Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Liharuoat

Massaman curry

massaman-curry-suolaajahunajaa

Työkaverit ovat melkein kuin suku, kovin harvoin heitä itse valitsee. Mutta juuri siksi tutustuu ihmisiin, joita ei välttämättä muuten elämässä kohtaisi. Hienoihin tyyppeihin, joista osa jää ystäviksi, vaikka työssä tiet erkanisivat. Osan kanssa yhteys jää vain työpaikan mittaiseksi, mutta silti muistelen monia heistä lämmöllä. Hulvattomia tyyppejä, joita vuosien varrella olen kohdannut. Vain työkaverit osaavat nauraa absurdeille jutuille, joita kaikilla työpaikoila tapahtuu. He kannattelevat tiukoissa tilanteissa ja iloitsevat yhteisistä onnistumisista. En tiedä, olisiko minusta muutenkaan yrittäjäksi, mutta sen tiedän, ettei minusta olisi yksinyrittäjäksi.

Viikonloppuna hauduttelin massaman currya, joka ei olisi syntynyt ilman työkavereiden apua. Entisten ja nykyisten. Nykyinen kehui saavansa maailman parasta currya kotona ja jakoi sen reseptin, entinen lähetti paketin maukkaita tahnoja uudesta kotikaupungistaan Bangkokista. Lähetystä täydensi vielä yhden tavallaan kollegan, blogiystävä Kokit & Potit-Hannelen Thaimaan tuliaisena arpoma tamarinditahna.

Thaimaan muslimialueelta peräisin olevan Massaman curryn alkuperän paljastaa jo siinä yleisimmin käytetty liha, nauta. Intian puolella pyhä lehmä ei päätyisi pataan. Kastikkeeseen käytetään tyypillisesti kookosmaitoa, paahdettuja maa- tai cashewpähkinöitä, tamarindtahnaa, kalakastiketta, laakerinlehteä ja kokonaisia kardemumman palkoja. Lihan lisäksi kastikkeessa on perunaa.

Tyypillisiä thaicurryja tuhdimpi massaman curry on levinnyt ympäri maailmaa. CNNGo valitsi sen jokunen vuosi maailman parhaaksi ruoaksi. Lukijoiden äänestyksessä se ei noussut aivan yhtä korkealle, mutta kymmenen joukkoon kuitenkin. Se taitaa oikeuttaa jo klassikon aseman. Alla oleva resepti on hiukan oikaistu versio työkaveriltani saamastani. Olen vetänyt parit mutkat suoriksi ja muokannut hiukan mausteita, mutta pääosin kiitokset voin lähettää työkaverilleni – tai hänen miehelleen, jonka kokoelmista resepti on saatu.

Massaman curry

neljälle

noin 500 g naudan paistia (tai muuta osaa, joka ei vaadi tuntikausien hauduttelua)
1 iso sipuli
1 valkosipulin kynsi
3-4 perunaa
400 g kookosmaitoa
vettä
1 kanelitanko
1 laakerinlehti
6 kokonaista kardemumman palkoa
2-3 rkl massaman currytahnaa
2-3 rkl tamarinditahnaa
3 rkl paahdettuja maapähkinöitä
1 tl ruokosokeria
2 rkl kalakastiketta
öljyä paistamiseen
suolaa

1. Leikkaa liha kuutioiksi. Kuori perunat ja leikkaa ne kuutioiksi. Leikkaa sipuli pieniksi lohkoiksi ja silppua valkosipuli.

2. Kuumenna loraus öljyä pannulla tai padassa ja paista lihat muutamassa otteessa. Nosta syrjään.

3. Lisää tarvittaessa öljyä ja paista perunakuutioita hetki öljyssä. Siirrä syrjään.

4. Laske lämpöä ja lisää tarvittaessa öljyä, kuullota sipulia viitisen minuuttia, lisää valkosipuli ja kuullota hetki. Lisää lihat pannulle. Kaada joukkoon kookoskerma ja kaikki mausteet, tahnat ja kastikkeet suolaa lukuunottamatta.

5. Hauduta noin 20 minuuttia. Aja sillä aikaa vaikka sauvasekoittimella pähkinät muruiksi.

6. Lisää joukkoon perunakuutiot ja pähkinät.

7. Hauduta vielä puolisen tuntia. Maista ja lisää tarvittaessa currya, tamarinditahnaa tai kalakastiketta. Mausta suolalla tarvittaessa.

******

Massaman curry was chosen the world’s best food by CNNGo a couple of years back. It didn’t quite reach the top position when voted by the readers, but was still among ten tastiest ones. The rich Thai curry gets its flavor typically from coconut milk, cardamon pods, tamarind paste, roasted peanuts, fish sauce and bay leaf. 

Varovaisia irtiottoja – makkaraa ja pottua

Harjun makkaratehtaan tuoremakkaraa, dijonmuussia ja pikaketsuppia

bangers-and-mash-suolaajahunajaa

Haluaisin olla se superemäntä, joka päättää päivän ruokalistan sen mukaan, mikä kaupassa juuri silloin on parasta. Kääntelisin arvioiden käsissäni artisokkia ja siitä se ajatus sitten lähtisi. Ah, täällähän onkin täydellisiä viiriäisiä. Niitä meillä syödään tänään. Vielä puska rosmariinia ja sitten alan tehdä ihmeitä.

Tosielämässä olen riippuvainen kauppalistastani ja etukäteissuunnitelmistani. Kirjaan pilkuntarkasti tarveaineet lähikaupan lähettämiin kauppalappuihin ja lappu kädessä kierrän jokseenkin täysin listaa noudattaen tutut reitit. Joustavuus rajoittuu siihen, että valitsen sitä vaaleaa kalaa, joka on tuoreinta ja kohtuuhintaisinta, jos olen aikeissa tehdä jotain vaaleasta kalasta ja mietin ottaisinko viikonlopun kunniaksi sitruunajogurtin maustamattoman sijaan.

Perusjutuista selviän ilman reseptiä. Katson ihaillen – ja ehkä hiukan kadehtien – vaikkapa MasterChef-kisailijoita, joiden päästä löytyy beurre blanc. Minun päästäni löytyy lähinnä makaronilaatikko, munakas ja pari soppaa.

Onnistuin tekemään pienen irtioton. Käväisin suunnittelematta Anton&Antonissa, kun satuin olemaan kulmilla. Lihatiskillä (jonka valikoima on laajentunut aivan valtavasti) pötkötteli Harjun makkaratehtaan tuoremakkaroita. Vakiokauppani ei jostain käsittämättömästä syystä ole ottanut niitä valikoimiinsa. Seitsemän chilin makkarasta ja karitsamakkarasta syntyi löysän sunnuntain tuhti lounas ja maanantaina loput makkarat päätyivät vielä tuoremakkarapastaan.  Perunamuussiin ja paistettuihin makkaroihin minäkin sentään taivun ilman reseptiä.

Muistin ennen hommaan ryhtymistä Hannan sopan bangers & mash -aterian. Juoksuaan viime aikoina parantaneesta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä poimitussa reseptissä pottumuussia oli terästetty dijonsinapilla ja vahvalla juustolla, makkaroiden kanssa tarjottiin pikaketsuppia. Ainekset löytyivät kotoa kaapista – muusin sekaan raastoin Valion vahvaa Ritaria – ja perussetti parani kertaheitolla. Dijonsinappi ja juusto syvensivät muusin makua, hapokas pikaketsuppi taittoi makkaroiden rasvaisuutta. Pienen luokan irrotteluni palkittiin.

Hetken tunsin itseni innovatiiviseksi superkokiksi. Noin vain suitsait päätin sunnuntain ruoan. Ihan ilman listaa. Tekaisin sen tuosta vaan. Kun niitä pitkäänhimoamiani makkaroita nyt oli siinä tarjolla.

Dijonmuussi

kahdelle

vajaa 500 g puikulaperunoita
reilu nokare voita
noin 1 dl maitoa
noin 1/2 dl vahvaa juustoa
2-3 tl dijonsinappia
suolaa

1. Kuori ja paloittele perunat pienemmiksi paloiksi. Keitä suolatussa vedessä kypsiksi.

2. Kaada suurin osa vedestä pois ja soseuta perunat.

3. Vatkaa joukkoon voi ja sen verran maitoa, että muusi on pehmeän notkeaa.

4. Lisää juustoraaste ja sinappi. Juuston vahvuus vaikuttaa tarvittavaan määrään, joten maistele sopiva juuston ja sinapin määrä.

5. Mausta lopuksi suolalla.

Kotitekoinen pikaketsuppi

kahdelle

1/2 pienestä punasipulista
1 pieni valkosipulin kynsi
150 g kirsikkatomaatteja
vajaa 1/2 dl punaviinietikkaa
2 rkl fariinisokeria
suolaa
mustapippuria
öljyä

1. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä viitisen minuuttia miedolla lämmöllä öljyssä pienehkössä kattilassa.

2. Lisää kattilaan puolitetut kirsikkatomaatit, punaviinietikka ja fariinisokeri.

3. Keittele lähes alhaisimmilla lämmöllä reilu puoli tuntia kannen alla.

4. Maista happamuus ja lisää sokeria tai etikkaa tarvittaessa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

*****

Traditional bangers and mash steps up to whole new level with couple of tricks. Season the mashed potato with dijon mustard and grate your favourite strong cheese into the mash. Serve the sausages with a quick home-made ketchup. 

Tulihan se valkeus – marsalakana

Kanaa Marsala-kastikkeessa

marsalakana

Suomi on jakautunut kahteen heimoon. Heimoraja on tiukka. Lumenkarttajien heimo iloitsee jokaisesta päivästä, jonka saamme venytettyä lumetonta talvea. He riemuitsevat vuorettomista kävelykengistä ja lumettomista jalkakäytävistä. Lunta haikailevat puolestaan saivat riemun aiheen viikonloppuna, kun eteläänkin saatiin viimein ensimmäinen sentti lunta ja valkea maa.

Lumenhaikailijat jakautuvat vielä kahteen alaryhmään. Esteetikot iloitsevat vähästä. Muutama senttikin muuttaa maiseman ja valaisee. Hiihtokansalle ei vähä riitä. Heidän onnekseen pääkaupunkiseudullakin ollaan vajottu tukevasti pakkasen puolelle, joten lumitykit ja traktorimiehet puskevat urakalla Paloheinää hiihtokuntoon.

Kaksi edellistä talvea tuntuu uuvuttaneen nukkumalähiön naapurit. Sunnuntaina kolasin sitä säälittävää senttiä lunta ihan kolaamisen ilosta. Molemmat ohikulkijat kommentoivat: Nyt se sitten tuli. Kumpikaan heistä ei ymmärtänyt riemuani, kun totesin, että tulihan se, vihdoinkin! Lumityöhalut olivat hautautuneet kahden lumisen talven lumivuorien alle.

Koko syksyn ilta toisensa perään olen tuijottanut ennen nukahtamista sysimustaa taivasta, jota valaisee vain katuvalo. Lauantaina yhtäkkiä tajusin, että taivas oli lähes valkoinen. Se väreili vaaleanpunaisissa sävyissä. Lumi oli tehnyt sen. Valaissut koko maailman. Vedän mielellään jalkaan talvikengät – ja vaikka toppahousutkin. Viimeinkin tämä loputon marraskuu päättyi edes hetkeksi.

Marsalakana syntyy vaikka arki-iltana. Tämä on yksinkertaisettu ja pikainen versio, jossa kastiketta ei keitetä kauan kasaan ja se syntyy muutamasta raaka-aineesta. Käyttäisin mielellään kastikkeessa aika lailla kaikissa resepteissä suositeltua kuivaa marsalaviiniä, mutta sitä ei Alkosta löydy. Joten otin sen pullon, mitä sain ja siitä samaisesta olemme toistaiseksi kaikki marsalakanat tehneet. Siitä tulee hiukan makeutta kastikkeeseen, laitakokin mukaan se on kastikkeen paras elementti, joten en ole nähnyt suuremmin vaivaa saadakseni kuivaa marsalaa. Viini silaa hienosti jopa maailman turhimmat sienet eli herkkusienet.

Tällä kertaa tarjosin kanan polentan kanssa. Polenta on murheenkryynini. Sain aivan loistavaa polentaa joku vuosi sitten Mechessä. Se vei kielen mennessään. Polentassa ei pitäisi olla mitään vaikeaa, mutta niin hyvää en ole itse saanut aikaiseksi. Aion jatkaa harjoittelua sinnikkäästi.

Kanaa marsalakastikkeessa

neljälle

4 broilerin rintafilettä tai 6-8 paistileikettä
muutama rkl vehnäjauhoja
voita ja öljyä paistamiseen
1 salottisipuli
1 pieni valkosipulin kynsi
8-10 herkkusientä
1 dl marsalaviiniä
1 dl kanalientä
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
tuoretta salviaa (tai lehtipersiljaa, jos pidät enemmän siitä)

1. Jos käytät paistileikkeitä, poista luut. Halutessasi nuiji paistileikkeitä ja rintafileitä hiukan ohuemmiksi. Silloin ne kypsyvät nopeammin. Mausta ne suolalla ja mustapippurilla ja pyörittele vehnäjauhoissa.

2. Kuumenna nokare voita ja loraus öljyä paistinpannussa. Ruskista broilerin palat muutamassa erässä. Siirrä syrjään.

3. Lisää pannulle nokare voita ja hiukan öljyä ja ruskista sienet. Siirrä broilerin kanssa odottamaan.

4. Laske pannun lämpötilaa, lisää tarvittaessa öljyä ja kuullota sipuleita ja valkosipulia rauhassa, kunnes ne ovat läpikuultavia.

5. Lisää pannulle marsalaviini, kanaliemi ja sitruunamehu. Anna kiehua viitisen minuuttia keskilämmöllä.

6. Lisää pannulle broilerit ja sienet ja anna kypsyä kastikkeessa, kunnes ne ovat kypsiä. Loppuvaiheessa lisää tuoreet yrtit. Jos olet nuijnut broilerin, se kypsyy muutamassa minuutissa, paksummat palat vievät kauemmin. Jos kastike uhkaa kuivua broilerin kypsentämisen aikana, lisää pannulle tilkka marsalaa ja kanalientä.

7. Kiillota kastike lopussa sekoittamalla joukkoon nokare voita.