Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Author Archives: Jonna / Suolaa&hunajaa

Mitaten ja punniten – pasta primavera

Hävikkiprimavera
Ruoanlaiton ei tarvitse olla näpertämistä, mutta hävikin vähentämisessä auttaa kummasti, kun riisiä ei kaada suoraan paketista, eikä spaghettia mittaa kouralla. Keittiövaaka ja desilitran mitta ovat hävikin vähentäjän taisteluvälineitä biojätteen ehkäisemisessä.

Suomalaisen kotikokin pahin pelko on, että ruoka loppuu kesken. Itsekin tunnustan, että helposti tulee laitettua vielä kerta kiellon päälle vaikkapa pastaa kiehumaan, ettei vaan jää nälkä kurnimaan. Nyt paransin tapani ja hankin spaghettimitan. Aion alkaa mitata myös riisin maltillisesti pitokokin mitan sijaan. Sitä ei taida olla järkevää lennättää toiselta puolelta maapalloa biojäteastiaani.

Hävikistä herkuksi -vinkki: Punnitse tai mittaa pääraaka-aineet. Lopun voit sitten vetää rennolla ranteella.

Sopivasta annoskoosta jokaisella on varmasti oma mielipide. Itse käytän esimerkiksi keittämättömän pastan suhteen ohjenuorana 75-100 g/henkilö, jos se on ainoa ruokalaji. Jos kastike on ruokaisaa, silloin mennään pienemmällä pastamäärällä, mutta aglio & olion tyyppisissä pastoissa siirrytään mitta-asteikon toiseen päähän. Näillä määrillä pasta-annoksessa pääosassa on pasta ja kastiketta annostellaan maltillisesti. Jos olet toisen suunnan suosija, kannattaa tietenkin vähentää pastan määrää.

Edellisessä postauksessa kerroin, että aion ketjuttaa raaka-aineita hävikin pienentämiseksi. Eilen syötiin parsarisottoa, tänään parsanipun jämät päätyivät tähän pastaan. Parsan kaveriksi tähän yhden sortin primaveraan kaivoin pakastimesta herneitä ja siivutin kesäkurpitsaa. Lähipäivinä ketjutus jatkuu, koska kesäkurpitsaa oli kaupassa saatavilla vain jättikokoisena. Se on onneksi monikäyttöinen vihannes, joka taipuu myös leivontaan.

Tätä pastaa syödessä ei tunne torjuvansa hävikkiä, vaan pöytään saa ylellisen kermaisen pastan, jonka voi tehdä juuri niistä vihanneksista, joita kaapissa sattuu olemaan. Mukaan voi kelpuuttaa vaikka varhaiset porkkanat. Muutoin kannattaa suosia tuoreita raaka-aineita, mutta jos tuoreita herneitä ei ole vielä saatavilla, pakasteherneetkin käyvät kyllä. Ne ovat saaneet synninpäästön jopa Henri Alénilta.

Pasta primavera eli pasta kevätvihanneksista – ja pakasteherneistä

2 nälkäiselle

150-200 g spaghettia tai muuta pastaa
oliiviöljyä
1 pieni kesäkurpitsa, muutama parsanvarsi, reilu 1/2 dl herneitä tai joku muu yhdistelmä vihanneksia, yhteensä noin 200-250 g nälän mukaan
3 valkosipulin kynttä
150 g ranskankermaa
pari kourallista yrttejä (esimerkiksi basilikaa, lehtipersiljaa tai minttua)
noin 1 dl raastettua parmesania tai pecorinoa
mustapippuria ja sormisuolaa

1. Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta ohjeen mukaan.

2. Pastan kiehuessa paista pannulla kasviksia ja silputut valkosipulin kynnet. Muista poistaa parsasta puumainen osa varresta, ennen kuin laitat sen pannulle. Parsan paistoaika on hiukan lyhyempi (varsin noin 4-6 minuuttia, nuput pari minuuttia vähemmän). Voit myös grillata parsan ja kesäkurpitsan grillipannulla. Sivele ne siinä tapauksessa öljyllä ennen grillaamista. Muista paistaa valkosipuli kohtuullisen miedolla lämmöllä, ettei se ruskistu.

3. Kun kasvikset ovat lähes kypsiä, lisää ranskankerma ja mausta pippurilla ja suolalla. Pippuria kannattaa käyttää reilusti. Pidä huolta, etteivät kasvikset mene yli. Lisää lopuksi yrtit (jos käytät minttua, ole maltillinen määrän suhteen).

4. Sekoita pasta kastikkeen joukkoon. Sekoita joukkoon juusto. Rouhi vielä pinnalle mustapippuria ja parmesanlastuja.

Pssst… Hävikistä herkuksi on yli 30 ruokablogin yhteinen tempaus toukokuun ajan. Haluamme innostaa lukijoitamme taikomaan hävikki herkuiksi. Ja samalla pienennämme myös omaa ruokahävikkiämme. Kannattaa käydä Facebookissa tykkäämässä. Sieltä löydät kaikkien blogien inspiroivat ideat. Juuri nyt käynnissä myös kilpailu, jossa arvotaan kaikkien 10.5. mennessä vastanneiden kesken Omenaminttu-blogin Hannelen kaunistakin kauniimpi kirja Kausiherkkuja omasta pihasta.

Suunnitelmatalous – parsarisotto

Sitruunainen parsarisotto
Suunnitelmatalous kuulostaa epäilyttävästi Neuvostoliitolta. Kun siihen yhdistää parsan, alkaa hävikin vähentäminen tuntua jo huomattavasti maittavammalta.

Hävikin vähentäjän luottotovereita ovat kauppalista ja etukäteen suunniteltu ruokalista. Nälän ostoskassia kasvattava vaikutus on tunnettu totuus, mutta olen itse huomannut, että vaikka kauppaan menisi kylläisenä, mutta ilman selkeää suunnitelmaa mukaan tarttuu kummasti kaikkea ylimääräistä.

Kahden hengen taloudelle pakkauskoot tahtovat olla turhan reiluja, eikä samaa ruokaa jaksa syödä kovin montaa päivää. Sama ongelma vaikuttaa olevan muillakin, sillä toiseksi eniten roskiin menee vihannesten jälkeen valmista kotiruokaa. Se on MTT:n mukaan pois heitetystä syömäkelpoisesta ruoasta 18 %. Tehdään liian suuria annoksia, jotka jäävät kaappiin pyörimään. Olenkin alkanut ketjuttaa raaka-aineita: Vaikka esimerkiksi parsaa joutuu usein ostamaan puoli kiloa kerralla, teen silti vain kahden hengen risoton ja seuraavana päivänä käytän loput parsat vaikkapa piirakkaan tai pastaan.

Parsa on parhaimmillaan tuoreena – nostopäivänä. Suomessa niin tuoretta parsaa saa vain harvoin, mutta montaa päivää parsaa ei kuitenkaan kannata säilöä. Parhaiten se säilyy jääkaapin vihanneslaatikossa kosteaan pyyhkeeseen kääräistynä.

Hävikistä herkuksi -vinkki: Mieti ruokalistaa jokunen päivä eteenpäin ja laadi hyvä ostoslista, jota seuraat.

Tämän parsarisoton ohje on aika klassinen. Nappasin Pumpkin Jamista idean parsankeitinveden hyödyntämiseen, muutoin pysyin perinteisellä linjalla. Tämä oli parsakauteni avaus kotioloissa ja kokeilut aloitetaan vasta seuraavilla kerroilla, kevään ensimmäistä kertaa ei meillä riskeerata, eikä luottoresepti pettänyt tälläkään kertaa. Lähiviikkoina kokeiluun menee Pumpkin Jamin parsa-vuohenjuustorisoton lisäksi myös Hannan sopan versio, jossa risotto oli pyöristetty tuorejuustolla.

Klassinen sitruunainen parsarisotto

kahdelle

250 g tuoretta vihreää parsaa
6 dl vettä
suolaa
sitruunamehua

2 rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli
1 kasvisliemikuutio
1 dl valkoviiniä
1 1/2 dl risottoriisiä (esim. arborio)
1/2 sitruunan raastettu kuori
20 g voita (noin reilu ruokalusikallinen)
reilusti parmesanjuustoa raastettuna (reilu kourallinen)
mustapippuria
(suolaa)

1. Katkaise parsoista puumainen osa varresta pois. Kun taivutat varovasti vartta, varsi katkeaa oikeasta kohdasta. Pilko parsat muutaman sentin pituisiksi palasiksi. Laita kiehuvaan sitruunamehulla ja suolalla maistettuun veteen. Nuput kannattaa laittaa vasta sen jälkeen, kun varret ovat kiehuneet muutaman minuutin. Keitä varsia 4-6 minuuttia, nuppuja siis muutama minuutti vähemmän. (Jos haluat käyttää nuppuja koristeena, voit myös höyryttää tai keittää nuput erikseen risoton valmistamisen loppuvaiheessa). Kaada parsasta keitinvesi pois, ota se kuitenkin talteen. Huuhtele parsat kylmällä vedellä, jotta ne ne lopettavat kypsymisen.

2. Laita parsan keitinvesi kattilaan, lisää valkoviini ja kasvisliemikuutio ja kiehauta liemi.

3. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä silputtua sipulia. Lisää risottoriisi ja kuullota sitä vajaa viitisen minuuttia.

4. Lisää vähitellen pienissä erissä kuumaa lientä. Lisää seuraava erä, kun edellinen on lähes imeytynyt riisin joukkoon. Lisää melko loppuvaiheessa raastettu sitruunankuori ja juuri ennen kuin riisi on kypsää lisää joukkoon myös parsa, jotta se lämpenee uudestaan. Kun riisi on al dente, sekoita risottoon voi ja raastettu parmesanjuusto. Paras risotto on löysähkö eli älä päästä risottoasi kuivumaan, äläkä keitä riisiä yli. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla, mutta ole tarkkana suolan kanssa – suolaa on jo melko runsaasti parsan keitinvedessä sekä kasvisliemessä.

5. Laita risoton pinnalle muutama parsannuppu sekä parmesaania ja tarjoa samantien.

Pssst… Hävikistä herkuksi on yli 30 ruokablogin yhteinen tempaus toukokuun ajan. Haluamme innostaa lukijoitamme taikomaan hävikki herkuiksi. Ja samalla pienennämme myös omaa ruokahävikkiämme. Kannattaa käydä Facebookissa tykkäämässä. Sieltä löydät kaikkien blogien inspiroivat ideat. Juuri nyt käynnissä myös kilpailu, jossa arvotaan Omenaminttu-blogin Hannelen kaunistakin kauniimpi kirja Kausiherkkuja omasta pihasta kaikkien 10.5. mennessä osallistuneiden kesken.

Hävikistä herkuksi

Keskimäärin kannamme kaikki ruokaa roskiin kaksin käsin. Päätimme yhdessä yli 30 muun ruokabloggaajan kanssa, että asialle on tehtävä jotain. Toukokuun ajan haluamme valistuksen sijaan innostaa teitä kaikkia taikomaan hävikistä herkkuja ja samalla pienentää omaa ruokahävikkiämme.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tuoreen tutkimuksen mukaan kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa vajaat 400 miljoonaa kiloa. Eniten ruokaa menee hukkaan kotikeittiöissä: suomalaiset kotitaloudet haaskaavat ruokaa vuosittain lähes 130 miljoonaa kiloa. Jokainen meistä heittää syömäkelpoista ruokaa tarpeettomana hukkaan keskimäärin lähes 25 kiloa vuodessa, nelihenkisessä perheessä määrä on siten vuositasolla lähes 100 kiloa. Käytännössä yli joka kymmenes ruokakilo tuotetaan turhaan – ja samalla kulutetaan turhaan luonnonvaroja.

Päätimme järjestää ruokablogien voimin yhteisen Hävikistä herkuksi -tempauksen, jolla haluamme näyttää, miten tähteistä ja jääkaapin nurkkaan unohtuneista aineksista saa kehitettyä herkullista ruokaa. Kukin blogeista tarttuu asiaan omasta näkökulmastaan. Bloggaajien monipuoliset kiinnostuksen kohteet ja makumaailmat takaavat, että ideat ja vinkit eivät lopu kesken, jokaiselle löytyy varmasti inspiroivia kirjoituksia! Kaikki aiheeseen liittyvät postaukset kootaan tempauksen Facebook-sivuille: https://www.facebook.com/havikistaherkuksi. Käy tykkäämässä, niin näet helposti kaikki vinkit ja ideat! Kun yli 30 ruoanlaittoon iloisella intohimolla suhtautuvaa blogia yhdistää voimansa, herkullisia reseptejä on luvassa yllinkyllin. Tervetuloa mukaan talkoisiin – seuraamalla tempausta, keskustelemalla aiheesta tai jakamalla omia vinkkejäsi.

Tässä blogissa tulette näkemään toki vinkkejä ja reseptejä, mutta sen lisäksi kaivan malkaa ensin omasta silmästäni ja raportoin, mitä omalle ruokahävikilleni kuukauden aikana tapahtuu. Luulen, että olemme tähän saakka ollut aika keskivertoperhe eli kahden hengen taloudessamme ruokaa olisi mennyt roskiin noin 50 kiloa, mikä tekee nelisen kiloa kuukautta kohden. Näiden numeroiden perusteella suomalaisen keskiarvon alittaminen kuulostaa lasten leikiltä – meilläkö muka roskiin melkein 50 kiloa ruokaa vuodessa? Keskimäärin näin kuitenkin on, enkä kuvittele olevani pekkaa parempi, joten ans kattoo, miten meidän käy. Erityisen tarkkana pyrin olemaan lihan ja kalan kanssa. Roskiin päätynyt pihvi, on turhaakin turhempi syy tappaa eläin.

Haasteessa ovat mukana tämän blogin lisäksi seuraavat blogit:

Ahmija, Ankerias Vipunen, CampasimpukkaHannan soppa, Heleen’s HobbiesHerkkusuun lautasella, Italialainen ilta ja muita nautintojaJauhot suussaJokihaka kokkaa, Kaikki äitini reseptit, KeittiökameleonttiKivistössä, Koemaistaja, Kokit ja potitKokkeillaanKulinaarimurujaKädenvääntöä, Liemessä, Masutoaitemu, Omenaminttu, Pata porisee, PrinsessakeittiöPumpkin JamRuokahommia, Soppaa ja silmukoitaSauvajyvänen, Sillä sipuli, Siskot kokkaaSoppakellari, Soul KitchenThetki, Tommys köket ja Vatsasekaisin Kilinkolin.

Melkoinen joukko, eikö totta! Käy tykkäämässä, niin näet kaikkien postaukset helposti Facebookissa!