Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Author Archives: Jonna / Suolaa&hunajaa

Hyviä päätöksiä – Porkkanasämpylät yön yli

Mikähän siinä on, että uusi vuosi saa aikaan pakonomaisen tarpeen alkaa lupailla jotain. Mielellään valtavia parannuksia omaan toimintaan tai radikaaleja elämänmuutoksia. Päätöksiä, joista on helppo lipsua jo ennen helmikuuta –  mutta joista pahimmillaan maksaa koko loppuvuoden. 

porkkanasämpylät-2

Vähän samalla tavoin kuin syksyllä plärää intoa täynnä työväenopiston kurssiohjelmaa, vaikka tietää jo etukäteen, että marraskuussa repii hiuksiaan kuvankäsittelykurssilla. Syksy toisensa jälkeen jaksaa uskoa, että uusi harrastus on askel kohti parempaa elämää.

Johonkin syvällä minussa tuo vuosirytmi on kovakoodattu. Niin syvälle, että vaikka jo vuosia olen ollut tarpeeksi viisas pidättäytyäkseni turhanpäiväisistä lupauksista vuoden alun kunniaksi, niin viisaaksi en ole kuitenkaan tullut, etten pohtisi kiivaasti mahdollisia vaihtoehtoisia parannusehdotuksia itselleni. Vaikea syyttää ryhmäpainetta, koska tiedättekö enää ketään, joka erehtyisi tekemään uuden vuoden lupauksia. Nehän nyt eivät pidä k-o-s-k-a-a-n.

Tänä vuonna lipsuin hiukan. Lupasin ihan pienen asian. Kymmenen minuuttia päivässä. Varmuuden vuoksi tein päätöksen heti joulunpyhien jälkeen ja aloin toteuttaa sitä samantien. Ihan vain siksi, ettei se saa ylleen uuden vuoden lupausten huonoa karmaa. Nyt jo kohta kuukauden olen pysynyt päätöksessäni. Joka ilta kymmenen minuuttia. Jos sama tahti jatkuu, kerron teille minimuutoksestani enemmän. Siihen ei liity laihduttamista eikä kuntoilua. Jos lipsun takaisin entiseen, hautaan hankkeen kaikessa hiljaisuudessa ruuhkaiselle hyvien päätösten hautausmaalle ja otan mukavan asennon sohvannurkassa.

Vielä kuitenkin mennään, kymmenen minuuttia joka päivä. Joskus riittää vähempikin. Sinä aikana, kun minä paransin itseäni, monitoimikone pyöritti nämä sämpylät. Nostin taikinan kohoamaan yön yli jääkaappiin ja paistoin aamulla lämpimäiset. Jos minusta ei tule parempaa ihmistä, minusta saattaa tulla parempi leivänleipoja. Nämä helpot sämpylät ovat ainakin lupaava alku.

Ohje on poimittu kevyesti muokattuna Lempiruoka-blogista. Yön yli kylmässä kohottaminen antaa sämpylöille reilusti lisämakua ja todella kuumassa uunissa paistaminen paistamisen alkuvaiheessa tekee niihin hyvän rapsakan kuoren. Ja hei, lämpimiä sämpylöitä heti aamusta. Ei tarvitse olla Pain de Martin (eikä Kivistön Liisa) saadakseen näillä paljon rakkautta.

Porkkanasämpylät

noin 20 kpl

25 g hiivaa
6 dl kylmää vettä
1 dl appelsiinin mehua (yksi appelsiini)
2 porkkanaa
1 tl suolaa
5 dl grahamjauhoja
7-8 dl vehnäjauhoja
2 rkl karpalojauhetta

(kurpitsansiemeniä)

1. Mittaa kulhoon vesi ja liota joukkoon hiiva. Lisää appelsiinimehu, raastettu porkkana ja suola.

2. Lisää ensin grahamjauhot ja karpalojauhe ja sen jälkeen vähitellen vehnäjauhot ja vaivaa samalla. Jos sinulla on monitoimikone, kannattaa käyttää sitä. Voit tehdä koneella löysemmän taikinan ja vaivata kauemmin. Koneella riittää noin seitsemän desilitraa vehnäjauhoja, käsin tarvitset todennäköisesti vähän enemmän. Taikina on aika kosteaa ja tarttuu helposti. Vaivaa koneella noin vartti tai kunnes taikinassa on hyvä sitko ja se on irronnut kulhon reunoista.

3. Peitä kulho tuorekelmulla ja nosta taikina jääkaappiin kohoamaan yöksi. Huom. taikina kohoaa reilusti eli pidä huolta, että sinulla on iso kulho.

4. Laita aamulla uuni kuumenemaan 250 asteeseen.

5. Nosta taikina jääkaapista ja kumoa se reilusti jauhotetulle alustalle. Leikkaa taikina noin kahteenkymmeneen palaan ja nosta palat uunipellille. Sämpylät eivät kohoa enää valtavasti uunissa. Jos haluat ripotella sämpylöiden päälle siemeniä, sipaise sämpylän pintaan kevyesti vettä ja ripottele päälle siemeniä.

6. Laita sämpylät uuniin, laske lämpötila 200 asteeseen ja paista sämpylöitä 20 minuuttia.

Talvista vegeä – Feta-bulgursalaatti paahdetuista kasviksista ja fetasta

Jos mielikuvasi salaatista on yhdistelmä tomaattia, kurkkua ja vihreää salaattia, on aika päivittää se. Nyt ruokalehtien sivut ovat täyttyneet salaateista, joista ei jää nälkä, mutta ne ovat silti kevyitä ja terveellisiä. Ja täynnä makua.
feta-bulgursalaatti paahdetuista kasviksista

Tämänhetken suosituimmissa salaateissa paahdetaan juureksia ja yhdistetään niihin vaikkapa sitruksia. Proteiini annokseen tulee usein linsseistä. Edellisessä postauksessa kirjoitin kasvisten käytön monipuolistumisesta, juuresten suosion kasvusta ja ravintorikkaista kasviksista. Kun lihansyönti vähenee, kasvisruoka monipuolistuu ja tukevoituu. Kun kasvis ei ole lisuke, sen on käytävä täysipainoisesta ateriasta.

Oma versioni talvisesta vegesalaatista on koottu yhdistelemällä kaikki sesongin suosikkini yhdelle lautaselle. Juju on mausteisissa porkkanoissa, jotka silataan mukavasti potkivalla mausteöljyllä ennen paahtamista. Rinnalla lempeää kukkakaalia, suolaista fetaa ja raikkaita granaattiomenan siemeniä. Käytin pohjana bulguria, mutta yhtä lailla voit käyttää kvinoaa tai täysjyväcouscousia. Kastike syntyy kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvästä oliiviöljystä ja sitruunamehusta, makua antaa reilu annos tuoreita yrttejä.

Salaatti parhaimmillaan, riittävän tukeva pitämään nälkä, mutta samalla sopivan kevyt jättämään energisen olon. Ei liian montaa raaka-ainetta ja kaiken saa hyvästä lähikaupasta.

Parhaimmillaan salaatti on hiukan haaleana. Muista jättää kasvikset napakoiksi, jotta niissä on vielä purutuntumaa. Sekaan voi sirotella halutessaan myös pähkinöitä tai siemeniä.

Feta-bulgursalaatti paahdetuista kasviksista ja fetasta

kahdelle

4 keskikokoista porkkanaa
1 pieni kukkakaali
1 dl bulguria (voit korvata myös kvinoalla tai täysjyväcouscousilla)
muutama lohko granaattiomenasta
150 g fetaa
(rucolaa tai tuoretta pinaattia)
oliiviöljyä
sitruunamehua (1/2 sitruuna, paahda uunissa kasvisten kanssa)
muutama oksa tuoretta minttua
reilusti tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa
(suolaa, mustapippuria)

Mausteöljy porkkanoihin

1/2-1 kuivattu chili (tai tulisuuden mukaan) tai chilihiutaleita
1 pieni valkosipulin kynsi
1/2 tl korianterin siemeniä
suolaa
mustapippuria
loraus oliiviöljyä
tilkka sitruunamehua

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen (kiertoilmauuni, tavallisessa uunissa 20 astetta enemmän).

2. Kuori porkkanat ja halkaise ne. Leikkaa suuret porkkanat muutamaan osaan. Keitä porkkanat puolikypsiksi (jätä ne reilusti napakaksi) suolalla maustetussa vedessä. Valmista sillä aikaa mausteöljy ja leikkaa kukkakaali nupuiksi.

3. Valmista mausteöljy morttelissa. Laita mortteliin kuivattu chili, korianterin siemenet, valkosipulin kynsi silputtuna, suola ja mustapippuri. Hiero tasaiseksi tahnaksi. Lisää loraus oliiviöljyä ja tilkka sitruunamehua. Sekoita tasaiseksi. Maista mausteet. Tahna saa potkaista chilisenä, koska muutoin salaatti on melko lempeä, porkkanoiden mausteisuus antaa sille hyvän potkun.

4. Kun porkkanat ovat puolikypsiä, kaada keitinvesi pois ja lusikoi porkkanoiden sekaan mausteöljy. Sekoita sen verran, että mausteet levittyvät tasaisesti porkkanoiden pintaan. Levitä porkkanat uunipellille.

5. Levitä toiselle puolelle peltiä kukinnoiksi leikattu kukkakaali, valuta kukkakaalien päälle oliiviöljyä ja ripottele hiukan suolaa. Laita pellille myös sitruunanpuolikkaat ja nosta pelti uuniin. Paahda porkkanoita, kukkakaaleja ja sitruunoita noin 20-25 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet ruskeaa väriä, mutta ovat vielä napakoita

6. Kasvisten paahtuessa kypsennä bulgur pakkauksen ohjeen mukaan. Lohko muutama lohko granaattiomenasta ja irrottele siemenet.

7. Kun kasvikset ovat paahtuneet, sekoita ne bulgurin joukkoon. Voit antaa kasvisten ja bulgurin jäähtyä hetken, jos et tarjoa salaattia samantien. Lorauta joukkoon oliiviöljyä, purista esimerkiksi kauhan avulla painamalla toisesta sitruunanpuolikkaasta mehu ja sekoita se kasvisten ja bulgurin joukkoon. Silppua reilusti tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa ja muutama oksa tuoretta minttua ja sekoita ne bulgurin ja kasvisten joukkoon. Lisää joukkoon halutessasi myös muutama kourallinen tuoretta pinaattia tai rucolaa. Mausta mausteet. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä, sitruunamehua, suolaa, mustapippuria tai tuoreita yrttejä.

8. Levitä bulgur-kasvisseos laakealle vadille tai suoraan lautasille. Murustele päälle feta, ripottele granaattiomenan siemenet ja koristele halutessasi vielä tuoreilla yrteillä.

Vuoden 2016 ruokatrendit luupissa

Jo useamman vuoden olen katsonut kristallipalloon ja nostanut esille kiinnostavia ruokatrendejä uudelle vuodelle – puhtaan subjektiivisesti. Tänä vuonna ilmassa on niin paljon kiinnostavaa, että teetti valtavaa valinnanvaikeutta valita niistä vain muutama kiinnostava näin ruokavuoden kärkeen.

ruokatrendit-2016

Kiinnostavaa ruokatrendeissä on myös valtaisa voima, jolla ne parhaimmillaan tai pahimmillaan leviävät. Se nostaa niitä nopeasti, mutta myös kuluttaa kiivaimmat ilmiöt suhteellisen nopeasti loppuun. Lopunalkua ennustetaan mm. viime vuoden pinnatuimmalle raaka-aineelle, avokadolle, ja gluteenittomuudelle. Ei siis enää avokado-suklaamoussea tai avokadobrownieita. Samaan aikaan taustalla ovat hitaammin vaikuttavat suuret megatrendit, joiden johdosta esimerkiksi ekologiset ja eettiset aspektit vain näyttävät vahvistuvan.

Ensi alkuun muutama pikainen poiminta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin korostaminen ruoan yhteydessä ei hävinne mihinkään – löytyy vain uudet superruoat. Lehtikaali on siis passé ja pian intoillaan jostain muusta – maailmalla on asetettu panokset merilevään. Terveysrintamalla ensi vuoden iso pahis tulee olemaan valkoinen sokeri. Paljon nykyistä konnaa, vehnää, pahempi. Smoothiet väistyvät erilaisten terveellisten yhden kulhon aterioiden tieltä. Yksi vilkaisu Pinterestiin riittää vahvistamaan asian.

Suurissa kaupungeissa nosteessa olevat yhden ruokalajin ravintolat vaativat todennäköisesti vähän suuremman populaation menestyäkseen kuin yksikään suomalainen kaupunki voi tarjota, joten ne eivät levinne meille maailman metropoleista. Ilmiönä ne ovat sinänsä kiinnostavia: Ruokalistalla vain yksi ruokalaji, joka hiotaan täydelliseksi. Hyvästi valinnanvaikeus ylipitkän ruokalistan edessä. Ilmeisen passeli vaihtoehto massiivisen tarjonnan turruttamille suurkaupunkilaisille.

Vuoden nopeat maut: Kaura, laku, tuore kurkuma, papaija, uudet mangolajikkeet, chili ja etniset maustesekoitukset, savu, fermentointi (käyttäminen), etikka, pikkelöinti (edelleen), kombucha.

Nostalgiatripillä

Vaikeat ajat, taloudellinen taantuma, teknologian huima lisääntyminen ja vaikeasti hallittavissa oleva maailmanpoliittinen tilanne. Kaikkien niiden arvioidaan vaikuttavan siihen, että ruokamaailmassa katse on kääntynyt taaksepäin, nostalgisiin mummolanmakuihin ja klassikoihin.

Kotikeittiöissä se näkyy perinteisen kotiruoan arvostuksena. Parhaimmillaan se tarkoittaa hienoa nostetta suomalaiselle ruokakulttuurille. Edelleen poimitaan innokkaasti vaikutteita maailmalta, se on helpompaa kuin koskaan, mutta samaan aikaan nostamme myös omaa ruokakulttuuriamme, niitä mummolanmakuisia kotiruokia, lapsuuden makuja, kollektiivisia makumuistoja. Vaikka ruokailutottumukset fragmentoituvat koko ajan, yhä edelleen meillä on kuitenkin mm. ilmaisen kouluruoan ansiosta tukeva yhteinen pohja ruokakulttuurillamme. Tänä vuonna nousussa siis mm. vispipuuro, kaalilaatikko, pannari.

Bistroilmiö on jatkunut jo muutaman vuoden. Jos katsoo vaikkapa viime vuoden ravintola-avauksien listaa Helsingistä, sieltä on turha kaivaa fine diningiä. Bistrojen ohella avaukset keskittyvät enemmänkin katuruokaan, etnisiin makuihin ja laadukkaaseen pikaruokaan. Nostalgia tullee näkymään ensi vuonna ravintolamaailmassa klassikoiden paluuna. Siitä on kysymys esimerkiksi heti avaamisensa jälkeen supersuosioon nousseen BasBasin kohdalla: Ravintola voi tarjota ihan rehellistä sipulipiirakkaa – jokseenkin sellaisena kuin se tulisi kotiuunistakin ilman, että se hajotetaan molekyyleiksi tai komponenteiksi ja puretaan osiin.

Yksi ensi vuoden kiinnostavimpia avauksia tulee olemaan Vinkel. Pitkään Savoyssa työskennellyt kolmikko yhdellä lisämiehellä täydennettynä laskeutuu Helsingin kattojen yltä katutasoon, perinteikkäästä fine diningistä uusklassismiin kuten he määrittelevät oman ravintolansa makumaailman. Klassisia ruoka-annoksia, mutkatonta ravintolaruokaa, joka ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen maahan. “Jos tehdään wieninleike, tehdään kaupungin paras”, tulevat ravintoloitsijat linjaavat. Nostalgiaruokaa.

Lautanen on lastattu ravintorikkailla kasviksilla ja juureksilla sekä kasvipohjaisilla proteiinin lähteillä

Eihän pelkällä salaatilla elä. Perusargumentti kasvispainotteista ruokavaliota vastaan. Ei eläkään ja siksi lihan liukuessa yhä enemmän monien ruokavaliossa lisukkeen rooliin, kasvisten käyttö jatkaa monipuolistumistaan. Pavut, linssit, juurekset ja muut salaattia ravintorikkaammat kasvikset tulevat jatkamaan voittokulkuaan myös tänä vuonna. Yhä useammin salaatit rakentuvat vaikkapa paahdetuista juureksista ja linsseistä. Palkokasvien merkityksen proteiinin lähteenä on nostanut esille myös YK, joka on nimennyt tämän vuoden palkokasvien vuodeksi.

Trendi on näkynyt vahvasti Suomessa jo vuonna 2015. Vuodenvaihteen uutisisissa nousi esille se, miten esimerkiksi S-ryhmässä kotimaisten juuresten myynti oli kymmenien prosenttien kasvussa jo viime vuonna. Osin Satokausikalenterin ansiosta kasvisten käyttö oli myös monipuolistunut merkittävästi. Vuoden nousijoita olivat mm. kurpitsa ja keltajuuri, joista jälkimmäisen myynti yli 30-kertaistui. Olettaisin tosin myös lähtötason olleen suhteellisen matala, niin harvakseltaan keltajuurta on tähän saakka saanut. Kurpitsa taas oli trendi myös kansainvälisesti, ruokalehdet hehkuivat viime syksynä oranssin kaikissa sävyissä. Joka tapauksessa pelkästään S-ryhmässä kasvisten myynti kasvoi yli 12 miljoonaa kiloa – yli 2 kiloa jokaista suomalaista kohden. Sesongin mukainen syöminen tuo myös tälle vuodelle ison nosteen Satokausikalenterille – ensimmäinen painos myytiin loppuun tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Suunta on tuskin kääntymässä, pikemminkin päinvastoin. Maailmalla jylläävät erilaiset joustavan kasvissyönnin muodot kuten osa-aikavegaanius ja lihansyönnin keskittäminen juhlatilanteisiin, Ruotsissa eetteriin tulee ensimmäinen vegaaninen ruokaohjelma – isolle kanavalle. Lihan välttely tulee tuomaan lisäkysyntää kasvispohjaisille proteiinituotteille, trendi näkyy niin vahvana, että useampi suurempi ruokatalo työstää asiaa tällä hetkellä tuotekehityspajassaan myös Suomessa. Kesäksi markkinoille tähtää myös suomalaisen start up -yrityksen kehittämä kauraan ja palkokasveihin nojaava kotimainen proteiininlähde, ensimmäinen tuote on saanut työnimen nyhtökaura. Kasvua haetaan maailmalla myös maultaan lihaa imitoivista tuotteista, kun lihan kulutus ei kasva entiseen malliin.

Leipä vapautuu pannasta

Tänä vuonna on odotettavissa joukkoparantuminen gluteeniherkkyyksistä, pannassa olleet leipä ja hiilihydraatit tekevät paluun. Pohjustusta on ollut jo muutaman vuoden jatkunut hampurilaisvillitys, mutta tänä vuonna listoilla tulee olemaan paljon hyvää leipää. Rohkea ennustus ottaen huomioon, että leivän myynti on laskenut tuntuvasti vielä viime vuonnakin, mutta olen jo hetken uumoillut vastatrendiä leipäpannalle ja nyt näyttää, että sen aiheuttaa laadukas leipä. Toki edelleen on tarjolla myös gluteenittomia vaihtoehtoja, mutta ensi vuonna täytetään muutakin leipää kuin hampurilaisia ja pirun hyvää leipää täytetäänkin, sillä paluuta ennustetaan nimenomaan hyvälle laatuleivälle. Katse paperipusseihin päin, rapeakuorista herkkuleipää, kiitos.

Kun nostalgia yhdistetään leipään, veikkaan vuoden palaajaksi voileipäkakkua. Meidän suvun ruokajuhlista se ei tosin ikinä (onneksi) kadonnutkaan ja sen suosio on vankkumaton juhlapöydässä. Ensi kevään juhlissa mitataan, olenko ennustuksessani oikeassa.

Samalla kun leipä vapautuu pannasta, hyvästellään raaka-kakut. Massiivinen raakakakkutrendi on jo hetken osoittanut laantumisen merkkejä. Myös kakuissa palataan hyvään vanhaan – ei sokerikuorrutteisiin vaan marjoihin ja hedelmiin, simppeleihin ja luonnollisiin makuihin.

Pastan panna sen sijaan saattaa jatkua (ei tosin minun keittiössäni). Sen myynti on viime vuosina laskenut hämmentävät 10-30 prosenttia maasta riippuen. Tilalle ensi vuoden ilmiöissä tarjotaan spiraalikasviksia – joka ei ole sinnepäinkään sama asia. Korvata nyt pasta kesäkurpitsalla…

Hävikistä herkkua – myös ravintoloissa

Yksi viime vuosien megatrendeistä on ollut ekologisuus ja kestävä kehitys. Vihdoin se alkaa olla puhetta enemmän. Ruokahävikin vähentämisestä on puhuttu isoin kirjaimin jo muutaman vuoden ajan. Lainsäädäntö on kehittynyt, samoin on käynyt ihmisten tietoisuudelle ja toivottavasti se nähdään pian myös aidosti ruokahävikin vähentymisenä. Myös ravintolat ovat tarttuneet asiaan ja maailmalla on enenevässä määrin nk. no waste- tai low waste -ravintoloita. Hävikki siis nollataan kokonaan – tai vähintäänkin minimoidaan – hyödyntämällä kaikki mahdollinen raaka-aineista ja kierrättämällä niitä viimeiseen kuorenpalaan.

Vuoden päästä nähdään, kuinka suuri osa ennustuksistani osuu kohdalleen. Osa ei varmasti tule vielä rantautumaan Suomeen, mutta joka vuosi tulee aina myös muutama uusi, yllättävä tulokas. Mitä listaltani puuttuu tai mikä sinua kiinnostaa keittiössä juuri nyt?