Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Kasvisruoat

Siitäpä soppa syntyi – Porkkana-inkiväärisosekeitto

Porkkana-inkiväärisosekeitto appelsiinimascarponella
Jumissa neljän seinän sisällä, mies jumissa töissä, puolityhjä jääkaappi, nälkä. Näistä aineksista syntyi tämä soppa.

porkkana-inkiväärikeitto

Jouduin viikoksi sairaslomalle selän takia, liikkua piti, mutta mitään taskuunsopivaa suurempaa ei kaupasta voinut kantaa. Laitakokilla ympäripyöreitä päiviä, joiden jälkeen ei kai ole enää kohtuullista passittaa kauppaan. Jos ei halua enää puuroa, näkkäriä eikä munakasta, on pakko alkaa luovaksi.

Jääkaappi, maustekaappi, viinakaappi ja parveke. Sieltä ainesosat ja lopputulemana syntyi oiva keitto, jossa on jopa vähän luksusta viikonlopusta jääneen mascarponepurkin jämän ja parvekkeella kasvavien tuoreiden yrttien ansiosta. Esikuvana oli kesällä Töölönrannassa syömäni porkkanakeitto, jota siivitti appelsiinimascarpone. Alkuun puolityhjältä vaikuttanut jääkaappi osoittautui itse asiassa aarreaitaksi. Vähän oli nuhjaantunut inkiväärin jämä ja osa porkkanoistakin alkoi vedellä viimeisiään, mutta tulipahan samalla torjuttua hävikkiä.

Alla oleva resepti on muuttunut ensimmäisen kerran jälkeen lähinnä siten, että olen lisännyt inkiväärin määrää keitossa, oheisessa reseptissä on se suurempi määrä. Inkivääri-porkkana-appelsiini on se yhdistelmä, jonka ansiosta keitto on perusporkkanakeittoa erityisempi eli inkiväärin on tarkoitus maistua.

Porkkana-inkiväärikeitto appelsiinimascarponella

neljälle

800 g porkkanoita
1 iso sipuli
3 valkosipulin kynttä
1/2 dl öljyä
1 tl jeeraa
reilu kolmen sentin pala tuoretta inkivääriä
1 tl kurkumaa
vajaa 1 rkl korianterin siemeniä (voit käyttää myös 1 tl jauhettua korianteria)
1/2 dl valkoviiniä
noin 7-8 dl vettä
1/2 dl appelsiinimehua
1 dl kermaa
suolaa, mustapippuria, yrttejä (esim. minttua, lehtipersiljaa, korianteria)

1. Kuori ja pilko porkkanat, sipuli ja valkosipuli. Kuori ja raasta tai pilko tuore inkivääri. Jauha korianterin siemenet morttelissa.

2. Kuumenna öljy kattilassa. Kuullota sipuli ja valkosipuli pehmeiksi. Lisää mausteet (suolaa ja pippuria lukuunottamatta) ja kuullottele muutama minuutti.

3. Lisää porkkanat ja pyörittele kunnolla mausteissa.

4. Lisää valkoviini ja hetken päästä vesi. Keitä porkkanat pehmeiksi.

5. Soseuta keitto ja lisää kerma ja appelsiinimehu. Ohenna tarvittaessa vedellä. Mausta suolalla ja pippurilla ja keittele vielä kymmenisen minuuttia. Kannattaa huomioida, että tarvitset suolaa tavallista kasviskeittoa enemmän, koska pohjana ei ole käytetty kasvislientä (halutessasi voit toki käyttää). Mausta lopuksi tuoreilla yrteillä ja tarjoa appelsiinimascarponen kera.

Appelsiinimascarpone

neljälle

vajaa 1 dl mascarponea
2 rkl valutettua, maustamatonta jogurttia (laita valumaan enemmän)
1 tl raastettua appelsiininkuorta
3 rkl appelsiinimehua
suolaa

1. Sekoita kaikki ainekset ja tarjoa nokare keiton pinnalla.

Ateria alkupaloista – crostadat

Tomaatti-artisokka-basilikacrostadat
Tapaksia, antipasteja ja muita pikkupaloja viimeisen lomaperjantain kunniaksi.

Jos kuuluu ihmislajiin, jonka mielestä aterian parhaat palat ovat useimmiten alussa, on ihan juhlaa korvata koko ateria alkupaloilla. Viimeistä lomaperjantaita juhlistettiinkin meillä tapaksilla, sapaksilla ja antipasteilla iloisesti sekaisin. Crostadoita, coppaa (ilmakuivattua kassleria), parmankinkkua ja salamia Italiasta, manchegoa ja chorizoa paahdetun paprikan kera Espanjasta ja hunajapaahdettuja nauriita Suomesta.

Nauriit olivat retiisien jälkeen ensimmäiset juurekseni, jotka kypsyivät syömäkuntoon. Kuopiossa torimyyjä kehui minulle, että parempaa nauris- tai lanttuvuotta ei ole ollut miesmuistiin. Hänen mukaansa runsaat sateet ovat taanneet pehmeän maun molempiin juureksiin. Olenkin siis ehtinyt odotella omia nauriitani jo hetken vesi kielellä. Kaiken odottamisen jälkeen tein niiden kanssa ihan täydellisen hudin. Sain niistä aikaan jokseenkin syömäkelvottomia, kitkeriä paahdettuja nauriita. En tiedä, oliko vika minussa vai nauriissa, mutta ensimmäinen osa sadostani meni nyt kyllä ihan hukkaan. Vielä maassa on jonkin verran yksilöitä, joilla jatkaa harjoituksia.

Onneksi Viini-lehdestä poimitut Arto Rastaan (tunnettu mm. tamperelaisesta Hella & Huoneesta) tomaatti-basilikacrostadat olivat sitten sitäkin parempia. Muokkasin vähän päällysteitä: Alkuperäisessä reseptissä leivillä oli vain aurinkokuivattua tomaattia, itse käytin myös kirsikkatomaatteja ja latva-artisokkaa. Olen tehnyt leipiä nyt kahdesti tuotekehittelyn nimissä. Kuvauskerralla täytteitä oli vielä aika niukasti, seuraavalla kerralla lisäsin niitä ja leipä oli mehevämpi. Suosittelen siis jälkimmäistä vaihtoehtoa, vaikka toimivat kummallakin tavalla.

Crostadat voi tarjota vaikkapa alkumaljan seuralaisena tai brunssilla. Viini-lehden mukaan leipien rasvaisuutta leikkaavat parhaiten riesling- tai sauvignon blanc -kuohuviinit ja kuohuvat noin ylipäänsä toimivat hyvin.

Tomaatti-artisokka-basilikacrostadat

6-8 pientä leipästä (neljälle hengelle)

200 g (noin 3 dl) vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 pkt kuivahiivaa
1 1/4 dl vettä (kuivahiiva tarvitsee noin 42-asteisen veden käynnistyäkseen)

Pinnalle

1 pieni valkosipulin kynsi
1/2 ruukkua basilikaa
2 rkl oliiviöljyä
muutama kirsikkatomaatti (1 per leipä)
muutama aurinkokuivattu tomaatti (1 per leipä)
muutama latva-artikokka (1 per leipä)
noin 50 g raastettua parmesania

1. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää loput aineet ja vaivaa taikinaa, kunnes siinä on hyvä sitko. Voit tehdä taikinan myös koneella.

2. Anna taikinan kohota puolisen tuntia ja valmistele sillä aikaa täytteet ja lämmitä uuni 250 asteeseen.

3. Hiero silputtu valkosipuli, basilika ja öljy yrttiöljyksi (voi olla krouvia eli ei tarvitse hiertää pestomaiseksi, kunhan ovat sekaisin).

4. Halkaise kirsikkatomaatit kahteen-neljään osaan, pieni aurinkokuivatut tomaatit ja latva-artisokan sydämet.

5. Jaa taikina 6-8 osaan ja taputtele taikinasta pieniä leipäsiä. Sivele ne öljyseoksella ja asettele kunkin leivän päälle kirsikkatomaatteja, aurinkokuivatun tomaatin ja latva-artisokan palasia. Raasta päälle parmesania.

6. Paista 250-asteisessa uunissa uunipellillä noin 8 minuuttia. Itse paistoin leivät paistokiven päällä. Niistä tuli ihanan rapeapohjaisia, mutta tulos on varmasti oikein hyvä myös uunipellillä.

Glaseeratut porkkanat

Porkkanahan on terveellistä. Ei kai asiantila olennaisesti muutu, jos sen pyörittelee voissa ja sokerissa, eihän?

Tämä ohje on peräisin Kivistö-blogista, jossa osataan kokata juuri miun maun mukaista ruokaa kerta toisensa jälkeen. Muuttaisin mielellään sinne Tuulokseen hyyryläiseksi tai vaikka hanslankariksi, kunhan vain maksaisivat palkan ruokana. Josko näitä porkkanoita saisi aika usein – ilahduttaisi apulaista.

Olen tehnyt glaseeratut porkkanat vielä ostetuista porkkananipuista. Etanajahdin lomassa harvensin myös porkkanarivejä ja huomasin, että oman maan porkkanatkin ovat ihan kohta valmiita kerättäväksi. Maistoin toki niitä harvennettuja miniporkkanoita ja muistin taas siinä etanaepätoivon keskellä, miksi viljely on mukavaa. Mikä maku!

Glaseeratut porkkanat

kahdelle

4-6 uuden sadon porkkanaa
2 1/2 dl vettä
2 rkl ruokosokeria tai sokeria
25 g voita
1/2 tl suolaa
hienonnettua ruohosipulia ja rakuunaa

1. Sekoita pannulla voi, vesi, sokeri ja suola. Kun ainekset ovat sekoittuneet lisää pannulle huolellisesti pestyt porkkanat.

2. Keittele keskilämmöllä, kunnes porkkanat ovat kypsiä, mutta napakoita (minulla meni reilu 20 minuuttia, porkkanat alkoivat olla jo aika suuria).

3. Nosta lopuksi lämpöä reilusti, jotta saat seoksen pannulla poreilemaan reippaasti ja sitä kautta karamellisoitumaan.

4. Ripottele yrtit päälle, kun porkkanat ovat valmiita ja seos on karamellisoitunut.