) mieltymys yhdistää soppakulhoon tujaus vodkaa.

Pelmenit ovat venäläinen versio pastanyyteistä – sukua kiinalaisille dumplingeille, puolalaisille pirogeille ja italialaisille ravioleille. Idea on kaikissa sama, pastataikinan sisään kääritään herkullinen täyte. Pelmenien tapauksessa täyte on suolainen, usein lihaa. Johtunee niiden alkuperäisestä tehtävästä tuoreiden raaka-aineiden säilöjänä Siperian pitkää ja hyytävää talvea varten. Tuore liha pyöritettiin taikinan sisään ja pakastettiin. Se oli aikaa ennen valintamyymälöitä.

Pelmenit on helppo pakastaa myös kotona. Valmista siis iso annos, pakasta osa ja pelasta arki keittämällä kattilallinen suoraan pakastimesta. Pelmenejä ei tarvitse sulattaa ennen keittämistä, mutta keittoaikaa kannattaa pidentää hiukan.

pelmenit1

pelmenit1-2

Valmistan pelmenit mieluiten pastajauhoista, taikinasta tulee helposti käsiteltävä. Tyypillisesti pelmeneissä käytetään nesteenä kananmunaa ja vettä. Olen poiminut Mama Gastro -blogista jogurtin käyttämisen nesteenä veden sijaan. Molemmat toimivat hyvin, jogurtti tekee taikinasta mukavan pehmeää. Jos käytät mieluummin vettä, sopiva suhde on hiukan eri kuin alla olevassa reseptissä.

pelmenit1-3

pelmenit1-4

Reseptissä on täytettä reilunlaisesti. Jos pääset ostamaan jauhelihan palvelutiskiltä, noin 300 grammaa on riittävästi. Oheisen ohjeen täytteestä riittää lähes puolitoistakertaiseen annokseen – riippuen tietenkin minkä kokoisia ja kuinka täysiä pelmenejä teet. Liian ahne ei kannata täytteen kanssa olla, jotta pelmenin saa suljettua tiiviisti.

Pelmenit kypsennetään useimmiten lihaliemessä. Kypsiin pelmeneihin voi myös paistaa rapean paistopinnan. Venäjällä annokseen valutetaan usein hiukan voita ja rinnalla tarjotaan reilu nokare smetanaa. Satsaa hyvää lihaliemeen, kun aineksia on vähän, niillä on todella väliä. Pelmeneihin ei muutoin montaa euroa saa kulumaan, joten voit hyvällä omatunnolla pistää muutaman euron enemmän hyvään lihaliemeen. Makuero on niiden eurojen arvoinen.

Pelmenit

reilu 40 kpl

Taikina

5 dl vehnäjauhoja (mielellään pastajauhoja)
1 tl suolaa
2 kananmunaa
noin 1 1/2 dl turkkilaista jogurttia

Täyte

400 g sika-nautajauhelihaa
1 iso sipuli
3-4 valkosipulin kynttä
noin 1 tl suolaa
reilusti mustapippuria myllystä
noin 1-2 tl kuivaa meiramia (tai timjamia)
öljyä sipulin kuullottamiseen

lisäksi hyvää lihalientä keittämiseen, smetanaa ja persiljaa tarjoiluun

1. Valmista ensin taikina. Laita kulhoon lähes kaikki vehnäjauhot (jätä noin 1/2 dl sivuun), sekoita jauhojen joukkoon suola, lisää kananmunat ja aluksi noin 1 dl jogurttia. Vaivaa taikinaksi. Jos taikina on kuivaa, lisää jogurttia tarpeen mukaan. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Laita loput jauhot työpöydälle, nosta taikinapallo niiden päälle ja vaivaa työpöydän päällä loput jauhot taikinaan. Vaivaa taikinaa työpöydällä, kunnes se on kimmoisa pallo.

2. Kääri taikinapallo tuorekelmuun ja nosta se jääkaappiin lepäämään noin puoleksi tunniksi.

3. Taikinan levätessä valmista täyte. Silppua sipuli ja valkosipuli hienoksi silpuksi. Kuumenna paistinpannu ja lisää siihen öljyä ja sipulisilppu. Kuullota matalalla lämmöllä rauhassa reilu viisi minuuttia. Kuullottaminen makeuttaa ja pehmentää sipulin ja antaa siten hyvää makua täytteeseen. Lisää silputtu valkosipuli ja kuullota vielä muutama minuutti. Nosta sivuun ja anna jäähtyä.

4. Sekoita kaikki täytteen ainekset tasaiseksi massaksi. Paista pieni pala jauhelihamassaa paistinpannulla ja maista mausteet. Koska täytteessä on possua, sitä ei voi maistaa raakana. Lisää mausteita tarvittaessa.

5. Kauli taikina muutamassa erässä jauhotetulla työpöydällä ohueksi levyksi. Paina taikinalevystä esimerkiksi juomalasilla pyöreitä kiekkoja. Nosta kunkin kiekon keskelle noin teelusikallinen täytettä, kostuta puolet kiekon reunasta vedellä, taita taikinareunan toinen reuna kostutetun reunan päälle ja painele reuna kiinni tiiviisti. Käännä vielä kulmat keskelle (ks. kuva) ja kiinnitä ne yhteen vedellä.

6. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi ja keitä pelmejä noin 7-8 minuuttia kiehuvassa liemessä.

7. Tarjoa lihaliemessä smetanan ja persiljan kanssa. Kypsät pelmenit voi myös paistaa, jolloin niihin tulee maukas, rapea paistopinta.

HUOM. Pelmenit kestävät oikein hyvin pakastamista. Laita ne pakastimeen ensin tasaisen alustan päällä siten, että ne ovat irti toisistaan. Kun ne ovat jäätyneet, siirrä ne pakastepusseihin. Kun jäädytät ne ensin irrallaan, pelmenit eivät tartu toisiinsa pakastimessa.

Vielä yksi kesälle – Kanagyros

Talviaikaan siirtyminen on se käännepiste, kun alkaa tuntua syksyä. Pimeys ei laske vähitellen, vaan on jo pimeää, kun lähtee töistä. Henkisesti se päätti lämpimän ja aurinkoisen syksyn kuin leikaten. Mutta ei vielä grillikautta.

kanagyros

Marraskuu on ollut niin lämmin, että grilli nököttää edelleen pihalla – ja pakko tunnustaa siellä ovat myös puutarhakalusteet. Siksi vielä yhdet kesälle: Grilli tulille ja ruokana kanagyros, jolla kuittasimme kesäisen Kreikan matkan lounaat rantapäivinä. Sopivasti kesämuistoja, ennenkuin on aika laittaa kaikki talviteloille. Aurinko meni sinne jo. Seuraavan kerran tavataan kai helmikuussa.

Kanagyrokset

neljälle

4 flatbreadia (ohje Suvi Sur Le Vif -blogista)
broileria (ohje alla)
salaattia
puolikas kurkku
2 tomaattia
tsatsikia
tuoretta lehtipersiljaa
ripaus chilihiutaleita (tai tuoretta punaista chiliä)

1. Laita kana marinoitumaan.

2. Vaivaa flatbreadien taikina, anna kohota kaksinkertaiseksi, kaulitse leiviksi ja paista valurautapannulla.

3. Valmista tsatsiki maustumaan.

3. Kuutioi kurkku ja tomaatti, revi salaatti ja silppua kourallinen lehtipersiljaa.

4. Grillaa kanat ja leikkaa leikkeet sen jälkeen ohuiksi siivuiksi.

5. Laita tarjolle ja anna jokaisen koota oma gyroksensa.

6. Broileri on niin lempeästi maustettu, että ripaus chiliä gyroksen päällä avaa hyvin makuja ja antaa hyvää potkua makumaailmaan.

Kreikkalainen broileri

noin 500 g luuttomia broilerin paistileikkeitä

Marinadi

2 rkl turkkilaista jogurttia
2 pientä valkosipulin kynttä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl kuivattua oreganoa
lusikankärjellinen savupaprikaa
reilusti mustapippuria
vajaa 1 tl suolaa

1. Silppua valkosipuli pieneksi, sekoita kaikki marinadin ainekset.

2. Nosta lihat pakastepussiin, kaada marinadi päälle, pyörittele marinadi tasaisesti lihoihin ja nosta jääkaappiin marinoitumaan vähintään tunniksi.

3. Ennen paistamista pyyhi ylimääräinen marinadi lihoista ja grillaa tai paista lihat kypsiksi paistinpannulla juuri ennen tarjoamista.