Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Author Archives: Jonna / Suolaa&hunajaa

Uusi kansallisruoka – spagettia ja lihapullia

Spagettia ja lihapullia tomaattikastikkeessa
>Helmikuuhan piti kokata suomalaista ruokaa. Lihapullat nyt juuri ja juuri ymmärtää, mutta miksi ihmeessä spagettia ja tomaattikastiketta?


Vaikka paistettu kala onkin napannut kärkipaikan suosikkiruokakyselyssä, uskaltaisin väittää, että kalaa useammin suomalaisissa keittiöissä laitetaan nykyisin pastakattila tulelle ja useimmin se lienee pasta bolognese. Pastasta on Taloussanomien mukaan tullut liian arkista ravintolaruoaksi. Ulos mennään syömään pihviä, mutta kotona keitetään useammin pastaa.

Pasta on valloittanut suomalaisia keittiöitä makunsa ohella myös helppoudellaan. Vaikka ruokateollisuutta parjataan urakalla, on asiassa toinenkin näkökulma. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä arvioi, että ilman ruokateollisuutta Suomessa ei enää juurikaan syötäisi maksalaatikkoa sen koetun työläyden vuoksi. Saarioisten maksalaatikko oli ensimmäinen suomalainen eines. Sitä on valmistettu vuodesta 1957 ja myydään päivittäin 30 000 rasiaa. Mutta kuka meistä on valmistanut sitä itse Ankerias Vipusen lisäksi?

Seuraava resepti olkoon siis näkemys siitä, mitä suomalaisissa keittiöissä nykypäivänä usein kokataan. Ruoka ei valmistu ihan kädenkäänteessä, koska kastiketta kannattaa hauduttaa huolella. Mutta jos kestää noin tunnin odotuksen, kyllä tämän jaksaa tehdä myös arkena. Tämä on meillä ruokalaji, joka kokee tasaista evoluutiota, nyt nappasin idean laakerinlehdestä kastikkeessa Kauhaa ja rakkautta -blogin Eevan ohjeesta, joka julkaistiin Hesarissa.

Spagettia ja lihapullia tomaattikastikkeessa

4 annosta

spagettia

Tomaattikastike

2 rkl öljyä
1 sipuli
3-5 valkosipulin kynttiä
2 prk kokonaisia tomaatteja tai säilöttyjä tomaatteja
kourallinen kirsikkatomaatteja (jos niitä nyt sattuu olemaan)
reilu loraus punaviiniä
2 tl sokeria
1 chili
2 laakerinlehteä
suolaa
mustapippuria
1/2 ruukkua tuoretta basilikaa

Lihapullat

1 rkl öljyä
400 g nauta-sikajauhelihaa
1 pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
25 g raastettua parmesania
1-2 tl kapriksia
1 kananmuna
1/2 punttia tuoretta persiljaa
suolaa
reilusti mustapippuria

1. Kuumenna öljy ja kuullota silputtua sipulia ja viipaloitua valkosipulia. Lisää tomaatit ja kaikki muut kastikkeen ainekset lukuunottamatta tuoretta basilikaa. Kiehauta ja keitä sitten alhaisella lämmöllä noin tunti kannen alla.

2. Valmista sillä aikaa lihapullat. Kuullota öljyssä silputtua sipulia ja valkosipulia. Raasta parmesaani ja silppua kapriksen. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja pyörittele lihapulliksi. Lisää raa’at pullat kastikkeen joukkoon ja keitä niitä kastikkeen joukossa miedolla lämmöllä noin tunti tai kunnes ne ovat kypsiä. Lisää loppuvaiheessa kastikkeen joukkoon tuore basilika ja tarkista maku.

3. Sekoita kastike ja pullat keitetyn spaghetin joukkoon. Rouhi päälle mustapippuria ja raasta parmesania.

Blinipannu kuumana – blinit

Helmikuun teeman Omaa ja lainattua mukaisesti mennään nyt itärajan yli. Blinit ovat suoraa lainaa naapurista ja oiva todiste, että vieraat vaikutteet ovat hyvästä.

Saimme mieluisia ruokavieraita, kun siskoni pariviikkoinen poika tuli meille harjoittelemaan kyläilyä. Tuleva kummipoikamme oli varsin salonkikelpoinen tapaus, koska ymmärsi nauttia unista lähes koko sen ajan, kun me muut nautimme kuumista blineistä.

Tein aamulla taikinan porisemaan, ennen kuin lähdin pelaamaan tennistä. Siellä kehuskelin pelikaverilleni tehneeni jo aamulla blinitaikinan. Hän totesi, että siellähän se hyvin kohoaa odotellessa. Kohoaa… Samalla hetkellä tajusin unohtaneeni taikinasta hiivan puoliunessa työskennellessäni. Tekstiviestillä laitakokki onneksi muuttui hiivavastaavaksi.

Reseptin olen poiminut kymmenisen vuotta sitten nykyisin jo edesmenneestä Pressosta. Se on alkuaan Hans Välimäen,  mikä selittää tarkat grammamitat. Olen kuitenkin vuosien varrella muokannut sitä omaan suuhun sopivaksi, joten Hans ei sitä varmaan omakseen tunnustaisi. Taikinasta syntyy mahtavan kuohkeat ja ilmavat blinit. Olen kokeillut muitakin versioita, mutta vielä ei ole tämän taikinan voittanutta tullut vastaan. Ja epäileville tuomaille vielä lisää todistusaineistoa: Näillä blineillä voitettiin aikoinaan myös ruokakerhomme äänestys vuoden parhaasta alkuruoasta.

blinit, resepti Hans Välimäki

noin 12 kpl blinipannulla

Vaihe 1

5 1/2 dl maitoa
3/4 dl smetanaa
25 g hiivaa
2 keltuaista
250 g tattarijauhoja
115 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa

Vaihe 2

2 valkuaista
1 dl olutta (itse käytän useimmiten lageria, mutta tumma olut sopii myös)

1. Sekoita kaikki vaiheen 1 ainesosat taikinaksi. Anna levätä ainakin kuusi tuntia.

2. Lisää olut ja lopuksi nostele varovasti joukkoon vaahdotetut valkuaiset.

3. Paista pannulla rapeiksi voissa ja tarjoile kuumana haluamasi lisukkeiden kanssa. Jos haluat hifistellä, käytä kirkastettua voita. Saat blineihin rapeamman pinnan. Minusta toimii oikein hyvin myös pehmeämpänä versiona, mutta Hans on tästä kanssani eri mieltä.

Top Chef -haaste: Kouluruokien klassikko tilliliha

Top Chefista tuli uusi innostava haaste: Kouluruokien klassikko. Pikaisen Facebook-kyselyn perusteella ei jäänyt vaihtoehtoja: Kouluruokien vankkumaton klassikko on tilliliha – osalle se on tosin tillilima. Inhokki tai suosikki, joka jakaa mielipiteet, mutta ei jätä kylmäksi. Lisäksi tietenkin näkkileipää. Sitä ei voi sivuuttaa klassikkolistalta, kun sitä kerran päivä toisensa jälkeen tarjotaan kaikissa Suomen kouluissa. Osa nirsoimmista väitti eläneensä kouluaikansa pelkällä näkkärillä.

Ystäväpiiristäni koostuneen otoksen perusteella tillilihan kanssa kalkkiviivoilla kamppaili kanaviillokki. Toisin kuin tilliliha se sai kuitenkin varauksetonta kannatusta. Tulos kertoo selkeästi meidän olevan pääasiassa kasarilapsia ja -teinejä, koska tillilihasta luovuttiin Marttaliiton mukaan suurimmassa osassa kouluja jo 80-luvulla.

Valinta kallistui tillilihan puoleen, koska tunnnen tillilihakäännyttäjän. Ihana Olli, joka tiettävästi erinomaisella tillilihallaan käännyttää kouluruokailoiden synnyttämiä vastustajia tämän klassikon puolelle. Resepti onkin hänen versionsa Ystadin Tilliliha-akatemian koitoksen voittaneesta tillilihareseptistä, joka on julkaistu myös Hesarissa.

Asetelma on toki koulukeittäjien kannalta epäoikeudenmukainen. Jynkän koulussa heillä ei todennäköisesti ollut käytössään ihanaa vasikanlapaa tai kahta päivää aikaa haudutella tillilihaa. Mutta meillä onneksi oli ja kas, kaksi käännytettyä yhdellä iskulla. Toinen oli etukäteen niin epäluuloinen, että ennusti pizzapäivää, kun avasin viikonlopun ruokalistaa. Mahtava resepti, kiitos Olli! Liha sulaisi hampaattomankin suussa ja kastikkeesta tuli pehmeän hapanimelä.

Näkkileipää ei sen sijaan varsinaisesti näkkileiväksi tunnistanut. Siitä tuli maultaan hyvää, mutta resepti vaatii jatkotyöstöä, ennen kuin siinä on pienintäkään klassikkoainesta.


Haaste osuu naulan kantaan myös blogin helmikuun teeman kannalta. Blogissa kokataan helmikuussa erityisen paljon suomalaista ruokaa. Joka päivä noin miljoona suomalaista syö Sre:n mukaan kouluruokaa ja maksutonta ruokailu on ollut jo vuodesta 1948. Se on kotimainen innovaatio ja yhteisten makumuistojen lähde, jota ei voi sivuuttaa, kun puhutaan suomalaisesta ruoasta.

Top Chefissä alkaa nyt erottua jo omia suosikkeja. Itse sympatiseeraan vahvasti sitä nuorta miestä, jonka kädet alkavat vimmatusti täristä haasteen loppuvaiheessa. Mahtava halu kehittyä.

Tilliliha (mukailtu Jonas Flodqvistin reseptistä)

4 annosta

vaihe 1 (1. päivä)

reilu kilo vasikan lapaa, etuselkää tai muuta mielellään luullista vasikanlihaa
1 l vettä
1 rkl vasikanfondia

vaihe 2 (1. päivä)

reilu nippu tilliä
pari oksaa timjamia ja rakuunaa
3 laakerinlehteä
2 pientä sipulia
1-2 porkkanaa
pala mukulaselleriä
1 rkl kokonaisia valkopippureita
suolaa

vaihe 3 (1. päivä)

noin 0,5 dl väkiviinaetikkaa
1 dl kuohukermaa
1/4 dl sokeria
sitruunamehua

vaihe 4 (2. päivä)

25 g voita
1/4 dl vehnäjauhoja
reilusti tilliä

1. Pilko liha noin 3 sentin paloiksi. Kuumenna vesi kiehuvaksi padassa liedellä. Lisää vasikanfondi. Lisää lihat ja keitä noin viisi minuuttia.

2. Lisää pataan vaiheen 2 mukaiset kasvikset ja mausteet ja hauduta miedolla lämmöllä 2-3 tuntia.

3. Poista lihat padasta ja siivilöi liemi (Ollin vinkin mukaisesti survoin siivilän läpi myös mukulasellerin ja hiukan porkkanaakin antamaan makua kastikkeeseen). Lisää noin puolet etikasta ja keitä liemi puoleen. Lisää kerma, loput etikasta. Etikkaa lisätään  sen verran, että padasta tulee kevyt etikkainen tuoksu. Liemen pitäisi olla selkeästi hapan. Pyöristä maku vielä sokerilla.

4. Leikkaa liha sopiviksi suupaloiksi ja poista luut. Lisää lihapalat liemen joukkoon, anna jäähtyä ja laita jääkaappiin maistumaan yön yli.

5. Lämmitä pataa seuraavana päivänä sen verran, että saat liemen siivilöityä erilleen. Sulata toisessa kattilassa voi ja lisää vehnäjauho. Pyörittele hetki, mutta älä anna ruskistua. Lisää lientä sen verran, että saat kastikkeesta sopivan ilmavaa ja ohutta. Lisää kastike lihojen joukkoon ja keitä sen verran, että lihat lämpiävät. Lisää joukkoon reilusti tilliä juuri ennen tarjoilua.