Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Author Archives: Jonna / Suolaa&hunajaa

Raakalaiset – banaanipannukakut

Kypsät, ruskeiksi pilkuttuneet banaanit kelpuutan vain leivontaan tai pannukakkuihin. Niihin kypsän banaanin makeus antaa mukavasti lisämakua, muuten vannon raakalaisten nimeen. Sunnuntaiaamun banaanipannukakut eivät juurikaan muistuta hypetettyä proteiinitankkausserkkuaan. Nämä ovat nimittäin oikeasti hyviä, eivätkä maistu vain kananmunalta.

Banaanipannukakut
Kiukuttelen tasaisesti hedelmäosastolla syöntikypsinä myytävistä mangoista, jotka ovat kunnolla kypsiä vasta sen jälkeen, kun ne ovat seisseet viikon kypsymässä kotona huoneenlämmössä. Kivikovista avokadoista ja kiiveistä, jotka pitäisi ostaa reippaasti ennen kuin aikoo ne syödä. Yhteen hedelmään moitteeni ei kuitenkaan ulotu: Banaanit haluan ennen kuin niissä pienintäkään viitettä ruskeista pilkuista.

Raakoina, sanovat mustien pilkkujen ystävät. Pelkkää tärkkelystä, he jatkavat pientä ylenkatsetta äänessään. Olen kuitenkin huomannut, etten ole yksin. Työpaikan hedelmäkulhosta katoavat aina ensimmäisinä ne täydelliset yksilöt, joissa on vielä hiukan vihreää päissä, mutta ei ainoatakaan ruskeaa pilkkua. Me maanhiljaiset emme vain pidä ääntä itsestämme, vaan syömme raa’oiksi haukutut herkkumme kaikessa hiljaisuudessa. Ennen kuin niihin ilmaantuu täydellisen makunautinnon pilaavaa ylimääräistä makeutta.

Hedelmän kypsyessä tärkkelys muuttuu sokeriksi, mikä tekee banaanista makean. Kypsän banaanin makeus on omiaan leivonnassa. Silloin harvoin kun meillä banaanit ehtivät kypsyä omaan makuuni ylikypsiksi, hyödynnän ne esimerkiksi pannukakuissa.

Kuohkeat amerikkalaiset pannukakut ovat klassikko, banaanilla tai ilman. Taikinan pitää olla lettutaikinaa paksumpaa ja pannukakut tarvitsevat myös aika tukevasti leivinjauhetta tuekseen pysyäkseen kuohkeina. Rinnalle vähän mustikoita ja vaahterasiirappia – tai täydellisen koukuttavaa vaahterasiirappivoita.

Banaanipannukakut

noin 10 pannukakkua

1 (luomu)kananmuna
1 kypsä banaani
1 1/4 dl maitoa
40 g voita (+paistamiseen)
2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
ripaus vaniljajauhetta
ripaus suolaa
vajaa 1 rkl (ruoko)sokeria

Lisäksi vaikkapa marjoja ja vaahterasiirappia, tomusokeria  tai vaahterasiirappivoita

1. Sulata voi.

2. Muussaa banaani hienoksi haarukalla. Riko muna kulhoon ja vatkaa joukkoon banaani. Lisää maito ja kaikki muut aineet voita lukuunottamatta. Lisää lopuksi sulatettu voi.

3. Kuumenna uuni 100 asteeseen.

4. Anna taikinan turvota sen aikaa, kun uuni lämpiää.

5. Paista pannukakut keskilämmöllä paistinpannussa muutaman pannukakun erissä: Sulata voinokare paistinpannulla, nostele pannulle pari lusikallista taikinaa per pannukakku ja paista, kunnes pinnalle alkaa muodostua kuplia. Se on merkki siitä, että pannukakku alkaa kypsyä, käännä ja paista toinen puoli kullanruskeaksi. Jos pannukakku tummuu liikaa, ennenkuin se kypsyy keskeltä, laske lieden lämpötilaa.

6. Nosta valmiit pannukakut uuniin, jotta ne pysyvät lämpiminä. Tarjoa mahdollisimman nopeasti paistamisen jälkeen vaikkapa mustikoiden ja tomusokerin tai vaahterasiirapin kera.

Kirjahyllyn puhdistus – osta pois

En ole perusluonteeltani järjestelmällisen siisti, mutta minulla on siistin ihmisen sielu. Se on ristiriita, joka aiheuttaa jatkuvaa ristivetoa. Sotku ahdistaa, mutta ei niin paljon, että sitä ei ikinä syntyisi. Inhoan tavaraa, mutta asun ihmisen kanssa, jonka mielestä Konmarin opit eivät päde hänen VHS-videokasetteihinsa. Vaikka meillä ei ole yhtään toimivaa laitetta niiden katseluun.  

kirjat (1 of 1)

Koska yhtälön ratkaisun voi aloittaa vain itsestään, olen karsinut, raivannut, vähentänyt ja käyn tavaroita läpi kaappi kaapilta. Ihan Konmaria lukematta voin sanoa, että se on puhdistavaa. Vaikka olen jo useamman kerran ylittänyt kynnyksen siitä, ettei kirjoista saisi hankkiutua eroon, on se joka kerta yhtä tuskaista. Edelliset kierrokset ovat menneet helpommalla – olen karsinut hyllystä vähän yhdentekeviä kirjoja. Tällä kierroksella jouduin sydän tuskaisena pinoamaan pois hyviä kirjoja, joille haluaisin löytää rakastavan kodin. Mutta oli oltava rehellinen itselleen, en palaan juurikaan kerran lukemiini kirjoihin. Joskus elämässä on tehtävä tilaa myös uudelle. Kahden laatikollisen verran hyvää luettavaa alta pois.

Kävin läpi myös keittokirjahyllyä, pakon edessä. Jostain on hankittava auktoriteetti puhua niistä VHS-kaseteista. Jos löydät ohesta jonkun, joka haluat omaan hyllyysi, varaa se kommenteissa ja laita sen jälkeen viesti osoitteeseen suolaajahunajaa(at)gmail.com, jossa kerrot nimesi ja osoitteesi. Kunkin kirjan hinta on 5 euroa + postimaksut. Laitan sinulle tiedon postimaksun suuruudesta ennen postittamista, jotta voit vielä vahvistaa, että haluat kirjan.

Osa kirjoista on ostettuja, osa saatuja. Siksi tarkoituksenani on maksulla lähinnä kattaa kulut eli ostaa paketit ja maksaa postimaksut. Kaikista eniten toivon, että kirjat löytävät hyvän kodin ja sivut täyttyvät roiskeista ahkerassa käytössä. Tällä hetkellä kaikki ovat hyväkuntoisia ja liian vähällä käytöllä. Ehkä niistä olisi iloa juuri sinun keittiössäsi.

Neljän raaka-aineen luksusta – grillattua parsaa

Neljä raaka-ainetta: Parsaa, pekonia, kananmunia ja voita. Ripaus suolaa. Olkoonkin, että parhaaseen parsakauteen on vielä matkaa, parsa ei vaadi paljon kylkeensä.
grillattua parsaa (1 of 1)
Yritän pitkittää parsakauden alkua siihen saakka, että satoa alkaa tulla pohjoisesta Keski-Euroopasta. Parsa tuppaa olemaan toki herkkähipiäistä lajiketta eli mitä tuoreempana sen saa, sitä paremmalta se maistuu. Ennenkaikkea pitkitän kauden alkua kuitenkin siitä syystä, että jos se aloittaa jo maaliskuussa, ehtii koko lajiin kyllästyä, ennenkuin lähisato edes kypsyy.

Pääsiäiseen parsa kuitenkin kuuluu, joten otin yhden espanjalaisen nipun kokoisen sivuaskeleen vakaista päätöksistä. Eikä nippu ollut ollenkaan hullumpi: Ohuita, napakoita, nuoria parsoja, joissa puumaista osaa oli vain pieni pätkä. Se on aina hyvä merkki.

Parsa ei paljon kylkeensä kaipaa, mutta yhdistin siihen annokseen parsan klassiset kaverit: Pekonin, kananmunan ja voin. Ihan pienellä kikalla tästä tulee tavallistakin parempaa: Ruskistamalla voi. Ruskistettuun voihin tulee hieno pähkinäinen maku. Annokseen parsa on grillattu grillipannulla, yhtä hyvin sen voi halutessaan keittää. Jätä se napakaksi. Parsa on nimittäin kuin pasta: Parhaimmillaan, kun siinä on vähän vastusta hampaille.

Grillattua parsaa pekonilla, kananmunalla ja ruskistetulla voilla

kahdelle

1/2 punttia vihreää parsaa
3 siivua pekonia
1 kovaksi keitetty kananmuna
noin 20 g voita
suolaa
öljyä paistamiseen

1. Keitä kananmuna (8 minuuttia, jos laitat munan kiehuvaan veteen). Ei haittaa, vaikka muna ei olisi aivan kova, mieluummin hiukan pehmeä kuin kuiva.

2. Kuori parsat ja taita niistä puumainen osa juuresta pois. Kun taivutat parsaa varovasti juuresta, se katkeaa itsestään siitä kohtaa, missä puumainen osa päättyy. Laita parsat kylmään veteen odottamaan.

3. Paista pekoni rapeaksi, nosta talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Silppua pekoni muruiksi ja hienonna kananmuna krouveiksi paloiksi.

4. Ruskista voi: Laita voi kattilaan ja anna sen sulaa, sekoittele välillä, jotta voi ruskistuu tasaiseksi. Ruskista kunnes voi on kauniin kullanruskeaa ja siitä tulee pähkinäinen tuoksu. Tunnistat oikean hetken siitä, että voi ikäänkuin hiljenee. Alkuvaiheessa se kuohuu, kun kaikki hera on ruskistunut, voi lopettaa kuohumisen. Ota se pois levyltä heti silloin.

5. Kuivaa parsat talouspaperilla. Sivele grillipannu öljyllä ja kuumenna se. Paista parsoja pannulla, kunnes ne ovat kypsiä, mutta edelleen napakoita eli niissä on vielä purutuntumaa. Parsojen paksuudesta riippuen kypsyminen kestää noin 5-10 minuuttia.

6. Levitä parsat lautaselle, rouhi päälle hiukan suolaa. Levitä parsojen päälle hienonnettu kananmuna ja pekonimuru, valele päälle ruskistettua voita.