Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Helpot Ja Nopeat

Matkakuume – Lahmacun

Matkakuumetta lievittääkseni kotikeittiössämme on viime aikoina matkustettu säännöllisesti Bosborinlahden rannalle. Vaikutus on tosin tainnut olla lähinnä päinvastainen, kuume on nousussa. 

lahmacun-suolaajahunajaaPerheemme matkasuunnittelu perustuu keskimäärin päähänpistoihin (kas, kauimmainen piste, mihin näillä lentopisteillä pääsee, on Dubrovnik, buukkaanpa tästä matkan samantien. Virhe.) tai päähänpinttymiin, joita ruokin systemaattisesti. Kuin sattumalta silmäni alkavat poimia kaikesta tietovirrasta samaan kohteeseen liittyviä artikkeleita, kuvia, tapahtumia, ravintoloita.

Nyt niin on tapahtunut kahden maanosan rajakohdassa sijaitsevalle Istanbulille. Se alkoi pari vuotta sitten, enkä taida olla tämän päähänpinttymän kanssa yksin, ikärakenteeltaan Euroopan nuorin pääkaupunki houkuttelee vuosittain yli 30 miljoonaa turistia. Viime vuonna TripAdvisor valitsi sen suosituimmaksi matkakohteeksi. Turistivirta on kasvanut niin paljon, että vauhdissa pysymiseksi rakenteilla on parhaillaan kolmas kansainvälinen lentokenttä.

Olen käynyt kaupungissa kerran, pikaisesti päivämatkalla yli parikymmentä vuotta sitten. Mieleen on painunut huikea auringonnousu Bosporinsalmella, kuhisevat basaarit, mutta pikamatkalla näin kaupungista hyvin pienen vilauksen ja olin silloin kovin nuori. Parissakymmenessä vuodessa on myös tapahtunut paljon, historia kaupungissa on ollut vahvasti läsnä aina, mutta viime vuosina kaupungissa on alkanut sykkiä vahvasti myös modernimpi kulttuurielämä.

Näyttää siltä, että ensi kesän suunnitelmiin matka idän ja lännen kohtauspisteeseen ei valitettavasti mahdu, joten joudun lääkitsemään matkakuumettani kotikonstein. Viime aikoina selailussa on ollut erityisesti Jamie Oliverin luottojoukoista tunnettujen ruokatoimittaja Andy Harrisin ja valokuvaaja David Loftuksen Istanbulin makuja -ruokakirja. Se on kattava ruokamatka suurkaupungin sydämeen, kirjan lopussa on myös informatiivinen osio paikallisista raaka-aineista ja turkkilaiseen keittiöön kiinteästi kuuluvista mausteista.

Lahmacun on pizzan ja piirakan välimuoto. Pohja on melko ohut, mutta taikina on pizzataikinaa rapeampi. Päälle levitetään ohut kerros lampaan- tai karitsanjauhelihasta tehtyä massaa. Mausteinen jauhelihamassa levitetään taikinan päälle raakana ja kypsytetään uunissa. Lihamassaa voi olla hiukan kuvan kerrosta paksummin, ensimmäisellä kerralla minulla ei ollut riittävästi lihaa. Alla olevassa ohjeessa on hyvät mittasuhteet kolmeen keskikokoiseen piiraaseen.

Reseptiin olen yhdistänyt ideoita sieltä täältä. Andy Harrisilta, Ottolenghiltä, Lady and Pups -blogista ja sitten takana on vielä pari kierrosta kokeiluja. Kaiken muun saat perusmarketista, mutta sumakkia ei kaikkialla ole tarjolla. Sitä kannattaa kuitenkin hiukan metsästää, oman pussini olen ostanut Hakaniemen hallin maustekaupasta. Sen sitruksinen maku raikastaa kokonaisuuden. Lahmacunia voi tarjota myös ilman salaattia, mutta minusta sumakilla maustettu raikas tomaatti-kurkkusalaatti tekee siitä vähintään kaksinverroin herkullisempaa. Älä säikähdä pitkää raaka-ainelistaa ja reseptiä, tämä on oikeasti aika mutkaton herkku.

Lahmacun

3 keskikokoista piirasta

Taikina

250 g vehnäjauhoja
1/2 rkl suolaa
1 rkl sokeria
2 tl kuivahiivaa
1 kananmuna
60 ml rypsi- tai auringonkukkaöljyä
1 dl vettä

Täyte

1 pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
rypsi- tai auringonkukkaöjyä
200 g karitsanjauhelihaa
reilu 1/2 tl suolaa
ripaus kanelia
reilu 1 tl sumakkia
vajaa 1 tl chilihiutaleita
1/2 tl savupaprikaa
1 tl kuivattua oreganoa
vajaa 1 tl maustepippuria 
1 rkl tomaattipyrettä
nippu lehtipersiljaa
oliiviöljyä

Tomaatti-sumakkisalaatti

150 g kirsikkatomaatteja
pala kurkkua
1 pieni punasipuli
2-3 rkl oliiviöljyä
1 sitruunalohkon mehu
1-2 tl sumakkia
ripaus suolaa
nippu lehtipersiljaa

lisäksi päälle lehtipersiljaa, sitruunamehua ja kuivattuja chilihiutaleita

1. Tee ensin taikina. Sekoita suuressa kulhossa jauhot, suola, sokeri ja kuivahiiva.

2. Kokoa ne keoksi kulhon pohjalle ja tee kekoon kuoppa. Valuta kuoppaan öljy ja riko kananmuna. Vaivaa sekaisin.

3. Valuta lämmin vesi taikinaan ja vaivaa kimmoisaksi.

4. Peitä kulho liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.

5. Taikinan kohotessa tee tomaattisalaatti. Halkaise tomaatit kahtia tai neljään osaan, kuutioi kurkku, siivuta punasipuli ohuen ohuiksi siivuiksi ja silppua lehtipersilja. Sekoita kaikki ainekset kulhossa sekaisin ja anna maustua jääkaapissa.

6. Kuumenna uuni 225 asteeseen.

7. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä öljyssä maltillisella lämmöllä pannulla viitisen minuuttia tai kunnes ne ovat läpikuultavia. Siirrä kulhoon ja anna jäähtyä hetki.

8. Lisää kulhoon karitsanjauheliha ja kaikki mausteet. Säästä osa lehtipersiljasta pinnalle. Jos jauheliha on hyvin vähärasvaista, voit lorauttaa joukkoon hiukan oliiviöljyä.

9. Jaa taikina kolmeen osaan ja kaulitse pohjat pyöreiksi ohuehkoiksi kiekoiksi. Levitä kunkin kiekon päälle kolmasosa jauhelihamassaa (kyllä raakana) ohueksi kerrokseksi. Valuta päälle hiukan oliiviöljyä.

10. Paista leivinpaperilla suojatun pellin päällä noin 15 minuuttia uunin keskitasolla tai kunnes reunat ovat saaneet väriä ja täyte on kypsynyt.

11. Ota piiraat uunista, purista päälle hiukan sitruunamehua, ripottele lehtipersiljaa ja chilihiutaleita ja nostele tomaatti-sumakkisalaattia.

*****

Istanbul has started to climb on my lengthy list of future travel destinations and is improving its position by the day as my eyes are seeking more and more evidence why I (among over 30 million other annual visitors) should book the flights to the buzzing capital of Turkey. I baked a lahmacun, a turkish thin pie topped with minced meat, to cure a travel fever. A rookie mistake, the effect was just the opposite. 

A lahmacun has a crispier crust than its famous Italian equivalent, the spicy mince is raw when spread on the crust, then the whole pie is baked in an oven and often topped with something fresh. Try tomato cucumber salad with sumac. 

*****

Istanbulin makuja (Andy Harris, David Loftus) on saatu lehdistökappaleena.

Pikaruokaa – Ceviche

Ceviche on pikaruokaa parhaimmillaan. Vartiksi marinoitumaan ja pöytään. 

ceviche

Cevichea tarjoillaan läpi lattarimaiden, mutta alunperin se on kotoisin Perusta, jossa se on kansallisen ikonin asemassa. Kymmenen vuotta sitten se nimettiin osaksi kansallista kulttuuriperintöä, nyt jo useamman vuoden ajan on vuosittain vietetty omaa ruokalajille omistettua juhlapäivää heinäkuussa.

Cevichessä kala kypsennetään limellä tai jonkin muun sitrushedelmän hapolla. Happo muuttaa kalan proteiinirakennetta samoin kuin kypsentäminen, siitä tulee vaaleaa ja kiinteää. Tarkkaan ottaen kala ei kuitenkaan kypsy, vaan on edelleen raaka. Siksi ceviche kannattaa valmistaa vain todella tuoreesta kalasta. Vanhan uskomuksen mukaan cevicheä ei pitäisi syödä enää lounasajan jälkeen. Kala ei ole enää illalla riittävän tuoretta.

Jos ei itse kalasta, niin tuoretta ei kalatiskiltä pyydystä, eikä onneksi tarvitsekaan. Kun valitset kalaa, valitse kuitenkin tuorein mitä tarjolla on. Ja jos riittävän tuoretta ei ole tarjolla, valmista jotain muuta. Oma suosikkini syntyy kuhasta tai lohesta – tai niiden sekoituksesta. Merikalasta cevichen voi valmistaa ilman pakastamista, järvikala pitää pakastaa vähintään vuorokaudeksi, jotta mahdolliset loiset häviävät.

Lopun herkullisuudesta määrittää liemi. Useimmiten sen pohjalla on limeä, olen lukenut nyrkkisäännön 1:1 kalan ja limen suhdeluuvusta, mutta itse puristan limeä sen verran, että se peittää kalan. Ceviche on ronskin kokin ruokaa, määrät eivät ole niin justiinsa, eikä reseptiä oikeastaan edes tarvitse muutaman kerran jälkeen. Tein ensimmäisen cevicheni vastikään – taisin siinä ohimennen kirotakin uskon horjuessa, mutta oikeasti cevichen valmistaminen on todella helppoa.

Versioita on monia, ne eroavat hiukan maittain, alueittain ja kokeittain. Perulainen versio on yleensä hyvin pelkistettu, mutta monien muiden naapurimaiden mielestä perulainen versio luiskahtaa lähes tylsän puolelle. Tämä hedelmäinen ceviche ei ole pelkistyimmästä päästä. Olen kuitenkin ihastunut mangon makeuteen, joka on hyvä vastapaino liemen suolaisuudelle, chilisyydelle ja hapokkuudelle.

Älä unohda punasipulia, kuten minulle kuvauskerralla kävi. Se antaa hyvää särmää cevicheen. Jos jotain haluat raaka-aineista karsia, jätä pois avokado. Se tuo hyvää kermaisuutta, mutta maun kannalta sen rooli vähäisin. Olen valmistanut saman sekä valkosipulilla että ilman, pidän molemmista. Kuten huomaat ceviche on joustava ruokalaji – kunhan pidät mukana kalan, limen, suolan ja chilin, loppu on vapaasti muokattavissa.

Voit tarjota cevichen sellaisenaan tai vaikkapa meksikolaiseen tapaan nachojen kanssa.

Mango-avokadoceviche

alkupalana kolmelle

noin 200 g tuoretta vaaleaa kalaa tai lohta
suolaa
2-3 limettiä
1/2 avokado
1 pieni punainen chili
1/2 punasipuli
1/2 pienestä mangosta
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä raastettuna
(pieni valkosipulin kynsi raastettuna)

nippu tuoretta korianteria

1. Jos kala on järvikalaa, se pitää pakastaa vähintään vuorokaudeksi. Merestä kalastetun kalan voit käyttää ilman pakastamista.

2. Silppua chili, punasipuli ja korianteri, kuutioi avokado ja mango pienehköiksi kuutioiksi. Raasta inkivääri. Poista kalasta ruodot ja pilko se pienehköiksi kuutioiksi.

3. Levitä kuutiot lautaselle ja ripottele päälle suolaa, purista päälle limetin mehua sen verran, että kala peittyvät. Nosta jääkaappiin kypsymään noin 1o minuutiksi. Kääntele välillä, että kala kypsyy tasaisesti. Kaikkien palojen ei tarvitse olla läpeensä kypsiä.

4. Sekoita joukkoon loput aineet tuoretta korianteria lukuunottamatta. Maista suola ja lisää tarvittaessa. Anna maustua kylmässä vielä viitisen minuuttia. Sekoita joukkoon tuore korianteri ja tarjoa esimerkiksi nachojen kanssa alkuruokana.

*****

Ceviche, a national icon and a staple of the Peruvian kitchen, has been officially declared a part of national heritage in Peru. Once a year it is further honored by celebrating National Ceviche Day in July. Ceviche is however not strictly Peruvian, but served through-out the Latin America varying slightly from a country and region to another.

It is however built on common ground: Raw fish marinated in a citrus juice. The acid in citrus juice denatures the proteins of fish the same way cooking would  as well. That said it is still not cooked, but the fish remains raw. So only truly fresh fish should be used for ceviche. Note also that a fish caught from a lake needs to be frozen  for 24 hours to kill the possible parasites. 

Peruvians have honed their ceviche to perfection by keeping it very plain – dull might some of their neighbors even claim. Thus this version would flunk in the test of authenticity in Peru – intolerable amount of fruits, but I am mildly obsessed to the combination of sweet mangos, tangy lime, salty fish and warming chili.

Välimerellinen sekoitus – shakshuka

Shakshuka tarkoittaa Tunisian arabiaksi sekoitusta. Jo nimi viittaa sen olevan kätevää hävikinehkäisyruokaa. Välimerellinen sekoitus, vähän kuin pyttipannu, johon voi käyttää yhtä sun toista hävikkiuhan alaista.

shakshuka

Laajalti Välimeren etelä- ja länsirannalla levinnyt tomaattinen kananmunapannu on perinteisesti aamiaisruokaa, mutta esimerkiksi Israelissa sitä tarjotaan ilmeisesti erityisesti talvella myös päivällisaikaan. Aamuun tämä on minulle turhan tuhti, brunssilla toimii jo, mutta ennenkaikkea shakshuka on meillä salonkikelpoinen tapa syödä kananmunia päivälliseksi.

Suhtauduin tomaattien ja kananmunan yhdistämiseen pitkään hiukan epäluuloisesti – ei olisi kannattanut. Omasta kastikkeestani jätän tosin monissa resepteissä käytetyn tomaattipyreen pois. Se tekee kastikkeesta minun makuuni asteen tunkkaista. Tuhdin tomaattinen maku syntyy jo hauduttamalla.

Perinteisimmillään pannulla kypsyteltiin lähinnä tomaattia, paprikaa, chiliä ja kananmunia, mutta pannulle voi kipata kätevästi yhtä sun toista hävikkiuhan alaista. Kesäkurpitsaa, keitettyjä perunoita, mausteista makkaraa tai fetaa. Shakshuka on myös kätevä ruoka, kun kaapit ammottavat tyhjinä – jos tuoreita aineksia ei löydy hyvää saa aikaan myös säilykepurkeista. Papuja, linssejä, kikherneitä, latva-artisokan sydämiä.

Tämä pannullinen oli meidän maanantain jääkaapin tyhjennysversio täydennettynä perusvaraston vakiokamalla. Chorizon jämä ja pieni pala fetaa saivat seuraa kuivakaapin säilötyistä tomaateista ja kikherneistä. Rinnalle paahdoin viikonlopun hyvän leivän jämät, jolla voi kaapia pannun tyhjäksi maukkaasta kastikkeesta.

Tarvitset uuninkestävän pannun – siinä valmistuu koko homma. Kastiketta kypsennetään ensin liedellä ja lopuksi uunissa. Jos sinulla ei ole sopivaa pannua, kippaa kastike ennen uuniin laittamista uunivuokaan ja nostele kananmunat ja feta vasta sen jälkeen kastikkeen päälle.

Annos on vähän tuhti kahdelle, jos lisäät yhden kananmunan siitä riittää pienet annokset kolmelle. Kananmunat eivät parane säilytyksestä, mutta muuten kastike maistuu hyvälle myös seuraavana päivänä.

Shakshuka

kahdelle

1 iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
50 g chorizoa
öljyä
1 tl jeeraa
1 tl savupaprikaa
hyppysellinen kuivattuja chilihiutaleita
1 prk säilöttyjä tomaatteja
ripaus sokeria
suolaa
mustapippuria
170 g kikherneitä
2 kananmunaa
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa

1. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuutioi chorizo.

2. Kuumenna öljyä pannulla ja lisää sipuli. Kuullota maltillisella lämmöllä kymmenisen minuuttia. Älä päästä ruskistumaan.

3. Lisää pannulle valkosipuli ja chorizo. Paista muutama minuutti.

4. Lisää pannulle jeera, savupaprika ja chili. Paista hetki.

5. Kaada pannulle säilötyt tomaatit, lisää ripaus sokeria. Kuumenna kastike kiehuvaksi ja riko samalla tomaattien rakennetta. Kun kastike kiehuu, alenna lämpöä ja hauduta noin vartti.

6. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

7. Lisää pannulle huuhdotut kikherneet, kuumenna muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla.

8. Murustele kastikkeeseen feta ja riko pinnalle varovasti kananmunat.

9. Paista uunissa noin 8-10 minuuttia tai kunnes valkuaiset ovat hyytyneet, mutta keltuainen on edelleen juoksevaa.

10. Ripottele pinnalle reilusti tuoreita yrttejä uunista ottamisen jälkeen ja tarjoa kuumana hyvän leivän kanssa.

*****

Shakshouka or shakshuka, a mixture in Tunisian Arabic, helps you to empty odds and ends from the fridge. Traditionally made mainly on tomatoes, paprika, hot peppers and eggs the Mediterranean breakfast feast can be easily varied with the ingredients that are about to go bad. Try courgette, boiled potatoes, feta or spicy sausages.  Or mix a panful together from your cupboard. Chickpeas, artichokes, lentils or beans. An one-skillet apex of all makeshift pantry meals.