Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Author Archives: Jonna / Suolaa&hunajaa

Myös hipeille ja vegaaneille

Kämp Signen keittiömestarin Sami Tallbergin innon ja taidon vuoksi kannattaa piipahtaa hotelli Kämpin toiseen kerrokseen suomalaisten luonnonantimien pariin. Hippien ja vegaanien ja ennen kaikkea meidän kaikkien, jotka rakastamme hyvää ruokaa.

Tämä on fanitus ja kerron sen heti alkuun. Voitte itse vetää johtopäätökset arvosteluni objektiivisuudesta. Olen heikkona ihmisiin, jotka rakastavat sitä, mitä tekevät ja tekevät sen täydellä sydämellä. Sami Tallberg on yksi heistä.

Kämp Signen ruokafilosofia on puhtaat suomalaiset raaka-aineet, mutta turhaa tiukkapipoisuutta välttäen. Suklaa ja kahvi eivät täällä kasva ja hyvät viinit syntyvät rajojemme ulkopuolella, joten ne tuodaan muualta, mutta poikkeuksellisen runsaasti kiinnostavia raaka-aineita on saatu kotimaastakin. Tallberg on löytänyt Suomen luonnosta toistaiseksi 64 hyvänmakuista ja ruoaksi kelpaavaa luonnontuotetta. Tarkemmin ottaen 64 löydöstä on dokumentoitu hänen kirjaansa, mutta kirjan julkaisun jälkeen on löytynyt jo useita lisää – tähtäimessä on kaikkiaan sata.

Kaikki Kämp Signessä käytetyt raaka-aineet ovat luomua tai biodynaamisesti viljeltyä, mutta siitä ei tehdä suurta numeroa. Johtotähtenä on käyttää parhaita raaka-aineita ja niiden etsimiseen on käytetty aikaa. Ravintolalla on omat luottotuottajansa – ja tietenkin luonnossa kasvavia raaka-aineita keräävä keittiömestari, joka ei suostu paljastamaan luottopaikkojaan. Vaikka Tallbergin intohimo luonnossa kasvaviin raaka-aineisiin on ilmeinen, eivät ne kuitenkaan näyttele pääosaa annoksissa, vaan niiden tehtävä on tukea annoksen pääraaka-aineen makumaailmaa. Tallbergin mukaan tarkoituksena ei ole tarjota pupunruokaa, mutta myös hipit ja vegaanit ovat tervetulleita – muiden ohella.

Sain kutsun maistelemaan Kämp Signen menun makuja. Jokaisessa ruokalajissa lautasella oli uusia tuttavuuksia kuten sitrukselta tuoksuvaa douglaskuusta, lakritsiin vivahtavaa kallioimarretta, koivunmahlaa, villiruusuvinaigrettea, emmervehnää, voikukkaa, kotimaisia villihasselpähkinöitä ja isomaksaruohoa. Tallberg totesi villikasvien olevan haastavia raaka-aineita ja niiden käsittelyn vaativan paljon ammattilaiseltakin. Toki eroja on paljon, yksi vaikeimmista on hänen mukaansa kaikkien tuntema voikukka, jonka kesyttäminen maukkaaksi on taitolaji.

Kämp Signen menu oli kiinnostava ruokamatka, joka yllätti ruokalaji toisensa jälkeen. Maistiaisiksi alkuun tarjottiin todella maukasta porsaan kasslerista valmistettua Ilmajokikinkkua sekä hapatettuja vihanneksia, menu jatkui raitajuurella ja Saloniemen tilan Syrjähyppy-vuohenjuustolla, koivumahlaan keitetyllä maa-artisokkakeitolla, ahvenilla ja emmervehnällä ja lopuksi suklaakakulla ja kahviin vivahtaneella yllätysjäätelöllä, jonka raaka-ainetta ei vielä kukaan ravintolan asiakkaista ole onnistunut arvaamaan. En pilaa yllätystä paljastamalla sitä teille.


En ole ammattimainen ravintolakritiikko, vaan hyvään ruokaan heikkona oleva amatööri. En jaa ravintoille tähtiä, vaan mittarina minulle toimii se, menisinkö paikkaan myös omalla rahalla. Kämp Signen kolmen ruokalajin menusta maksaisin mieluusti pyydetyt 50 euroa. Minut yllättävä ja intohimolla rakennettu menu valloitti kekseliäisyydellään. Menen toisenkin kerran.

Kämp Signen menun tarjosi Kämp Group.

Varaslähtö jäätelökesään – mango-passionhedelmäjäätelö

Kesä, Kaivari tai Kuopion tori ja jäätelötötterö. Otin varaslähdön kotioloissa raikkaalla mango-passionjäätelöllä.

Saimme reilu vuosi sitten häälahjaksi jäätelökoneen. Se on odottanut ensimmäistä kokeilukertaansa jo hetken. Ensimmäinen yritys vuosi sitten kariutui siihen, etten ollut tajunnut laittaa jäähdytysosaa ajoissa pakastimeen. Kuka nyt muka lukisi käyttöohjeet vuorokausi ennen käyttöä?

Sittemmin olen selaillut lukuisia reseptejä, pitäähän neitsytmatka tehdä arvoisellaan ohjeella. Miten olisi aina luotettava vanilja, jota ihan turhaan vähätellään? Kunnon vaniljasta valmistettuna se on ihan luksusta eikä mitään pelkkää vaniljaa. Entäs pistaasi, omena-kanelioikaistu passionhedelmäjäätelö vai sittenkin sorbetti? Loputon määrä vaihtoehtoja, mutta luulenpa, että kaikki nuo herkut tulevat vielä meidän koneen kidasta. Niin helppoa oli tehdä kunnon jäätelöä. Kiitos T & A, olemme koukussa.

Päädyin kuitenkin hit-or-miss-taktiikalla tekemään heti ensimmäisellä kerralla oman kehitelmäni. Hedelmäkorissa oli ihanan kypsä mango ja passionhedelmiä, joten niistä lähdettiin liikkeelle. Laskeskelin suhteet jäätelökoneen mukana tulleista ohjeista ja toivoin parasta, koska ihan suoraan mikään niistä ei ollut sovellettavissa. Tämä ohje on sieltä nopeimmasta päästä, koska mitään ainesosia ei keitetä, vaan jäätelö valmistuu alusta loppuun alle kahdessa tunnissa. Kun lisäät kaikki ainekset jääkaappikylminä, jäähtyminen nopeutuu.

Mango-passionhedelmäjäätelö

jättiannos kahdelle, sopivasti kolmelle. Jos teet neljälle, kannattaa 1,5-kertaistaa annos, se mahtuu vielä litran koneeseen

150 g tuoretta, kuorittua ja paloiteltua mangoa (yksi mango)
1/2 dl passionhedelmien mehua (noin neljä passionhedelmää)
2 keltuaista
50 g sokeria
1 1/2 dl täysmaitoa
1 1/3 dl kuohukermaa

1. Kuori ja pilko mango. Siivilöi passionhedelmistä mehu huolellisesti. Soseuta mango ja sekoita siihen passionhedelmien mehu.

2. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.

3. Lisää vaahtoon maito tasaisena nauhana koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi mango-passionhedelmäsose.

4. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi.

5. Lisää kerman joukkoon muista aineksista sekoittamasi massa. Sekoita kaikki huolellisesti tasaiseksi massaksi.

6. Kaada massa jäätelökoneeseen. Jäähdytysaika on riippuvainen  koneestasi, omallani pyöritin massaa noin 45 minuuttia.

Buon appetito – voi-balsamicoporkkanat

Italian tuliaiset, pari lasia viiniä ja hyvää seuraa, siinä se on – täydellinen lauantai-ilta.

Siellä jossain matkalaukun uumenissa uusien kenkien seurana Suomeen matkusti myös pakettikaupalla erilaisia salameja ja leikkeleitä – ja artesaanipastaa, numeroitua parhaista parhaimmista oliiveista valmistettua oliiviöljyä, salsicciaa, tryffeleitä, calabrialaista peperoncinotahnaa (jonka stimulaativisen nimen Viagro huomasin vasta kotona), tietenkin Baceja ja paljon muuta. Kyllä, menin virallisesti sekaisin, mutta kukapa ei menisi niiden mahtavien raaka-aineiden edessä.

Meillä oli siis mahtavat antipastikarkelot. Teimme myös Kauhaa ja rakkautta -blogista löytämäni voi-balsamicoporkkanat. Ohje on alunperin Saku Tuomisen Basta! -kirjasta. Tämä ohje todistaa jälleen kerran italialaisten taidon tehdä yksinkertaisista raaka-aineista hämmästyttävän maistuvaa ruokaa.

Ohje on suurpiirteinen, niin kuin Tuomisen kirjojen ohjeet ovat. Laitakokki, joka tarkkana miehenä yleensä kokkaa pilkulleen, eikä siedä ylimalkaisia ohjeita, toteutti näillä ohjeilla yhtään mukisematta oikein hyvät porkkanat eli kyllä sinäkin pystyt siihen.

Voi-balsamicoporkkanat

porkkanoita
reilu nokare voita
vettä
balsamicoa
suolaa
mustapippuria
silolehtipersiljaa

1. Kuori ja pilko porkkanat kolikoiksi.

2. Sulata voi pannulla tai laakeassa kattilassa.

3. Lisää porkkanat ja kuullota niitä muutama minuutti.

4. Lisää hiukan vettä. Porkkanoiden ei tarvitse peittyä veden alle, huomattavasti vähemmän riittää. Anna hautua kunnes porkkanat ovat kypsiä – niiden pitää kuitenkin jäädä napakoiksi, eikä mennä pehmeiksi.

5. Mausta suolalla ja pippurilla sekä balsamicolla. Revi joukkoon myös reilusti silolehtipersiljaa.