Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Brunssi

Harvain herkkua – clafoutis

Karviaisclafoutis
Milloin sesonkiruoasta on tullut harvain herkkua? Vaikka kaupat ja torit tulvivat parasta kotimaista satoa, liian monien ravintoloiden listasta ei vuoden satoisinta aikaa huomaa. 

karviaisclafoutis

Neljän viikon Suomen kiertäminen avasi silmät. Kauden sadon saaminen lautaselle ei ole suomalaisessa ravintolassa ollenkaan itsestäänselvää. Matkan varrella söimme mahtavia sesongin herkkuja: Ihanaa parsaa, uusia perunoita, kerrankin kypsiä tomaatteja. Jos on valmis raottamaan kukkaroa, ei ole pulaa ravintoloista, jotka kaivavat sesongin antimet lautaselle.

Tiedän kyllä kotikaupunkini ravintolat, joissa panostetaan raaka-aineisiin, joskus ne jopa kasvatetaan osin omassa maassa ja niihin suhtaudutaan ylitsevuotavalla rakkaudella. Nämä rakkauden hedelmät eivät irtoa halvalla ja maksan niistä mielellään sen kolminumeroisen summan, joka kahden hengen illallisesta maksetaan. Siihen tuskin meistä kenelläkään on kuitenkaan varaa kovin usein.

Mutta kurkkaapa perusketjuravintolan tai monen paikallisen lounasravintolan listaa. Sama jäävuorisalaatti ja Espanjasta lennätetyt tomaatit silputtuna salaattipöydässä kuukaudesta toiseen. Uusia perunoita ei varmaankaan saa esikäsiteltynä, koska lohkoperunat kannattaa laittaa lautaselle pakastimesta olipa kesä tai talvi.

Kun etsimme lomalla lounasta useammassakin suomalaisessa kaupungissa, tarjolla oli esimerkiksi valmislihapullia ja perunasosetta keskellä kesää ja spagettia bolognesekastikkeella, mutta kertaakaan listalla ei näkynyt vaikkapa kesäkeittoa. Erään suomalaisen kaupungin torin laidalla sijainneen kahvilan salaattibuffetissa ei ollut heinäkuun loppupuolella yhtään raaka-ainetta kurkkua lukuunottamatta kotimaasta. Pienellä otannalla Suomessa on lukuisa määrä ravintoloita, joiden lista on sama vuodenajasta ja vuodesta toiseen. Niille mahtuu kaloista useimmiten lohi, satunnaisesti kuha. Missä ahvenet, hauet ja muut lähivesien sintit? Kuka hauduttaisi lounaaksi kaalilaatikkoa ja rinnalle puolukoita? Ihan kohta olisi niiden aika.

Kauppojen valikoima on onneksi parantunut huimasti sesonkituotteiden osalta. Marjoista löytyy ennen hyllyt täyttäneen mansikan rinnalla valtavasti vaihtoehtoja. Itse kokkaamalla on helppo herkutella uudella sadolla. Omat karviaiseni poimin taas kerran anopin puskista, mutta ilokseni niitä sai ostettua jopa meidän lähikauppamme edessä olevalta marjatiskiltä. Sesongin kunniaksi tein karviaisista clafoutiksen, jonka maustoin vaniljalla ja kardemummalla. Happamat karviaiset raikastavat makean paistoksen. Nimeään myöten täyttävä – clafoutis tulee murresanasta täyttää – paksu pannukakku valmistetaan tyypillisimmillään kirsikasta. Muunnelmia on kuitenkin lukuisia.

Keneenpäs muuhun kuin Juliaan sitä ihminen luottaisi ranskalaisten klassikoiden ollessa kyseessä? Tämänkin Limousinen alueen perinneherkun reseptin mittasuhteet on kaivettu tietenkin Ranskalaisen keittiön salaisuuksista. Valmistuksessa uskaltauduin hieman soveltamaan.

Karviaisclafoutis

(tulostettava versio reseptistä)
kahdelle-neljälle, noin 20-senttiseen vuokaan tai valurautapannulle

2 dl maitoa
2 munaa
1 dl jauhoja
1/2 dl sokeria
noin 3 dl karviaisia
1 tl vaniljasokeria tai lusikankärjellinen 100 % vaniljajauhetta
1/2 tl jauhettua tai rouhittua kardemummaa
hyppysellinen suolaa
1 rkl voita
muutama rkl sokeria

tomusokeria pinnalle ennen tarjoilua

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen

2. Kaada kulhoon maito, riko munat, lisää sokeri, vaniljasokeri ja kardemumma. Vatkaa sekaisin.

3. Vatkaa joukkoon jauho, vatkaa taikina kuohkeaksi ja tasaiseksi.

4. Laita voi valurautapannun pohjalle ja nosta pannu kuumaan uuniin. Kun voi on sulanut ja saanut hiukan väriä, nosta pannu uunista, pyörittele voita kauttaaltaan pannun pohjalle ja reunoille ja kaada ylimääräinen taikinan joukkoon.

5. Kaada vajaan sentin verran taikinaa pannun pohjalle, nosta se uuniin muutamaksi minuutiksi eli kunnes taikina hiukan jähmettyy.

6. Ripottele pinnalle karviaiset ja sokeria. Kaada loput taikinasta päälle ja paista noin 45 minuuttia tai kunnes clafoutis on kauttaaltaan kypsä eli pannukakku on ruskistunut ja kohonnut, eikä siihen pistettyyn tikkuun enää tartu taikinaa.

facebookissa-lätkä

Laiskan köksän paluu keittiöön – vuohenjuusto-nektariinileivät

Vuohenjuusto-nektariinileivät

nektariini-vuohenjuustoleivät

Tämän kesän olen lorvaillut, nauttinut viikosta toiseen jatkuneista aurinkoisista kesäsäistä, istunut laiturinnokassa, syönyt oivissa ravintoloissa niin, että kukkaron pohja alkaa jo pilkottaa. Vähäinen kokkaus on ollut lähinnä helpoista helpoimpia salaatteja ja satunnaisia grilliherkkuja. Kesällä makuja ei tarvitse taikoa esille, uusi sato maistuu sellaisenaan.

Nämä leivät olivat laiskan köksän pehmeä lasku takaisin keittiöön. Vaivattomat, mutta täynnä makua ja parhaimmillaan juuri nyt, kun nektariinit ovat mehevän kypsiä ja makeita. Lasillinen tämän kesän suosikkikuohuvaa, blogimiitissä maistamaani Soligo-proseccoa leipien kaverina. Tavallista juhlavampi lomakeskiviikko.

Idea leipiin on Bon Appetit -lehdestä.

Vuohenjuusto-nektariinileivät

kahdelle

2 viipaletta hyvää vaaleaa leipää esim. maalaisleipää
1/2 nektariini
2 siivua parmankinkkua
4 rkl pehmeää vuohenjuustoa (esim. Chavroix)
tuoretta rosmariinia
(juoksevaa hunajaa)

1. Grillaa, paista parilapannulla tai paahda leivät. Kun leivät ovat melkein valmiita (eli lämpimiä ja saaneet sopivasti väriä), laita pannulle tai grilliin myös nektariinilohkot. Paista niihin pikaisesti grilliraidat.

2. Sivele leiville reilusti pehmeää vuohenjuustoa, nostele pari nektariinilohkoa ja kiepauta siivu parmankinkkua. Ripottele pinnalle tuoretta rosmariinia ja lorauta halutessasi hiukan hunajaa.

Hiirenkorvasesonki! – koivugraavattu lohi

Koivugraavattu lohi ja hovimestarin kastike

koivugraavattu-lohi-suolaajahunajaa ja hiirenkorvia

Koivugraavattua lohta tiukempaa sesonkiruokaa ei olekaan. Tee nyt, sillä muutaman päivän päästä voit olla jo myöhässä. Mausteena lohessa on käytetty hiirenkorvia ja ainakin täällä eteläisessä Suomessa ne ovat ottaneet huikean kasvuspurtin viime päivien lämpöaallon ansiosta. Villivihanneksia helpommin löydettävää sesonkiruokaa luonnosta, jota taitaa löytyä lähes kaikkien naapurustosta tai lähimetsistä. Ai, miltä koivu maistuu? Nappaa lehti pihalta ja maista.

Ruoka on siinäkin mielessä sesongissa, että lohi on graavattu ruotsalaistyylisesti makeammaksi kuin suomalainen serkkunsa. Ja tiedättehän, että toukokuu on ihan ruotsalaiskuukausi. Jos eivät he voita jääkiekon maailmanmestaruutta (ja niillä alkusarjan peleillä ei ole mitään merkitystä), niin vähintään euroviisut. Jos ei tänä vuonna tule kumpaakaan, niin Euroviisujen isännöinti ja kuninkaalliset häät kesäkuun alussa varmasti tarjoavat laastaria haavoihin.

Ohje on alunperin Sillä Sipuleilta, jotka puolestaan olivat löytäneet sen Jens Linderin kirjasta Vanhan ajan keittiö. En muuttanut sitä yhtään. Ruotsalainen tapa käyttää graavauksessa sokeria ja suolaa yhtä paljon antaa kalalle tasaisen kauniin värin. Ei kannata pelästyä sokerin määrää, se ei maistu läpi, mutta lohi ei ole aivan yhtä suolaista kuin suomalaiseen tapaan valmistettu graavilohi.

Lohta tarjottiin anopille äitienpäivälounaan alkupalana grillatun parsan ja sinappisen hovimestarin kastikkeen kanssa. Uudet perunat olisivat olleet luksusta, mutta hiirenkorva-aika sattuu aina paremmin parsa- kuin perunasesonkiin. Myös kastikkeen ohje on samaisesta kirjasta, mutta olen vähentänyt siinä makeutta käyttämällä makean sinapin sijaan dijonsinappia.

Koivugraavattua lohta

(tulostettava resepti)
kuudelle-kahdeksalle alkupalana

400 g lohta
1/4 dl merisuolaa
1/4 dl sokeria
3/4 dl hiirenkorvalla olevia koivunlehtiä kevyesti silputtuna

1. Leikkaa lohi poikittaissuunnassa kahtia. Asettele lautaselle nahkapuolet alaspäin.

2. Sekoita suola ja sokeri. Hiero seos molempien lohenpalojen pintaan.

3. Silppua toisen palan pinnalle koivunlehdet. Nosta kalapalat vastakkain nahkapuolet ulospäin.

4. Anna maustua huoneenlämmössä puoli tuntia tai kunnes sokeri ja suola ovat sulanneet.

5. Kääri muoviin ja nosta jääkaappiin maustumaan vähintään 12 tunniksi. Kääntele välillä.6. Pyyhi ylimääräiset mausteet ja koivunlehdet pinnalta ennen tarjoilua ja siivuta tarjolle.

Hovimestarin kastike

(tulostettava resepti)
kuudelle-kahdeksalle alkupalaan

2 rkl ruokosokeria
1 tl suolaa
4 rkl tilliä silputtuna
1 rkl dijonsinappia
1 rkl valkoviinietikkaa
1 dl rypsiöljyä
valkopippuria

1. Sekoita suola, sokeri ja tilli.

2. Sekoita joukkoon sinappi ja viinietikka.

3. Lisää öljy ohuena nauhana koko ajan sekoittaen, ettei se ala erottua. Vatkaamiseen riittää oikein hyvin haarukka eli esim. tehosekoittimen voi jättää kaappiin. Säätele öljyn määrällä kastikkeen paksuus. Mausta valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla.

 

facebookissa-lätkä